Lue keskustelun säännöt.
Oikeudenmukainen rangaistus temperamenttiselle pojalle?
18.10.2008 |
Lapsi (9-vuotias) oli rullaluistelemassa ja tuli kotiin (luistimet jalassa, toisin kuin on sovittu) kysymään, saako luistella mummolaan (matkaa n. 4 km minkä osaa kulkea yksin). Ehdin sanoa vain, että kotiin ei tulla luistimet jalassa (siis sisälle huoneisiin) ja että luistimilla ei voi lähteä mummolaan. Lapsi suuttui (on tosi herkästi hermostuva) ja lähti takaisin ulos. Tällä välin soitin äidilleni ja sovin lasten menevän sinne. Yritin soittaa poikani kännykkään, että kun tulee kotiin vaihtamaan kengät jalkaan niin isä vie mummolaan, mutta poika lyö vain luuria korvaan. Äsken tuli pojalta tekstiviesti "mä vihaan sua".
Apua. Meillä on muutenkin kasvatusongelmia tämän lapsen kanssa, hän on hirveän herkkä ja kokee asiat kauhean tunnevoimaisesti ja reagoi pieniinkin asioihin aivan kohtuuttomasti. Olen jo sopinut äitini kanssa siitä, että lapset menevät sinne, pitäisikö pojan pääseminen kuitenkin perua? Miten rankaisen oikeudenmukaisesti poikaa siitä, ettei vastaa puhelimeen (meillä on ihan selkeästi sovittu, että siihen vastataan, nythän en saa yhteyttä poikaan ja hän voi olla ties missä, vaikka jo siellä mummolassa) ja lähettee ihan hävyttömiä tekstiviestejä. Mulla on takki ihan tyhjä tämän lapsen kanssa.
Kommentit (3)
Sitä pitkää pinnaa tarvitaan. Lapsi lähti mummolaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsi TEKI, vaan siihen, mitä hän ajatteli tekevänsä, suunnitteli, aikoi, ymmärsi tekevänsä ja miksi. Eli jos lapsi lähti takaisin ulos kun komensit että "Kotii nei tulla", hän on ehkä mielestään tehnyt niin kuin on käsketty. Panemalla puhelimen kiinni hän on ehkä hoitanut vihaansa parhaalla keksimällään tavalla esimerkiksi sen sijasta että olisi kivittänyt ikkunoita ja pahoinpidellyt vastaantulijoita - toki hänen tapansa edelleen on väärin mutta parempi kuitenkin kuin tuo vaihtoehto. Mieti näitä ja päätä sitten rangaituksesta.
TOki lapsen on tiedostettava tekojensa seuraukset. Esim tuommoisten tekstiviestien lähettelym seuraukset. Mutta se on eri asia kuin rangaistus.
Mun mielestä, kun sulla kerran on oman myötösi mukaan muutenki nongelmia pojan kanssa, sun kannattaisi kiinnittää huomiota kahteen asiaan. Ensinnäkin sinä puhut - ainakin tämän viestin perusteella - kovin yksioikoisen,m epäystävällisen ja silti moniselitteisen kuuloisesti. Mitä jos koittaisit vähän ystävällisempää, perustelevampaa ja pitkämielisempää lähestymistapaa? Esim jos et lähtisi liikkeelle siitä, että "EI Luistimilla kotiin ja luistimilla ei voi lähteä mummolaan!" vaan siitä että "ota rulliset jalasta kun tulet sisään ja miksi sinä nyt sinne mummolaan haluaisit lähteä?" Koska sähän sitten kuitenkin olit sitä mieltä, että lapsi VOISI mennä sinne - vaikka ehkä ilman rulliksia. Nyt sä ensin kielsit siltä melkein murkulta lapselta kaiken ja sitten KUITENKIN järjestelit asian hänen selkänsä takana niin että hänen pitäisi mennä sinne. Ei ihme,e ttä poikaa hämmentää...
Siihen mä en nyt ota mitään kantaa, että miksi ihmeessä sinne mummolaan ei voinut mennä niillä rulliksilla, jos poika kerran ylipäätään pystyy matkan yksin kulkemaan. Ja jos peruste on hyvä (esim hiekkatie, jolla rulliksilla ei pääse) sen olisi voinut kyllä sanoa heti ekaksi sille lapsellekin, eikä lähteä vaan pelkästä kiellosta.
niistä kasvaa vaan mieletön katkeruus, molemmat osapuolet näkee asiat omalta kannaltaan. Kannattaa lukea vaikka A.Wahlgrenin Lapsikirjasta millainen on 9 vuotiaan ajatusmaailma, hämmästyt. Pitkää pinnaa sinulle, ja muista että halaamisella saa ihmeitä aikaan, samoin sillä että antaa lapsen selittää asiansa rauhassa, ja kiirehtimättä. terveisin neljän pojan äiti.