++++weekonloppuun syys04++++

Arvatkaa kuka kävi sairaalassa tänään hekottelemassa ettei tunnu missään? Ihan mukava silti oli käydä katsomassa ettei elmolla ollut mitn hätää. Painoarvio n. 4 kg, sellanen jätkänjötkö tulossa.



Juu. Maanantaina sitten uudestaan ja silloin sit tehdään jotain, jos ja kun ei mitään ole vielä tapahtunut. Rv 42. Hohhoijjakkaa.

Lääkäri suositteli shoppailua ja pystyasennossa keikkumista. Mikä ettei - en jaksanut alkaa luettelemaan mitä kaikkea olen tehnyt ja mitä kaikkea kokeillut tilan edistämiseksi. Ilmeisesti olen kuitenkin umpio ja niin kauhean kiva, että tämäkään lapsi ei halua irtautua minusta kauemmaksi.



Panin silti tuulemaan ja anoin siskolta apua. Haki ihanarakassisko mummon hoitoon viikonlopuksi. Aaaah, tuntuu kuin ilma kodissamme olisi puhdistunut ja pystyn taas hengittämään. Äitini läsnäolo saa jo viikossa minut ranteet-auki-kuntoon, ei taida olla tervettä.



Ihanata viikonloppua teillekin! :)

m:)

Kiva et sait äitivapaan viikonlopun.Voin kuvitella..se odotus ja odotus ja kaiken maailman puuhastelu minkä on luvattu käynnistävän synnytyksen..ja äiti siinä pyörimässä.Vaikka äitini on kovasti valmis auttamaan ni silti tuo tilanne tuntuu ajatuksenakin niin hermoja kiristävältä!

Ensiviikolla viimeistään tapaat ihan uuden vaavilaisen..niisk!



Toivottavasti kaikki menee hyvin!Ja aivan mielettömän suuuuuri suppari lähetys sinne nyt........*.........*.........*........*.......*....*..*..***



Oih ja voih,kyllä vaavit on ihania ja kyllä minä sen iltatähden vielä tahdon.



jatu

Mersulle jaksua ja tsemppiä synnytykseen.



Mies on lapsukaisia nukuttamassa. Tais mieskin samalla nukahtaa.



Miehen isä on vaimonsa kanssa vielä tänään tulossa meille koko viikonlopuksi. Mä inhoan että ne tulee näin myöhään (ovat ennenkin tulleet myöhään). Ei kuitenkaan kehdata sanoa että vois hieman aikaisemmin tulla. Käyvät muutenkin niin harvoin täällä.



Miehellä on kamala vauvakuume. Niin kovasti yrittää suostutella mua että suostuisin vauvaan. Ei onnistu, en vaan nyt halua. Tänäänkin mies kaupassa katseli aivan pientä vauvaa ihan haltioissaan. Itse nautin Veetin ja Venlan kanssa olosta enkä tosiaan jaksaisi nyt raskautta yms. Harvinaisempaa lienee näin päin että miehellä on vauvakuume ja haluaa lisää lapsia.



Veetillä on kamala uhma. Lyö, kitisee ja kaikki on koko ajan ei. Nyt alkanut Venlaa läpsimään ja Venlahan läpsii takas ihan kunnolla. Nätisti leikkivät yhdessä, mutta aina välillä sitten riitelevätkin.



Taidan mennä miehen herättämään. Saa viedä koiran ulos. Itse en halua näin myöhää liikkua perjantai iltana tuolla pimeässä. Täällä päin ollut niin rauhatonta viime aikoina.



Öttis, Veeti ja Venla

Hyppään pieneen pinoon uimaan *hih* mikä verbaalikko ;)



Niitä suppareita Mersseukselle miekin toivottelen. Muistaakseni itselläni auttoi kaikenlainen ässättely ja marjastus, mutta tiedä häntä. Äitiäni en varmaan olisi kestänyt, anopissakin oli kestämistä..Jaksuja! Ja tosiaan: Ihana vauva kohta kainalossasi *niisk*



Öttis: meilläkin mies olisi vielä halunnut lapsia, mutta ymmärsi sitten keskustelujen jälkeen, ettei tähän enää neljättä ja kävi sitten operaatiossa. Sen jälkeen kokikin kai sitten jonkinlaisen masennuksen (Tyyliin " Ei minusta enää ole mihinkään, kun ei lapsiakaan tekemään" tai sinne päin). En siis suosittele " pakkosterilisaatiota" krmh...



Huomaatteko, että join yhden lasin viiniä..?



:) Saamuska

Lapset laskevat elämään tarha- ja vapaapäivissä. Maanantaina aloitetaa, milloin on vapaapäivä? Vaikka he tarhassa viihtyvätkin, meidän lapset ovat selvästi kotilapsityyppiä. Ei siitä päästä mihinkään. Ovat sosiaalisia ja pitävät muista lapsista, mutta eivät siltikään halua tarhaan, jos ei ole pakko. Katsotaan miten tilanne muuttuu kun menevät uuteen pienempään tarhaan.

Tästä tulikin mieleen Aavis ja pikkuinen poika, toivottavasti teillä alkaa sujumaan...



Minä ajattelin mennä pesemään mattoja siskolleni. Siellä kun on painepesuri ja mahdollisuus kuivata matot vaakatasossa. Säätiedotusta täytyy tosin vielä tutkailla.



Minusta vauvat ovat ihania, mutta ajatus omasta vauvasta tuntuu kaukaiselta. Mutta niin paljon on on muutkin asiat muuttuneet, että en enää koskaan sano - Ei koskaan. Nyt muuton myötä, pienen lapsen vieminen päiväkotiin tuntuu kamalalta, kun lyhyet päivät ei vain onnistu. Sinäänsä vauva ei tunnu kamalalta ajatukselta, mutta työn ja perheen yhdistäminen tuntuu. Tässäkin paletissa on tekemistä. Ensiviikolla taas kaksi päivää, kun täytyy pyytää isovanhempia apuun.



Muuton myötä olen myös miettinyt omaa " ekologista jalanjälkeä" . Kaupungissa, autottomana se on melko pieni. Mutta nyt kun tarvitaan toinen auto (ayappi, kiitos neuvoista miehesi ehdotus oli loistava!) ja työmatkat ovat pitkät, niin omatunto soimaa. Olenkin miettinyt miten voin kompensoida tätä muutosta. Mutta kaikki muu tuntuu lähinnä puuhastelulta: kierrätän enemmän, käytän lähituotteita...

Tähän samaan puuskaan olen päättänyt myös muuttaa meidän ruokavaliota kohti menneisyyttä. Olemme uhkaavasti ajautuneet eineslinjalle ja olen myös huomannut, että saan vatsaoireita natriumglutamaatista. En suosittele kenellekään eineksiä, mutta silti itse niitä käytän, vaikken haluakkaan. Nyt sitten vaihdan luomuun (silloin kun se on järkevää). Luomulihan saaminen on vaikeaa ja kallista, mutta katotaan, miten käy. Vältän valmiita marinadeja ja muita tuotteita, jossa on sitä natriumglutamaattia (tästä oireilusta voisin kirjoittaa sitten ihan toisen jutun ;)). Ja ne einekset loppuu - nyt. Nytkin on makaroonilaatikkoa pakkasessa " pahan päivän varalle" . Tänä syksynä marjat jäi metsää, mutta ensi syksynä voi lähteä takapíhalta marjastamaan. Ehkä niitä sieniä voisi vielä saada.



Tästä tulikin mieleeni, että kasvimaalla pitää käydä. Pupi, jos nostan liljan juuria (mukuloita?) ylös, niin pitääkö ne istuttaa heti uuteen paikkaan, voisko niitä säilöä kotona jossain? Sisko sano, että liljoihin tulee jotain kamalia liljasirkkoja?, joita on vaikea hävittää.



Mies kuorsaa sohvalla(?). Oli kesäjuhlat eilen, en tiedä monelta kotiutu. Mutta kiltisti ole mennyt sohvalle ;-).



Tässähän taas tätä. Mersule voimia, toivottavasti kaikki mene hyvin.



Pilette

Itsekäs äiti ei viitsi vahtia vieressä, vaan tuli lukemaan pinoja ja jakamaan ärsytystä:)



Todella rankka viikko takana. Sanoisin, että 8-10h päivässä jaloillaan ja aikamoista urakkaa tehden. Sain silti omani etuajassa valmiiksi ja ehdin auttamaan työkaveriakin. Oli ihan jännä kokemus työskennellä virolaisten kanssa, vaikka suurimmaksi osaksi työskentelin kyllä ihan itsekseni. Mutta oli tosi kiva viikko, Tallinnan illat sai unohtamaan töitä edes tehneensä. Tosin loppuviikosta totesin, että onneksi päästään perjantaina kotiin:) Tietyt piirteet työkavereissa rupesi hieman häiritsemään ja sekoitti pakkaa.



Yksi työkaveri jäi vielä täksi päiväksi jatkamaan hommia, mutta muut tultiin siis eilen illalla kotiin. Ehdittiin vielä nauttia hyvästä ruoasta ja viinistä Tallinnassa ja laivallakin istuskeltiin ja nautittiin olostamme.



Sitten se oikea ärsytys (lapsellinen sellainen). Olin taksissa matkalla kotiin, kun mies soittaa ja alkaa sitten valittaa, ettei ole viikon aikana tehnyt mitään kotona. Ei kastellut kukkia (niitä jotka on katoksessa eikä saa sateessa vettä), ei siivonnut mitään jne. jne. Koitin kotona vähän kysellä ja sama virsi jatkui. Tosi kivaa, kun ei yhtään viitsi tsempata. Eniten varmaan ärsyttää se asenne millä mies puhuu noista asioista. Tuntui siltä, että se siitä kivan viikon fiiliksestä, että voi sen pilata vielä tässäkin vaiheessa.



Nyt on sitten lapsellisesti ärsyttänyt koko mies ja tekis mieli tehdä vastapalvelus tosta hyvästä. Mies lähti perinteiselle purjehdusreissulle lapsuudenkavereidensa kanssa. Minä vielä hyvää hyvyyttäni toin heille viiniä ja naposteltavaa Tallinnasta ja missä kiitos:( Ehkä kavereilta saa kiitosta, mieheltä ei. Suututtaa!



Mutta kiva oli lukea muiden kuulumisia ja mietintöjä! Eniten jäi tietty mieleen Mersun nyytti, joka ei halua tulla mukavasta pesästään. Jaksua! Toivottavasti olet jo käärö rinnalla ja synnytyksestäkin hyvä muisto!!!



Mulla heittää päässä. Väsymys on aika hurja. Nukuin tosi huonosti hotellissa, yhden yön vähän paremmin, muut valvoin. Laiva eilen keinui ja nyt keinuttaa täällä kuivalla maalla.



Tsemppiä koululaisjuttuihin!



PiLe, liljakukko on sellainen jota liljoissa näkee. On vähän tuskainen hävitettävä, mutta olen jo kahtena kesänä onnistunut ne hävittämään. En tiedä onko mitään merkitystä istuttaako mukulat heti maahan vai ei. Liljoissa voi myös mukuloissa olla jotain virustautia, en enää muista nimeä. Erityisesti päivänliljojen kohdalla varoitellaan siitä.



Ekologista jalanjälkeä voi varmaan keventää vaikka hybridiautolla:) Mutta myös omalla kasvimaalla jne. Myös vähentämällä kulutusta ylipäätään.



Jatkuu varmaan myöhemmin, nyt lähden ihmettelemään lasten touhuja...



T: Ynis, yh huomiseen saakka (ehkä hyvä niin eilisen illan jälkeen:)

Antsa herätti iloisesti aamulla..Tuli viereeni ja kuiskasi vienosti: " kakka.." Sitä tosiaan oli joka puolella. Aivan pursunnut vaipasta ulos ja lakanat menivät vaihtoon sitten kahdesta sängystä.



Periaatteelisia keskusteluja asioiden nimistä käydään. Antsa on sitä mieltä, että se marjoista tai hedelmistä tehty juoma, jota sekoitetaan veteen, on Ähmä. Monena päivänä on käyty seuraava keskustelu:

- Äiti, Ähmää!

- Haluat siis tätä mehua?

- Ei, Ähmää! Se on ähmää!

Annan mehua ja poika on tyytyväinen. Pyydän Antsaa kuitenkin toistamaan perässä: Me-hu ja poika toistaa: mehu.

Taas kysyn:

- Mitä tämä on?

- Ähmää!

- Juu-juu, siis mehua tarkoitat?

- ei, se on ÄHMÄÄ! (huutaa, polkee jalkaa maahan ja alkaa painokkaasti tarvittaessa itkemään)



TiPi: Mielessäni on ollut kommentoida tuota palkka-asiaa (josta enemmänkin toisella osastolla kirjoittelit), mutta on unohtunut. Tavallaan ymmärrän työnantajaasi, koska itsekin olen sitä mieltä, että palkka maksetaan nimenomaan työstä, ei koulutuksesta. Itsekin kannatan koulutusta ja olen alan nelivuotisen, yo-pohjaisen koulutuksen suorittanut (silloin ei restonomeja vielä ollut muualla kuin Haagassa :)), mutta ajattelen palkan maksettavan työn mukaan. Kun uutta työntekijää rekrytoin, riippuu palkkatarjoukseni toki usein siitä, montako vuotta henkilöllä on kokemusta alalla. Usein lähdemme ensin liikkeelle aivan TES:n normaalitaulukosta tehden lyhyemmän, määrä-aikaisen sopimuksen. Jos työntekijä osoittautuu sitten oikein hyväksi ja osaavaksi (ja mahdollisesti omaa vielä hyvän koulutuksen) ja puolin ja toisin ollaan sitä mieltä, niin toki palkkaa korotetaan ja osa aina vakinaistetaan (meillä sesonkivaihtelut tosin aiheuttavat yleensäkin sen, että iso osa paikoista on pätkätyötä). Esimiesten palkathan ovat sitten aina erikseen neuvoteltavia ja määräytyvät kovasti vastuullisuuden ym. mukaan. Kannattaa tietenkin aina arvostaa omaa koulutustaan ja ammattitaitoaan, eikä myydä itseänsä liian halvalla. Kuitenkin se, että on esim. AMK-koulus, ei pelkästään ole alallamme peruste isompaan palkkaan, vaan taulukot määräytyvät työkokemuksen mukaan. Olipa sepustus...Pääasia kuitenkin taitaa olla, että viihdyt työssäsi ja jatkossa voit sitten pyytää hyvänä työntekijänä korotusta (silloin työnantaja tietää taitosi, eikä enää halua päästää sinua menemään, vaan maksaa hiukan korkeampaakin palkkaa) :)



Tänään pitäisi kai olla siivouspäivä (ainakin huusholli yrittää näyttää siltä)...Mies on töissä ja lapset leikkivät innokkaasti, joten



One more cup of coffee...



Mukavaa päivää syysmammat!



Saamuska♥

TiPi, Saamuskaa peesaan.



Vaikken hotellialan hommista tiedäkään, niin suosittelisin silti ottamaan paikan vastaan. Saathan kuitenkin kokemusta ja jospa palkka kuitenkin jatkossa nousisi paremmalle tasolle. Tuoreen kokemuksen myötä on muutenkin hyvä lähteä taas hakemaan uutta työpaikkaa, jos se tilanne tulee eteen.



Pitäis tehdä ruokaa, ei kiinnostais:)



Meillä syysneiti leikkii autoilla, mutta aunot tekee sitä ja tätä. Minne se t sieltä katoaa, kun muuten osaa sanoa autot. :)



Tekis mieli lähteä jonnekin lasten kanssa, mutta minne. Kauppoihin, enpä tiedä. Mitä sitä sielläkään tekee. Jos ajattelis sitä ekologista selkäreppuaan ja pysyis kotona ja tekis sen ruuankin itse. Sittenhän vois vaikka alottaa ikkunoiden pesun. Mutta kun lapset jo hyppii seinille. Esikoinen oli sanonut, anopille, että tulevat sitten lauantaina kylään, mutta enpä taida raaskia monen päivän poissaolon jälkeen viedä lapsia sinne.



Jaa, muistin taas miehen ärsyttävän siivottomuuden, joten mitä niitä ikkunoitakaan pesen. Höh!



T: Ynis

Johtuu kai siitä, että olen töissä ja on aika rauhallista vaikka talo olikin täys viime yön.



Saamuskalle kiitoksen palkkakommenttiin. Mun alkupyynti oli siksi niin korkea, että kuvittelin työnantajani hakevan ja saavan minusta työllistämistukea 500e/kk. Tuolloin _minun mielestäni_ olisi ollut kohtuullista, jos olisin saanut palkassani osan tuosta. Työnantaja tuskin ajatteli samoin:) Omalla kohdallani koulutuksen tuomaa ammattitaitoa korostin siksi, että tässä on kesän aikana ollut tuuraajina ei-kouluttautunutta väkeä ja se näkyi jo mm. kielitaidottomuutena ja siinä, ettei ihminen ymmärtänyt juurikaan hotellitoiminnan päälle mitään. Siksi en voi hyväksyä, että saisin saman tessin palkan kuin hän. Nytkään en saa kuin 0-2v kokemuksen mukaan plus pienen lisän, johon lopulta suostuin. Vaakakupissa painoivat enemmän huiput työajatja kiva työ. Vaikka olisi tehnyt mieli sanoa, että ottakaa sitten sieltä ylitarjonnasta, jota tuntuu olevan! Työajathan ovat ma-pe 7.15-14.45. Ja joskus iltavuoroja mun kohdalla, loppuvat 19.30. Että hotelliksi aika sopivat työajan:) Vai mitä sanot Saamuska?



Tää työpäivä alkaakin olla tässä. Yhteen asti merkitty tunnit, katsotaan saanko aikaa kulumaan sinne asti. Pitää mennä kotiin poimimaan marjoja taas pensaista ja sitten Onnin kanssa mummulaan. Keitellään vähän mehua.



Ynis, mä ymmärrän sun mies-ärsytyksen ihan täysin. Meillä mies kyllä osallistuu hommiin hyvin ja on tehnyt pientä remppahommaa tässä pitkän aikaa aina kun on ehtinyt. Silti mua alkoi eilen vaivaamaan kun kylppärin lavuaari oli kuin koiran oksennuksen jäljiltä. Sanoin sitten (ihan nätisti kyllä ihme ja kumma) miehelle, että voisitte Onnin kanssa pestä lavuaarit ja vessan plus poimia punaviinimarjoja. Saas nähdä onko käsky mennyt perille;) Meillä kun ei ole näissä tietyissä kotihommissa mitään erityisiä aikatauluja. Olen kyllä miettinyt, että vessan ja kylppärin lavuaarien pesu voisi olla joka lauantainen traditio.



Ihana, jotenkin odotan, että pääsen töistä Onnin kanssa touhuamaan. Kävin eilen illalla kesken työvuoron kotona, hain auton, että pääsin sitten nopsaan nukkumaan kun meni yli työajan hommat. Onni oli vasta puurolla kun kasin aikaan menin ja olihan kiva halata omaa pientä poikulaista. Onni on nykyään pääpiirteittäin (aamu kiukkuja lukuunottamatta) niin ihana, että! Jotenkin on siis tullut kova ikävä, kun en ole pariin päivään kunnolla ehtinyt nähdä Onnia. Tänä aamuna se nukkui meidän välissä kun viiden aikaan taas kasteli sängyn.



Kannattaako tätä kuivaksi opettelua nyt vain jatkaa? Nyt kuitenkin oli pissaamatta jo aamu viiteen? Turha kai enää on vaippaa laittaa yöksi? Ei se kyllä haluakaan sitä. Nythän tuo on helppo pestä sitä lakanapyykkiä kun saa ulos kuivumaan. Tästä kaverin vinkistä otin vaarin ja siksi me yhtäkkiä ryhdyttiin tähän puuhaan nyt.



Mutta nyt painelen tekeen loput hommat, että saan sitten vaan sulkea paikan.



T-P

Antsa päikkäreillä ja isommat kavereillaan. Nyt ei vain voi siivota, ettei poika herää päiväuniltaan ja täytyyhän hänenkin sitten saada osallistua siivoukseen ;)



Juu, Ynis, olit sitten kertonut syysmammakuulumisia toisellekin palstalle :) Sellaista sattuu, eikä kai siinä viestissä mitään sellaista ollut, ettei " laajempikin yleisö" sitä voisi lukea. ja toisaalta, voihan tätäkin pinoa lukea ihan kuka tahansa.



totta, T-P, mukavt ovat sinulla työajat. Se on iso asia, että työajat ovat itselleen sopivat ja jos työ on muutenkin mielekästä , niin hyvä homma. Päivätyö ma-pe on aivan ihanaa. Oikein hyvin ymmärrän Jatun kannan. Kyllä sitä päivätyötä Jatu sinullekin vielä löytyy. Tsemppiä!



Minä olen aikoinaan tehnyt vuorotyötä todella paljon. Ennen perheen perustamista (kymmenisen vuotta sitten) en ollut ikinä tehnyt ns. normaaltyöaikaista työtä. Urani ensimmäiset 10 vuotta tein siis aina lähinnä ilta- ja yövuoroa. Ja töitä paiskittiinkin aika urakalla :) Lapsettomana en tosin aamuvuoroa edes halunnut tehdä. Vielä esikoisen ja keskimmäisen ollessa taaperoita tein iltavuoroa ja lapset olivat vuorohoidossa. Nyt viimeisimmät vuodet olen sitten tehnyt töitä lähinnä toimistoaikaan (ja työkin on nykyisin lähinnä toimistotyötä :)). Iltoja ja viikonloppuna teen joskus halutessani vuoroja jos siltä tuntuu. Onneksi minun toimistoaikani alkaa aamulla yhdeksän ja kymmenen välillä vasta, olen kuitenkin pohjimmiltani aamuntorkku :) Isompien lasten kouluun lähdöt ovat toisaalta nykyään joka päivä klo 8 (päivät alkavat heillä 8.20), joten joutuisihan sitä heräämään joka tapauksessa.



Mutta tuo seitsemästä kahteen kuulostaa todella mukavalta, jos aamuvarhain jaksaa herätä. Siinähän jää vapaaksi koko armas iltapäivä.



Seli-seli-seli-lärpäti-lärpäti. Yritänköhän pakoilla sitä siivousta?



SaaMari♥

Huomaatteko, että väyneenä vietän yh-päivää, kun täällä ramppaan:)



Joo, eihän siinä viestissä mitään ihmeellistä ollutkaan, sitä paitsi viestiketjussa vain tuttuja ihmisiä:) Ei ollenkaan vaarallista.



Mua tosiaan väsyttää vaan ja keinuttaa koko ajan. Käytiin lasten kanssa Hesessä syömässä (siinäpä taas terveellistä ruokaa) ja samalla markkinoilla. Olikin taas eläimiä siellä ja lapset tykkäsi pitkään katella niitä. Kävin samalla varaamassa kirppispöydänkin, joten jotain sentään olen saanut aikaseksi.



PiLe, mun piti kysyä, että onko sun pakko kaivaa liljat ylös jo nyt? Voisko ne viedä suoraan kasvimaalta uudelle pihalle? Vai loppuuko palstan vuokra-aika aikaisemmin? Viimeisessä Viherpiha-lehdessä oli muuten hyvää juttua syysistutuksista! Suosittelen!



Vielä valitan, että jalat on ihan hillona. Onneksi nyt ei tarvi seisoskella missään. Saa jalkapohjat vähän lepoa viikonlopun ajan.



Minä muuten raahasin parkkitalon syysneidille Tallinnasta. Saa sen siis synttärilahjaksi. Nyt se on varastossa odottamassa synttäreitä. Pitänee urakalla vielä vaan käydä leluja läpi kirppikselle, että saa vanhoja pois alta. Se parkkitalo on nimittäin aika iso. Siihen kuuluu pätkä autorataakin. Tyttömäinen lahja, vai mitä:)



Seuraavaan kertaan taas...



T: Ynis

Lapset kattoo autot leffaa,saa nähä miten kauan.Typy ei ole leffoja katellu.

Hain meille illaks leffan ja ku mul on Makuunissa hirveesti leimoja et saa toisen leffan ilmaseks ni otin sit lapsille kokeeks.Mies on kavereita muuttamassa ni aattelin et nuo lapsoset istuis sohvalla karkkiensa kanssa ;-)



Ihanaa saada ystävät lähelle,kilsa vaan matkaa :-) voi kyläillä kävellen.



Minäkin utale TiPin ketjun etsin.En tiedä teiän palkoista mut työajathan on kivat..siis jos tykkää aikasista aamuista!



Jos sitä kaffetta hakis..



jatu

***ruutua tuijottaen - mitä harvemmin kirjoittaa sen vaikeampaa se on!***



Venna aloittelee kerhoa. Yllätyksenä ei tullut se, ettei se ole helppoa. Ensimmäisenä kerhopäivänä soitto tuli 45 min kohdalla - lapsi itkee niin että kannattaa varmaan hakea pois :( Kova ikävä oli pienellä äitiä. Venna kyllä haluaa olla kerhossa, mutta äidin pitää olla koko ajan mukana. " AINA" .



Puistotädillä, ihanalla naapurillamme (siis todella tuttuja ollaan ja lapsemme hyviä kavereita keskenään) ei ensimmäinen puistoaamu sujunut sen paremmin. Pärjättiin kuitenkin kännykkäpuheluiden turvin, puhelimessa tsemppasin kaipaavaa tytärtä ja toisen puhelun jälkeen leikki alkoikin sujua.



Luulen, että meillä on tässä viikkojen työ edessä ennenkuin alkaa sujua.



Nyt vaavi heräsi...



- tea -

Böö tai muutama sananen on huomattavasti parempi kuin ei mitään :) Silloin ainakin tietää, ketä täällä vielä pyörii tai saa hiukan aavistusta kuulumisista.



Tänään tuli sitten kultamitali :) Siis esikoiselle suunnistuksesta.

Mies lähti eilen " sorsametälle" ja tulee ma iltana, joten pyysin vanhempani mukaan suunnistusreissulle (äitini silminnähden kauhistui ajatustakin, et veisin toisia heille hoitoon, joten mentiin koko poppoolla) Kylläpä siinä tekemistä riitti silti. Äitini sitten maksoi myös ruuat ja jätskit :)



Yks äiti kysyi mun jaksamisesta, niin sanoin, että jos kuulen, että joku odottaa neljättä, niin mun on vaikea onnitella, kun meinaa tulla itku.

Eli meillä on nyt hyvä näin. Lapsia ei tule tällä erää enempää, jos ollenkaan.



Ekologista janlanjälkeä mietin välillä niin, että meinasi ahdistus iskeä. Sittemmin oon koittanu ajatella, ettei yksi ihminen voi koko maailmaa parantaa eikä siitä kannata liikaaa ahdistua eikä varsinkaan muita kuormittaa. Mutta toki valintojaan voi miettiä ja yrittää ees vähän.



Lapset nukkuu jo ja siksi ois täkeää kommentoida kunnolla muillekin, muuta nyt olen saunan tarpeessa ja kysäisen vielä kaverilta, josko ehtisi mun kanssa kattomaan jonku dvd:n.



Yritän kyllä tsempata taas kommentointiakin.



Mersua oon miettiny monena päivänä ja koittanu supistuksia lähetellä. Samoin allergisten äitejä oon miettinyt ja eri tilanteisiin liittyen itse kutakin.



Voikaa hyvin, rakkaat!



T@hti, " eettistä lihaa syövä elämäntapakotiäiti, sorsastus-yh ja kaikenpahanalkujajuuri eli maalainen"

mies varpajaisissa, mä yh-iltaa viettämässä täällä saunanpuhtaana.



Mersulle mukavaa synnytystapahtumaa, toivotttavasti nyytti on pian sylissä!



Lyhyestä virsi kaunis. (mikä virsi????) Nyt nukkumaan, hyveli yöteli!



äk

t. töihin hukkuva Ankkis

kun en ole uraäiti enkä elämäntapakotiäiti:) Jotain siltä väliltä siis. Töissä toki, mutta mitään uraohjusta musta ei saa tekemälläkään.



Tohon virikehoito-keskusteluun viitaten ärsyttää ihan älyttömästi kaikissa vastaavissakin kommentit, että " miksi pitää tehdä lapsia, jos ei jaksa niitä hoitaa" . Ohi ton keskustelun alkuperäisen aiheen, mutta kuka voi oikeasti tietää miten jaksaa lapsen kanssa? Vaikka olis jo ennestään lapsia, niin myöskään sen seuraavan kanssa?



T: Yniäinen ilman sen kummempaa asiaa:)

Missä piileksitte? Täällä paistaa aurinko ja sataa vettä vuorotellen. Lapset riehuu hulluna alakerrassa. Minä olen edelleen ihan raato viime viikon jäljiltä. Alkaa tuntua siltä, että oliko koko hommassa mitään järkeä. Anoppi sanoi, että tietää hyvin mun fiiliksen. Reissasi itse tosi paljon työvuosinaan. Aikaisemmat työreissut ei kyllä ole näin paljoa verottaneet, vaikka aikaisemmin olen ollut kipeänäkin yms. Miehen aiheuttama ärsytyspahamieli vaan lisää tympeää fiilistä ja väsyneenä siitä ei pääse eroon. Tällä kertaa ei voi sanoa, että mies olis selvinnyt hyvin yh-viikosta, vaikka kolmena iltana oli mummotkin apuna. Hohhoijakkaa.



No, lapsellisuus kehiin, kaiken olen jättänyt hujan hajan entisen sotkun lisäksi ärsytyksissäni. Aikuista käytöstä, vai mitä. Sekin tympii, mutten tiedä enää mitä tekisin. Ei taida mieheen mikään tepsiä, ihan oikeasti.



T: Ynis

täälläkin



Älä Ynis, uskokaan, että täälläkään mies siivoaisi (tai pitäisi edes paikkoja järjestyksessä) sinä aikana kun minä olen poissa. Pitää kuitenkin lapsista hyvän huolen, tekee heidän kanssaan paljon kaikenlaista, joten en ole alkanut mitään erityistä vaatimaankaan. Ja toisaalta, eipä taitaisi auttaa vaatiakaan. Vanha koira ei taida meillä uusia järjestyksenpitotapoja oppia ;)



Kävin juoksemassa sen varttimaratonin (10,5 km) reitin. Aikaa meni 1h10min. Siitä ehkä saa joitain minuutteja nipistettyä, mutta enpä paljoa uskalla revittää. Menomatkalla (matka juostaan eestaas yhtä tietä) on niin kovat nousut, että niihin ihan väsähtää, jos yrittää pitää kovaa vauhtia. Nyt siis tosiaan tiedän matkasta selviäväni, niin alan näemmä aikojakin ajattelemaan :) Kolmisen viikkoa olisi vielä aikaa koitokseen.



Nyt mentävä on, mukavaa sunnuntain jatkoa!



SaaMari♥

Vaikka minä olen harrastanut liikuntaa monessa muodossa lapsena ja nytkin liikun kohtalaisesti, en jaksa juosta 10 kilsaa! Mä kävin yks ilta lenkillä ja nyt ajattelin, että jos alkais käymään 2 kertaa viikossa juoksemassa. Ensin sitä puolta tuntia ja sitten pidempiä jos jaksais. Pyöräilen kuitenkin 17km päivässä yleensä, että tuleehan sitä siinäkin. Talvellahan tuli käveltyä pitkiä lenkkejä, kun Onni nukkui vaunuissa ja mä kävelin milloin minnekin sinä aikana. Semmosia 1-2h lenkkejä. Sellaisethan tekee juoksukuntoakin ajatellen hyvää. Saamuska hyvä esimerkki. Pitääpä alkaa tsemppaamaan. Tosin käyn sitten päälle vielä puntilla.



Täällä on ollut hieno syksyinen ja aurinkoinen päivä. Ja minä olen ollut sisällä koko päivän! Aamu alkoi jo ennen seiskaa, kun Onni oli taas pissannut sänkyynsä. Neljäs yrityskerta ja ei siitä mitään tule. Laitan ensi yöksi vaipan, että saan nukkua.. Aamulla saunottiin ja laittelin pyykkejä, mankeloin jne ja jo 10 aikaan oltiin mummulassa. Keitin vajaa 6 litraa mehua puna- ja mustaviinimarjoista, vadelmista ja mustikoista. Siinä se päivä jotenkin sitten meni. Väsyttää ihan hirveästi. Meinasin nukahtaa rattiin kun ajettiin kotiin äsken. Tänään PITI olla lenkkipäivä mutta enpä tiedän jaksanko.



Huomenna ja ylihuomennakin vielä vapaapäivä onneksi. Vielä seuraavallakin viikolla on vajaa viikko. Sitten se alkaa; 5 aamuna viikossa pitää nousta 6.15. Niin, en minä todellakaan tykkää aikaisista aamuista, nukkuisin kyllä mieluusti mutta jäähän siinä työpäivän jälkeen paljon aikaa tehdä monenlaista. Ihan itsekkäitä ajatuksiakin; voin yhtenä arki-iltana mennä salillekin sitten kun olen kuitenkin tarhan jälkeen kotona Onnin kanssa monen monta tuntia. Minä en uskois tykkääväni esim. 9-17 työajasta, siinä ei ehdi aamulla mitään eikä iltaankaan jää paljon aikaa. Joten tämä on hyvä. Eri asia, miten talvella jaksaa herätä. Siitä kun on 9 vuotta, kun olen viimeksi ollut sellaisessa työssä, että on ne 5 aamuherätystä putkeen. Silloin se oli helppoa, takana oli vuoden elo intissä, joka aamuhan piti herätä klo 6.



Nyt mä ehkä menen terassille istumaan. Pitäs vadelmia taas poimia. Jotenkin huvittais kuitenkin vain istua terassilla ja nauttia vaikkapa siideriä. Kauppakin olis vielä auki.



Ai niin, eiliseksi olin antanut tehtävän Onnille ja miehelle siksi aikaa kun olen töissä (pääsin jo klo 13). Lavuaarit ja vessa piti pestä plus poimia marjoja. Eipä täällä oltu tehty mitään! No oli se yhden pienen remppahomman tehnyt loppuun ja olivat toki nukkuneet 9 asti mutta silti. Niinpä siivosin vajaan tunnin töistä tultuani ja sitten painelin poimimaan marjat. Onni kysyi, minne menen ja mä sanoin että koska nuo marjat ei itsestään tule tuolta pensaasta sisälle, äidin pitää mennä poimimaan ne. VIhdoin vihje ymmärrettiin ja pian mieskin tuli avuksi. Nyt taas sellainen ärsytys tuota ukkelia kohtaan mutta menee varmaan taaskin ohi:)



T-P puheripulissaan