Millainen ihminen laittaa hoitoon 6 kuukauden ikäisen vauvan?

huolimatta " kaikista tutkimuksista" . :)

Vierailija:

Yhdysvalloissahan ne LAPSET nimenomaan kaikkien tutkimusten mukaan hyvin voi. Niin varmaan. Ja jos äitiä kiinnostaa enemmän ura, raha ja uusi auto kuin lastenhoito niin miksei ota koiraa.

Vierailija:

Ei ollut 70-luvun lapsilla ihan samanlaista hoitoympäristöäkään. Päiväkodissa oli leppoisaa, paljon aikuisia ja muistan että meidän päiväkodissa oli OMA keittäjä joka antoi aina tekemiään herkkuja päivät pitkät. EI ollut kiireen tuntua! Kyllä sen verran pitää pärjätä ettei 6 kk:n ikäistä hoitoon laita.

paras vaihtoehto, mikäli äitin on töihin mentävä. Tuon ikäinen tarvitsee yhden hoitajan kokonaan itselleen.

Eikö siis joku tule ilman äidin palkkaa toimeen?

tässä tapauksessa ei tosiaankaan ole taloudelisesta pakosta mennä töihin, vaan kyse ihan omasta valinnasta. Varmasti olisi varaa palkata jopa hoitaja kotiin.



ap

Ollaanko me 70-luvun lapset ihan pilalle kasvaneita? kai muistatte mainitä vanhemmillenne kuinka huonoja he ovat olleet...jos ette niin nyt sit heti soittamaan

Onneksi itse olin aikoinani laittanut rahaa säästöön rahastoon, joten elelin lapsen kanssa niillä kun äitiysloma loppui.

Jos äiti kokee sen tarpeelliseksi, asia ei kuulu sinulle. Ei se vauva siitä rikki mene. Ei olla mekään menty.



t: vm-69

Osa laittaa hoitoon, osalla lasta hoitaa isovanhemmat, ja jotkut, kuten minä hoidan lapsen kotona ilman mitään yhteiskunnallista tukea. Eikä mieheni palkka edes ole mikään iso.

niin olisiko sitten niin, että tässä tapauksessa äidin henkinen puoli on vaikuttanut työelämään paluuseen.

Pitäisi ajatella lapsen hyvinvointia tässä ja nyt. Vaikka ei mitään mielenterveysongelmia ei syntyisikään, on lapsen onnellinen lapsuus silti kallisarvoinen.



Tiedän todella vaikean lapsuuden eläneitä joilla ei ole mitään psyykkisiä ongelmia. Tiedän myös hyvin hoidettuja lapsia, joilla ongelmia on senkin edestä.



Ja 70-luvulla oli tosiaan sentään 1-2 lasta/hoitaja. Oli paljon yksilöllisempää hoitoa.

2000-luvulla meille kaikille annettu on mahdollisuus viettää aikaa lapsensa kanssa ainakin se 9 kk.



Enkä ole mikään kotihoitofanaatikko (tyyliin lapset on hoidettava kotona 3-vuotiaiksi), mutta minusta jokin mättää jos edes ensimmäistä alle vuotta ei jaksa hoitaa lastaan vaan kaikki muut asiat kiinnostaa enemmän.

t: se -69

jotta joutui viemään pienet lapsensa hoitoon. Ja sitten naapurit puhuivat pahaa ja päivittelivät, että äiti on kotona ja lapset hoidossa. Ei kai sitä viitsi kaikille huudella omia henkisiä heikkouksia. Kaveri pisti sitten munasarjojen johtimet poikki, koska oli oikeasti ihan sekaisin.



Miksi ei anneta ihmisten elää omaa elämäänsä?

Muutama kuukausi lisää kotona tuskin kaataisi maailmaa.

Minkälainen päiväkoti edes ottaa noin pieniä?

Eniten tähän ratkaisuun vaikutti oma synnytyksen jälkeinen masennukseni, joka helpotti päästyäni kotoa pois. Ratkaisu ei ollut helppo, mutta meidän tilanteessamme paras.



Lasta hoisi 3 päivänä viikossa oma isoisä ja kahtena päivänä palkattu hoitaja. Pph:lle lapsi meni ollessaan reilu 10-kuukautinen.

Tosin päiväkotiin pääsee vasta vanhempainloman loputtua eli 8 kk ikäisenä.

Yrittäjänä on mahdotonta olla vuositolkulla pois kuvioista.

esim. täällä Yhdysvalloissa. Ja hyvin näyttävät monet miljoonat lapset voivan, kun näin toimitaan ja eletään.

Hei haloo!



Kyllä on aika ihmeellistä jos lapsia haluaa, mutta ei kuitenkaan olla niiden kanssa. 70-lukuun on aivan turha vedota, aika on aivan eri. Ei ollut 70-luvun lapsilla ihan samanlaista hoitoympäristöäkään. Päiväkodissa oli leppoisaa, paljon aikuisia ja muistan että meidän päiväkodissa oli OMA keittäjä joka antoi aina tekemiään herkkuja päivät pitkät. EI ollut kiireen tuntua! Kyllä sen verran pitää pärjätä ettei 6 kk:n ikäistä hoitoon laita.