Onko täällä ympärileikattujen poikien vanhempia?
Poikamme 6v. leikataan parin viikon kuluttua esinahan ahtauden ja tulehdusten vuoksi. Kertokaa, millainen leikkaus on, nopea käsittääkseni? Paraneeko haavat nopeasti? Kokemuksia?
Kommentit (7)
ympärileikattu poika (siis minä). Leikattiin 4-vuotiaana oikeastaan tarpeettomasti ja " varmuuden vuoksi" . Tuli trauma, jota sitten selviteltiin murrosiän jälkeen erinäisiä vuosia psykologien avustuksella.
Kannattaa hoitaa tuo henkinen puoli pojan kanssa. Meillä se jäi hoitamatta, tosin ikäkin tietysti vaikuttaa asiaan paljon.
Tämä tapahtui 70-luvulla.
Meidän poika on leikattu muistaakseni 4 tai 5 vuotiaana ja ei mitään ongelmia ole ollut. Nyt 11v. Oli pakko leikata, kun oli niin ahdas, että pissa ei enää meinannut tulla. Kaikki meni hyvin, erittäin hyvin. Ainoa miinus olis se, että teippi ei lähtenyt itselleen irti ja sen irti kiskominen teki kipeää. =(
Vierailija:
Meidän poika on leikattu muistaakseni 4 tai 5 vuotiaana ja ei mitään ongelmia ole ollut. Nyt 11v.
Ihan sama, mitä uskot. Ei mullakaan ollut ongelmia 11-vuotiaana. Ei tietenkään siitä mitään traumoja tule kaikille. Kastraatiopelko 4-vuotiaana on tavallista peruspsykologiaa, eikä siinä ihmeitä tarvita.
Minut (mies, 45 v.) on ympärileikattu n. 9-10 -vuotiaana. Itse leikkauksesta ei minulle kerrottu mitään etukäteen, piti mukamas vain poistaa muutama " epäilyttävä" luomi. Meni kuitenkin esinahka samalla... Vasta jälkikäteen osasin yhdistää koulun terveydenhoitajan suorittaman " pippelintarkastuksen" asiaan.
Heti leikkauksen jälkeen oli virtsaaminen *hirvittävän* tuskallista, kirvely oli sanoinkuvaamatonta. Se jäi kyllä mieleen.
Kannattaa välttää siinä vaiheessa runsasta nesteen nauttimista ja diureettisia ruokia/juomia. Parempi yksi itku harvakseltaan kuin toistuvat tapaamiset tuskan kanssa.
Haava parani lopulta muutamassa päivässä, eikä mitään jälkiongelmia syntynyt.
Tarinat aikuisiän seksuaalisen herkkyyden heikkenemisestä ovat puppua - päinvastoin. Eikös liiallista herkkyyttä ole naisten keskuudessa pidetty lähinnä negatiivisena asiana... :-)
Esinahan puuttumisen ongelmattomuus poistaa myös paljon myöhempiä harmeja: Hygienian hoitaminen on naurettavan yksinkertaista!! Helpottaa teini-iän muutenkin tarpeeksi monimutkaista aikaa kaikkine muutoksineen. Suosittelenlämpimästi tästä näkökulmasta.
Leikkauksesta ei ole syytä kertoa lapselle liian yksityiskohtaisesti. Toivottavasti keksit hyvän tekosyyn. Mikäli kuitenkin uskot lapsesi ymmärtävän asiasta, rehellisyys on aina hyve. Poikasi arvostaa sitä sitten myöhemmin.
Ei kannata huolehtia - se kirvelee vain vähän aikaa. Ja lopputulos on positiivinen. (kysy vaikka vaimoltani.)
Vierailija:
Minut (mies, 45 v.) on ympärileikattu n. 9-10 -vuotiaana.Leikkauksesta ei ole syytä kertoa lapselle liian yksityiskohtaisesti. Toivottavasti keksit hyvän tekosyyn. Mikäli kuitenkin uskot lapsesi ymmärtävän asiasta, rehellisyys on aina hyve. Poikasi arvostaa sitä sitten myöhemmin.
On se nyt kumma, että toisten traumatkin pitää kieltää :-)
No ei tosiaankaan pidä keksiä mitään tekosyitä. 9-10-vuotias on aivan eri asia kuin 4-vuotias, joka on vasta alkanut vertailla itseään isäänsä. Jos pieni lapsi huomaa, että asia tuntuu vanhemmista sellaiselta, että sitä on peiteltävä tai hävettävä, ollaan aivan väärillä jäljillä. Pikemminkin pitää asia selvittää positiivisessa mielessä, jotta lapselle jää sellainen kuva, että leikkaus on normaali ja tekee vehkeestä paremman.
Pari ensimmäistä päivää piti lahjoa karkilla pissaamaan, kun kävi niin kipeää, mutta sen jälkeen ei ole ollut ongelmia. Arpia ei taida enää edes näkyä ja leikkauksesta on alle vuosi.
Tosin pojalle ei tehty varsinaista ympärileikkausta vaan vain esinahan väljennysleikkaus. Tiedätkö kumpi teidän pojallenne tehdään?