Paha paha anoppi(ko)? Kaipaan mielipiteitänne...

Järkyttynyt olen kyllä minäkin tuommoisesta käytöksestä. Toisaalta mua kyllä kummastuttaa toi kyseinen tapaus, et mikä hätä sillä anopilla oli vaikka siis mitään hätää ei edes ollut?!? Ja sit vielä toi päähänpisto et heittää vaan pieni vauva etupenkille ja lähtee ajeleen! Ohhoijaa. Ei pahalla mut onko anoppis ihan terve?? Meinaan aikamoinen mielenhäiriö kyllä tuommonen. Ja ihme sekin sitten, et ukkos vaan hyssytteli asiaa! Jos muuten kerta on suojelevainen...



Mut mä ehkä suosittelisin et puhuisit ensin ukkos kanssa siitä miten asia sinua järkytti ja sitten vaikka yhdessä puhuisitte anopille, et ei tommosta todellakaan sovi tehdä! Mulla samassa tilanteessa tulis kyllä äkkiä varmaan vaan huutaminen mieleen, mut se ei ehkä kannata. Puhukaa asiasta ihan asialliseen mutta tiukkaan sävyyn anopille.

Eivät edes isommat 4v ja 2,5 v saati sitten vauva 4 kk. Tämän olen tehnyt selväksi myös vanhemmilleni ja appivanhemmilleni. Minusta tuommoinen on ihan vastuutonta; lähteä nyt ajelemaan vauva viltillä etupenkillä!!

Suosittelisin lämpimästi sanomaan, kaunisti mutta suoraan, että ei tullain saa tehdä!! Jos siitä vetää herneet nenään niin oma häpeä!!



Nim. oma anoppi teki samoin, ja veti herneet nenään kun huomautin. En ehkä niin hirveän kauniisti kyllä =) Ja silloin kyseessä oli " vain" yksityistie,ei liikennettä! Mutta turvakaukalot on sitä varten että niitä käytetään!



-E-

Olipa tosi typerää anopilta.



Itse olisin vastaavassa tilanteessa kyllä sanonut heti paikalla anopille, että minun lastani ei kuljeteta autossa metriäkään ilman asianmukaista kaukaloa/istuinta. Ja mieheni olisin kyllä haukkunut myös pystyyn, sillä hänen olisi pitänyt kieltää äitiään lähtemästä vastaan!!!



Sinä olet oikeassa, miehesi aika outo jos pelkää käsipöpöjä, muttei autossa kaukalotta kuljettamista =O Ja anoppi täysi sekopää, mistä edes moisen sai päähänsä, etenkin jos vauvan kanssa oli kaikki mennyt hyvin.

Tiedän, että esim. miehen siskon mielestä olen nipo kun en esim. ota vauvaa kaukalosta kesken ajomatkan jos hän huutaa nälkäänsä ja en anna isompien matkata ilman istuimia. Sitä varten autossa on jarrupoljin, että voi pysähtyä esim. imettämään ja jatkaa sitten matkaa. Itse en ikimaailmassa kestäisi sitä syyllisyyttä jos jotain tapahtuisi ja lapset eivät olisi asianmukaisissa turvalaitteissa; mitä jos olisivat olleet, olisiko silloin käynyt ainakaan niin pahasti? Eli kyllä todellakin huomauttaisin anopille tuommoisesta.

Tuo teidän tapaus oli kyllä kaiken huippu, ite olisin kyllä varmaan sortunut huutamaan siinä paikassa että ei tarvi jatkossa tulla auttamaan jos ei sitten jaksakaan. Mun nies olis kyllä ollut mun puolella tässä ja pannut varmaan välit poikki äitiinsä.



Mun anoppi ei kyllä varmaan ikinä tekis mitään tuollasta mutta en silti jättäis lapsia sille yksin. Jotenkin en luota sen hoito kykyihin. Kovasti yrittää aina meillä ollessa saada mua lähteen ulos niin että jäis ite hoitamaan lapsiani mutta enpä ole vielä kertaakaan jättänyt enkä jätä ehkä sitten vanhempana kun lapset osaavat jo puhua. Äitiini luotan täysin, tietenkin niinku varmaan kaikki.



Sun tapauksessa, koska mies on noin kiintynyt äitiinsä niin ei kannata turhaa riitaa aiheuttaa teidän välille. Sinuna en kyllä jättäis enää koskaan anoppia lapsen kanssa yksin. Voithan sä vähän piikitellä seuraavalla kerralla kun ehdottaa että jää hoitamaan, että kuinkas kävikään viimeksi ja sanoa että at aio jättää lasta hoitoon hänelle.

Vaikka miten ujostuttaa, on sinun äitinä ehdottomasti sanottava mummille ettei hän saa ottaa vauvaa autoon mukaan ilman turvakaukaloa. Jos vauvan kanssa on tarve lähteä pois kotoa niin vauvan vaunut ovat sitä varten, tai sitten se turvakaukalo jos on lähdettävä autoilemaan. Itse olisin aivan varmasti tuossa tilanteessa pitänyt kunnon saarnan jos meillä noin olisi sattunut enkä ehkä olisi edes kyennyt pitäytymään täysin " diplomaattisessa" äänensävyssäkään.



Jos mummi kerran soitteli joka kymmenes minuutti teidän peräänne, niin minusta se viittaa siihen että hän oli epävarma mitä vauvan kanssa pitäisi tehdä. Onko hänellä muita lapsenlapsia vai onko teidän vauvanne ensimmäinen? Mummilla saattaa olla vauvojen hoitotaito " ruosteessa" . Kannattaisi varmaan antaa mummin hoitaa vauvaa (vaihtaa vaippaa, antaa maitoa pullosta, nukuttaa jne) että hän saisi lisää varmuutta vauvan kanssa olemiseen. Ja selvät ohjeet, että autoon mennään vain turvakaukalon kanssa ja ulos voi lähteä " ajelemaan" vaunulenkille. Se, ettei anna mummon enää hoitaa vauvaa ei minusta ole mikään ratkaisu tilanteeseen. ennemminkin kannattaa vanhempien valvonnassa antaa mummon tutustua vauvaan ja vauvan hoidon " nykyaikaan" ja jättää heidät kahdestaan vasta kun sinulla äitina on sellainen olo että hommat sujuu.



Ja asioista tosiaan pitää voida puhua vaikka ujostuttaakin. Vain siten anopille selviää miten toivotte vauvaa hoidettavan ja mitä vauvan kanssa saa/ ei saa tehdä.

sen verran, että joidenkin ehdottama välien katkaiseminen, piikittely ynnä muut konstit eivät kyllä auta yhtään mitään, jos tavoitteena on saada aikaan toimiva suhde vauvan, vanhempien ja mummin välille. Totta kai tuollainen edesvastuuttomuus raivostuttaa, mutta tosiaan asioista suoraan puhuminen ja mummin opastaminen lapsen hoidossa ovat pitkän päälle kyllä paljon parempia ratkaisumalleja tähän ongelmaan...

Kyllä tosiaan sanoisin ja ihan suoraan anopille. Tuo on niin iso asia, etten todellakaan välittäisi loukkaantuuko anoppi tai meneekö vaikka välit poikki. Kun on lapsen henki kyseessä saa välit vaikka mennäkin poikki! Itse olen kyllä aina huomauttanut epäkohdista, vaikka anoppi sitten olisikin hetkeksi loukkaantunut. Puhu suusi puhtaaksi, niin saat taakkasi pois sydämeltä.

Anoppisi on sitä ikäluokkaa, että heidän aikanaan ei ollut mitään turvaistuimia vaan lapset olivat vapaina autossa (tosin ymmärtääkseni vauvat kuitenkin kantokopassa). Hän ei välttämättä edes tajua että turvaistuimet ovat laissa määrättyjä nykyään. Tosin eihän kääntymään oppinutta vauvaa voi mihinkään penkeille muutenkaan jättää, ja ajaminen ja valvominen yhtäaikaa on aika huono yhdistelmä.

Voithan lähteä siitä olettamuksesta ettei hän ole sitä tiennyt kun sanot hänelle siitä, ystävällisesti mutta siten että asia tulee selväksi ettei toista kertaa saa niin tehdä. Parempi varmasti aluksi " vahtia" että hän aikoo kyseistä neuvoa noudattaa, ennen kuin jättää vauvan hänelle uudestaan hoitoon. Se luultavasti selviää siitä miten hän suhtautuu saamaansa neuvoon.

Että sanoisin kyllä anopille ihan suoraan, huolimatta siitä jos hän vähäksi aikaa loukkaantuukin.



Koska itse olen ihan täysin sitä mieltä myöskin, että lapsi ei mene autossa METRIÄKÄÄN ellei ole asianmukaisesti istuimessa tai turvakaukalossa. Ja lapsen turvallisuudesta kun on kyse, viisveisaisin siitä mitä anoppi ajattelee saamastaan palautteesta jos hänelle joutuisin asiasta sanomaan.

Eli varmaan olisin saattanut sanoa aika napakastikin heti paikan päällä, vaikkei se aina ole oikea ratkaisu.



Mutta siis kannatan sitä että avoimesti vaan otat asian puheeksi etkä todellakaan salli tuollaista, koska sinähän olet lapsen äiti ja haluat huolehtia hänen turvallisuudestaan, ihan niinkun mun mielestä kuuluukin :)



Piparminttu

Järkytyin! Voiko noin vastuutonta ihmistä olla olemassa. Näköjään voi!



Tilanteessasi antaisin tulla täydeltä laidalta, korkealta ja kovaa oikein kunnon huudot sekä anopille että myös hyssyttelevälle miehelle!



Itse aikanaan tulistuin jo siitä, että anoppi meni meillä lapsenlikkana ollessaan jättämään meidän alle 3v lapset ventovieraan ihmisen (ohikulkijan) käsiin pihan toiselle puolelle, mennäkseen ajamaan autoaan pois sakkopaikalta! Ja tuo on todella mietoa verrattuna siihen, että anoppisi kuljetti 3kk ikäistä vauvaa autossa ilman asianmukaisia turvalaitteita...jo pelkkä jarrutus olisi saattanut saada vauvan lentämään auton jalkatilaan...ja seuraukset olisivat saattaneet olla todella vakavat! Tuon ikäinenhän on ihan veltto jauhosäkki...



Huh, en sinuna jättäisi anoppia enää yksin vauvan kanssa hetkeksikään...järkyttävää käytöstä.



Meillä ei auto inahdakaan, ennen kuin kaikki istuvat kyydissä asianmukaisesti kiinnitettynä. Omaa äitiäni joskus kuskailen ja hänelle, aikuiselle ihmiselle, joudun koko ajan sanomaan turvavyöstä (on kuulemma hankala kiinnittää) ei sitten millään mene päähän, että ollessaan takapenkillä ilman vöitä, tappaa taatusti kolarin tullen edessä istujat, itsensä lisäksi.



Nyt vain rohkeasti sanot asiasta, ettei jää turhaan kaivelemaan ja ettei anoppi vain jatkossa luule, että teko oli OK.



Kanelisokeri

yhdyn edellisiin siinä että anoppis on vähän bimbo.



tuohon miehen käytökseen puutuisin kyllä kanssa. jos ihan oikeasti ollaan aikuisia ja eletään terveessä parisuhteessa niin silloin mun mielestä avio/avopuolisot seisoo toistensa tukena no mather what. etenkin silloin jos on erimielisyyksiä suvun kanssa. ja on myös miehesi asia sanoa moisesta välinpitämättömyydestä äidilleen. vaikka oletkin ujo ei se tarkoita että sun yli voi kävellä. mietin täs vaan et kokeekohan miehes niin et ku isä lähti, niin jos äidille " kiukuttelee" niin sekin lähtee.



menipähän analysoimiseksi.... =)

Anoppis ei oo lukemani perusteella ihan terve!!!

Jos soittelee jatkuvasti ja lähtee vastaan vaikka ootte jo matkalla kotiin.Älkää ikinä jättäkö enää lastanne sille vaan kehottakaa hakeutumaan hoitoon!varmaan sairastaa jotain mielenterveystautia...

mulla ois palanu päreet ihan totaalisesti.ja tommonen hyssyttelijä äijä!kysy siltä kumpi on tärkeempi:oma lapsi vai vaarallinen äitisä

Anopille on ilmeisesti iskenyt jonkunlainen paniikki vauvan kanssa ollessaan. Kuulostaa hieman kummalliselta tuo soittelu ja vastaantulo. Sen sijaan tuo vauvan kuljettaminen autossa: on ihan mahdollista ettei hän oikeasti tiennyt miten vauvaa pitäisi autossa kuljettaa. Joskus hänen nuoruudessaa ei todennäköisesti ole autoissa ollut turvavöitäkään saatika lapsilla turvaistuimia tai teillä nopeusrajoituksia. Omat vanhempani mm. eivät tienneet turvakaukalon käyttötarkoitusta ollenkaan kun saivat ensimmäisen lapsenlapsensa. No, mistäs sellaisesta voisi tietää jos ei ole kolmeenkymmeneen vuoteen vauvaa omistanut ja on pyörinyt vähemmän muutenkin vauvakuvioissa vuosikymmenet.



Tämän kertomuksen tapahtumat ovat juuri niitä syitä miksi itse en ole jättänyt vauvaikäisiä ollenkaan kenenkään hoitoon. Anopille en jättäisi isompaakaan kun pitäisi ohjata kädestä pitäen joka asia eikä siltikään ole luottamista että toimisi niinkuin me vanhemmat haluamme...

Anoppisi on sen ikäluokan ihminen, ettei hänen aikanaan ollut mitään istuimia ja kaukaloita. Voi hyvinkin olla, ettei anoppisi todellakaan tiennyt kaukalon olevan ehdottoman välttämätön. Hän saattoi hyvinkin ajatella, että " kyllähän sitä ennenkin kuljettiin ilman mitään istuimia ja hyvin meni, eikä matkakaan ole pitkä joten lähdenpä tästä tytön kanssa vastaan" .



Anoppisi teki toki väärin, ja onneksi ei sattunut mitään. Mutta aikuisena ihmisenä en todellakaan suuttuisi ja huutaisi, tai laittaisi välejä poikki _toisen ihmisen tietämättömyyden takia_!!!!! Seuraavan kerran kun näette, esittele anopillesi vauvan kaukalo ja kerro, että vauvaasi ei saa kuljettaa metriäkään autossa ilman tätä värkkiä.



Ei ole mitään syytä myöskään suuttua miehelle, tuskinpa hänkään arvasi että näin tulee käymään.

...joten ymmärrän kyllä tunteesi! Anoppi varmaan tajusi kuitenkin, että järkytyit asiasta. Todennäköisesti viesti on ainakin osittain mennyt siis jo perille. Itse pyytäisin tuossa tilanteessa miestä selittämään kiltisti mutta napakasti äidilleen, että te molemmat järkytyitte kovasti tilanteesta, ja niin ei kertakaikkiaan voi tehdä. Että lähtee sitten vaikka kärryjen kanssa vastaan, jos ei sisällä kestä vauvan kanssa.



Turha pilata välejä karjumalla anopille tuollaisesta. Se on kuitenkin miehesi rakas äiti, ja lapsesi mummo. Anoppi teki megaluokan virheen, mutta sellaistakin valitettavasti sattuu. Teet vain selväksi, joko miehen kautta tai itse sanoen, että tuo ei saa IKINÄ toistua. Ja muutenkin kannattaisi ehkä päivittää anopin vauvanhoitotaitoja, vastaisuuden varalta :)



Älä kuitenkaan tunne ylettömän huonoa omatuntoa siitä, ettet saanut suututtua anopille paikan päällä. Toiset on vaan diplomaattisempia kuin toiset, riippumatta tilanteesta. En tosiaan itsekään saisi sanottua anopille juuri mitään kielteistä päin naamaa.

Ota ihmeessä asia puheeksi anoppisi kanssa, asiallisesti ja rauhallisesti. Itse olen niin temperamenttinen, että olisin varmaan rähjännyt hänelle jo paikan päällä, (ja ehkä katunut sitä jälkeenpäin) mutta joka tapauksessa asiasta on puhuttava, oli anoppi minkä ikäluokan ihminen tahansa. Mutta sen voi tosiaan hoitaa hienovaraisesti. Varmaan ihan hyvä, ettet ehkä siinä paikan päällä sanonut mitään, itselleni olisi voinut käydä niin, että olisin huutanut tosi ilkeästi ja ehkä (huom. oman anoppini huomioiden VAIN ehkä!) huutanut liikoja.



Nykyään lehdet ja muutkin tiedotusvälineet ovat pullollaan tietoa esimerkiksi lasten liikenneturvallisuudesta, viimeksi asia oli esillä, kun turvaistuinpakkoa muutettiin koskemaan isompiakin lapsia. Eli vanhemmatkin ihmiset ovat tietoisia asiasta, halusivat tai eivät. Jos asia ei tuolloin ole ollut heille ajankohtainen (esim. lapsenlapsia ei ole vielä ollut) niin nyt on ja informaatio on vaan pakko ottaa vastaan.



Asia on hyvä ottaa selkeästi puheeksi myös tulevaisuutta varten. Vauvanne on nyt pieni, mutta vastaavia asioita tulee eteen varmasti lukuisia. Tarkoitan siis asioita, joita anoppisi saattaa tehdä oman mielensä mukaan ja tavoilla joilla on toimittu monia vuosikymmeniä sitten, eli hän saattaa selittää asiat sillä, että näin on aikaisemminkin toimittu. Se vaan ei aina riitä selitykseksi sille että toimii vastoin vanhempien tahtoa ja toivetta.

Tulevaisuudessa voi tulla esiin asioita esim. kasvatusperiaatteisiin liittyen, joissa anopin on vaan toimittava samassa linjassa teidän kanssanne. Voisi myös kuvitella, että ihminen joka haluaa toimia omalla tavallaan, toimii niin myös esimerkiksi lapsen syöttämisen suhteen, esim. antaa liian aikaisin kiinteitä, tai jotain muuta hassua, ihan vaan sillä perusteella, että näin on aikaisemminkin toimittu.



Meillä on mieheni on ainut lapsi ja hänen on ollut aina vaikea sanoa vanhemmilleen vastaan. Asioissa, joissa oman perheemme linja on erilainen kuin heidän ja joissa olemme toivoneet heidän toimivan lapsen suhteen meidän perheemme tavalla, on toimittu niin, että mieheni on ottanut asian puheeksi heidän kanssaan. Hän on yksinkertaisesti sanonut vain, että meidän lapsemme kanssa toimitaan näin ja jos haluatte olla hänen kanssaan, toimitte myös näin. Jostakin kumman syystä viesti on mennyt perille!



Oletteko puhuneet anopin kanssa siitä, miksi hän lähti teitä vastaan? Hätääntyikö hän jotenkin lapsen kanssa, tunsiko itsensä kuitenkin avuttomaksi pienen vauvan kanssa tai jotakin? Vai oliko idea vain " ilahduttaa teitä" tulemalla vastaan? Kuulostaa vähän oudolta, ettei pärjää edes varttituntia lapsen kanssa kahdestaan. Eli siltä näkökulmalta kannattaa miettiä jatkossa, onko anopista hoitajaksi vai ei.



Toivottavasti asiat selkenevät ja saatte teille toimivat pelisäännöt!

Kyllä tuollaiset asiat on selvitettävä. Nykyisin laissakin kielletään lasten kuljettaminen ilman asianmukaista turvaistuinta. Jatkossa sinun on pystyttävä sanomaan asioista heti, muuten tuollaiset pilaavat vain välinne. Myös miehesi kanssa sinun on ehdottomasti keskusteltava ja sovittava yhteiset kasvatuslinjat.

Minun äitini on yli 60-vuotias ja kyllä hän on ollut tietoinen turvaistuin/turvavyön käyttöpakosta jo iät ja ajat. Ovathan lait tulleet kuitenkin voimaan jo hänen olleesaan suunnilleen minun ikäiseni, yli kolmekymppinen. Tuntuu, että hänelle jo pelkän tuvavyön kiinnilaittaminen on ylivoimaisen hankalaa. Ilmeisesti ihan vain mukavuussyistä. On mukavampaa istua ilman kiristävää vyötä...tämän hän on sanonut monta kertaa ääneen autossamme istuessaan :0.



Kyse on asenteesta, välinpitämättömyydestä tai yksinkertaisuudesta, ei tietämättömyydestä...



...mutta tämä on vain minun mielipiteeni asiasta, ja edelleenkin, huutaisin korkealta ja kovaa vastaavanlaisessa tilanteessa ;) Jos ihmisellä on vähänkään tervettä maalaisjärkeä, ei hän tee tuollaisia asioita...