Muita opiskelevia?

Onko kukaan yhtä pohjamutafiiliksissä kuin minä? Haluan vertaistukea.



Opiskelen viimeistä puolivuosikasta ja sitten pitäisi olla paperit käsissä amk:sta. Opinnäytetyötä vaille ollaan, mitä nyt siihen päälle lopputyötäkin pahemmat roikkumaan jääneet paskimmat ja vaikeimmat kurssit. Tai kaikki eivät ole edes vaikeita, viime lukuvuosi meni vaan niin penkin alle kun on ollut jotain masennusta, laiskuutta ja saamattomuutta. Ne ruokkivat hyvin toisiaan ja oravanpyörä on valmis! Haluan kuitenkin ulos koulusta ja haluan saada täällä kotona oikeasti jotain aikaiseksi, etten turhaan pidä lastani päiviä tarhassa, ja siitä omantunnontuskia kanna...



Mieskin aloittaa ehkä ensi kuussa työnohessa opiskelun, joka vähentää meidän pieniä tuloja entisestään. Minä siis haluan valmistua jouluna, jotta pääsen tämän vaiheen yli ja voin siirtyä työelämään ilman huolen häivää.



Miten saan tämän paskafiiliksen pois ja luottamuksen itseeni takaisin, mitä kouluasioihin tulee?



En saa mitään aikaiseksi, kun ajattelen etten ole tarpeeksi hyvä. Tiedän olevani hyvä. Osaan kirjoittaa, osaan pohtia...osaan vaikka mitä! (paitsi matikkaa)....Olen tyytyväinen kakkoseen tai vaikka ykköseenkin, kunhan saisin kurssit suoritettua. Miksen tee mitään asian eteen? Koska pelkään. Mitä pelkään.



Mikä mun on?