Kertokaa tuntmuksianne kun lastenne päivähoito alkoi.
Minulla on edessä hoitopaikan hakeminen, ja kyllä hirvittää. Tuntuu raastavalta, että joku toinen (toivottavasti) lohduttaa lastani kun hän tarvitsisi minua, ja jakaa hänen kanssaan niin ilon kuin surunkin hetket. Saako rakkaani tarpeeksi huomiota? Pääseekö hän syliin kun siltä tuntuu? Tunnen hajoavani näiden ajatusteni kanssa. Kuopus on kaksivuotias hoitoon mennessään, esikoinen neljä. Minkälainen hoitomuoto olisi paras? En halua erottaa heitä. Raastavaa tämä äidinrakkaus...
Kommentit (2)
Mulla otti tosi koville esikoisen vieminen pk:iin aikoinaan. Lapsi oli silloin 1v8kk ja itkeskeli ekat viikot, mutta äitinä en tottunut tilanteeseen ollenkaan.. =( Onneksi sitten keväällä tulin raskaaksi, ja lapsi jäi sukulasten hoitoon kesäkuun alusta, kun itse jäin alkusyksystä äippälomalle. Nyt kuopus 2v ja aloittaa ensi viikolla pk:n yhdessä isomman kanssa. Toivottavasti äidillä ja lapsilla menee paremmin, uutta raskautta ei olisi suunnitteilla.. =)
Meillä lapset 11kk ja 3 v, aloittivat kolmisen viikkoa sitten pph:lla. Kuopus ei ole kertaakaan jäänyt hoitoon itkemään, vaan on kontannut samantien leikkihuoneeseen, kun olen riisunut ulkovaatteet. Esikoinen osoitti mieltään ensimmäisen viikon, ja parina ensimmäisenä aamuna lähdin haikeana töihin. Mutta nyt jää jo esikoinenkin mielellään hoitoon, kun on tutustunut paremmin muihin lapsiin ja oppinut tuntemaan hoitajan paremmin.