Mitä lahjaksi opelle?

Kukka on aina kiva, eikä jää nurkkiin pyörimään..

Olen nuori yläkoulun ope, enkä todellakaan odottanut mitään, kun urani aloitin. Itse asiassa en edes ajatellut, että joku haluaisi antaa minulle lahjan. Olikin suuren suuri yllätys ja ilo, kun sain yhdeltä ruusun ja toiselta pehmolelun ensimmäisen kerran. Lämmitti todella sydäntä.

Lahjonta-asiasta: en voi kuvitella, että kukaan opettaja ajattelisi, että annanpa nyt tälle oppilaalle käytöksestä tai jostakin muusta kympin, kun vanhemmat näin muistavat. Ihan älytöntä. Ei kävisi mielessäkään. Kyllä siinä kavereilla ainakin hälytyskellot soisivat, ja lapset ja nuoret eivät pidä mitään epäoikeudenmukaiseksi katsomaansa sisällä. Pykälien mukaan pieniä kiitoslahjoja saa antaa. Lahjonnaksi katsotaan vain hyvin kalliit lahjat.

Opettajana vastaan, että lahjoihin on vaikea suhtautua, ettei aiheuttaisi pahaa ja vääränlaista mieltä heille, jotka eivät ole tuoneet lahjaa opettajalle. Toki tyytyväisyys ja hyvä mieli näkyvät minusta, kun lapset tuovat kevätkortin tai pienen muun muistamisen, mutta yritän aina hieman hillitä "riemua", jottei kukaan pahastu. En toivo isoja muistamisia. Kortti koko perheeltä lämmittää mieltä.

Opettaja täällä.

Mieluiten en ota vastaan mitään lahjoja. Ensinnäkin se on tavattoman kiusallista ja luo ihan turhaa jännitettä ja kilpavarustelua vanhempien välille: ai se osti noin kalliin lahjan, no mäkin ensi kerralla... Älytöntä!

Toiseksi lahjojen antaminen on tosiaan harmaalla alueella, mitä laillisuuteen tulee. Useimmat lahjat ovat ihan vilpittömiä kiitoksia, mutta välillä tulee sellainen olo, että minun suosiotani koetetaan ostaa hävyttömän kalliilla keramiikalla tai kristalleilla. Tällaisista joudun oikeasti kieltäytymään, ja se aiheuttaa pahaa mieltä kaikille.

Kolmas syy on henkilökohtainen: olen tarkka siitä, että kotiini ei tule mitään, mitä en sinne itse halua. Kaikki rumat kynttilänjalat, huonot kirjat, messinkiset kenkälusikat, konjakkipiiput ja koristeelliset vaasit lentävät jo päättäjäispäivänä suoraan roskikseen elleivät sitten jää opettajanhuoneeseen yleiseksi naurunaiheeksi. 

Jos on pakko jotakin antaa, antakaa kukkia. Hyvää viskiäkin arvostaisin, mutta sitä ei kai oikein pidetä sopivana. :)

Jotain "katoavaa" kuten kahvia/teetä, suklaata, kynttilä. 

Itse olen tehnyt opettajille villasukat DesignByKids.

Kyseisen ammattiryhmän edustajana totean, että varmassa tallessa on erityiset oppilaiden itsensä tekemät kiitoskortit. Työvuosia on takana vasta 11, mutta heikolla hetkellä kaivan edelleen positiiviset kortit esiin ja mietin, miksi olen tässä ammatissa. Vaikka olisi saanut lahjaksi "arvokkaan" mukin, mutta eri sarjaa kuin omani, menee kierrätykseen tai arpajaispalkinnoksi sinne yhdistykseen, jonne teen vapaaehtoistyötä.

Muistelen erityisellä lämmöllä kahden erillisen vanhempainporukan hankkimaa yhteislahjaa: idea ei ole lahjassa itsessään vaan siinä, että vanhemmilla on ollut yhteishenkeä kyseisen lahjan organisointiin ja hankintaan! Se on merkittävin asia. Yleensä opettajat ovat pohjimmiltaan aika humaaneja tyyppejä, joille materia on toisarvoista (,johan sen kertoo pieni palkkakin ;)) Opettajien palkkaa arvioivat kun eivät yleensä tiedä todellisten työtuntien määrää. Nimim. Juurikin arviointien tekemisen lopettanut opettaja

Leivomme yhdessä lasten kanssa jotain, minkä annamme opettajille. Pienessä koulussa on annettu kaikille opettajille muistaminen osoituksena heidän työnsä arvostamisesta, myös keittiön tädille ja koulunkäyntiavustajalle on tietenkin annettu omansa. Joskus muistaminen on ollut pieni kakku, joskus valikoima keksejä, joskus leipä. Myös pienimmän lapsen kerhotädeille viedään muistaminen. Tällä haluan osoittaa, että arvostamme heidän uurastustaan - samalla tavoin itse toivoisin tulevani muistetuksi partionvetäjänä. Jos kukaan ei toisi mitään, tulisi tunne ettei ole ollut riittävän hyvä hommassaan kun kukaan ei katso aiheelliseksi kiittää. Usein ihmiset muistavat muidenkin ammattiryhmien edustajia (esim.sairaanhoitajille tuodaan suklaarasia) kiitollisuuksissaan eikä sitä katsota lahjomiseksi - sitä paitsi arvosanathan on jo muistamista viedessä annettu. Lahjan valinnassa tärkeintä on mielestäni persoonallisuus ja jonkin asteinen panostaminenkin, kynttilät ja servetit yms. ovat aika kuluneita ja laimeita valintoja jotka tuntuvat siltä että annetaan jotain, kun on pakko.

Konjakkia kiitos ;)

anna hatullinen paskaa :D

t. niilo 99

Ope täälläkin

meillä ei säilytetä kortteja, kukka on turha, koska lähdemme matkalle heti loman alettua ja se ehtii kuolla. Kynttilöitä en myöskään kaipaa. Jos joku haluaa muistaa, niin joku ihan pieni, itsetehtykin lahja on kiva. Alkoholi ei missään tapauksessa sovi opettajalle. Muutaman kerran vanhemmat ovat ostaneet yhteisen lahjakortin musiikkikauppaan, tietävät open harrastuksen. Se on kiva lahja ja osoittaa myös sen, että vanhemmat tulevat keskenäänkin toimeen.

Ihan oikeasti minkä ihmeen takia opettajalle pitäs lahjoja antaa tai kukkasia edes.Heille maksetaan työstä palkka.Ei tavallista tuunariakaan erikseen lahjota.

Itse olen niitä opeja, jotka roudaavat kotiin jouluisin kynttiläkasoja ja keväisin kukkakimppuja jne. Pelkkä lukuvuoden aikana hyvintehty vanhemman yhteistyö ja panostus lapsen koulutyölhön riittäisi vallan mainiosti. Saan todellakin palkan (vaikkakin pienen) työstäni, se riittää. Lähden vielä heti kesälomani aluksi aina ulkomaille palautumaan raskaasta työstäni, joten kukat saavat rauhassa nuukahtaa kotona. Minuun eivät lahjukset tehoa, vaan kohtelen kaikkia oppilaitani tasapuolisesti. Mukavaa kevättä kaikille!

Olitpa fiksu.

Minuun eivät lahjukset tehoa-ajattelu kuulosti hiukan ylimieliseltä. Itse en ainakaaan ajattele lahjaa minkäänlaisena lahjuksena. Ei ole tullut mieleenkään, että joku yrittäisi sillä tavoin hyötyö jotenkin. Opettajana olen erittäin ilahtunut, jos joku minulle joskus jotakin on antanut (yläkoulussa nykyään aika harvinaista) ja äitinä olen mielelläni lapseni opettajalle jotakin myös kiitoksena antanut. Yleensä yritän jotakin hiukan persoonallisempaa keksiä, sellaista, jota ei kaikilta saa. Hinnalla ei mielestäni ole mitään merkitystä, vaan idealla. Kerran annoin maustesekoituksia kauniissa purkeissa, joskus maustettua oliiviöljyä ja kerran päiväkodin henkilökunnalle viinipullot. Mielelläni ottaisin itsekin viiniä lahjaksi, mutta se ei kai oikein käy päinsä, elleivät vanhemmat itse sitä anna. Mutta joka tapauksessa minä ainakin ilahdun suunnattomasti muistamisesta, tottakai.

Olen kuullut myös, etteivät opettajat välitä lahjoista, krääsää vaan lisää, kun on monenmoista pikkukuppia, kynttilää jne...

Kun oma lapseni pääsi yläasteelta, nuoret keräsivät jokaiselta rahan ja yksi äiti hommasi taulun pitkäaikaiselle opettajalle annettavaksi. Se oli onnistunut lahja. Ei lahjoja joka joulu ja kevät.

mielestäni on mukava muistaa lasteni opettajaa / hoitajia... viettäväthän he paljon aikaa lasteni kanssa, opettavat heille monenlaisia taitoja. suosin lahjoissa jotain mikä ei jää kaappiin pyörimään... elokuvaliput, suklaata yms.. tai kerätään vanhempien kesken rahaa ja lahjakortti vaikkapa kauneushoitolaan

Lahjoita Unicefille tms. Lasten puolesta työtä tekevälle järjestölle. Arvostaisin ja ilahtuisin ja menisi varmasti tarpeeseen.

Kukat ovat ihania, mutta monilla opettajilla on tapana lähteä heti loman aluksi reissuun, monet kerrat olen naapureille kukat kantanut.