Kuin joku voi laittaa 1-vuotiaan hoitoon??!!

Esikoisen kanssa ajattelin kuin sinä, mutta nyt kun olen ollut kotona jo 3 vuotta, voi olla, että äitiysloman jälkeen palaan työelämään. Toinen lapsi on siis alle 1 v, jos töihin lähden.

ei se silti muuta asiaa mihinkään päin. omia persoonia ja yksilöitä kun ovat. vanhempi jo 3v.



ap

Oisin räjähtäny jos ois pitäny vielä olla kotona. Nyt lapsi on 2 vee ja odotan et tää kesä ois ohi. En jaksa olla 24/7 lapsen kanssa. Tosi ihana, mutta rasittava vaihe. Ei suostu nukkua päiväunia, roikkuu lahkeessa koko ajan, vaatii huomioo ja koko ajan pitää vahtia. Mitään ei voi tehä ennen kun se nukkuu. Tai sit saa kuunnella sitä jumalatonta huutoa. Kun lapsi aamulla herää, mä odotan et oispa uniaika. Ja sit kun se ei nuku päikkäreitä, alan jo laskea tunteja yöunille.



Voi kun pääsis ees viikoks eroon tosta kakarasta. Ehkä sen jälkeen jaksais taas ihailla niitä pikku ihmeitä mitä ton ikäsen maailmaan kuuluu. Nyt en jaksa.



Ja mä niin vihaan noita päivittelyjä, et kuinka joku saattaa viedä lapsensa hoitoon sen ja sen ikäisenä. Kaikille sopii eri järjestelyt, trust me.

mulla on kaksi muksua, toinen 3v ja kauhee uhma päällä, toinen 11kk ja vaativa tapaus hänkin. välillä ajattelen, kuten sinä, mutten koko ajan/joka aamu. sä olet selkeesti vieraantunut lapsestasi, sua ahistaa se, ettei sulla ole enää sellaista otetta siihen, kun ennen, koska olet mennyt niin aikaisin töihin. joku muu hoitaa sun lapsen kasvatuksen pääasiassa.



suomessa asiat on niin helvetin hyvin, että JOKAINEN, joka haluaa, voi jäädä kotiin hoitamaan alle 3v lapsia. lainoihin saa maksuaikaa, maksuvapaita kuukausia jne...kellään ei ole gtässä maassa niin pakottavaa tarvetta mennä töihin, kuin esim jossain briteissä. eri asia on sitten se, jos äidin oma pää ei kestä- mutta siinä tapauksessa pitäisi mennä terapiaan, ei töihin- jos ei omaa lasta kykene hoitamaan, ei niitä kannata edes tehdä.

ei sekään ole mukavaa, kun joutuu kitkuttamaan minimaalisilla tuloilla, vaikkei olisi edes mitään lainoja.

Aina ei saa kuntalisääkään minimaalisen kotihoidon tuen lisäksi.

Vierailija:

suomessa asiat on niin helvetin hyvin, että JOKAINEN, joka haluaa, voi jäädä kotiin hoitamaan alle 3v lapsia. lainoihin saa maksuaikaa, maksuvapaita kuukausia jne...kellään ei ole gtässä maassa niin pakottavaa tarvetta mennä töihin, kuin esim jossain briteissä. eri asia on sitten se, jos äidin oma pää ei kestä- mutta siinä tapauksessa pitäisi mennä terapiaan, ei töihin- jos ei omaa lasta kykene hoitamaan, ei niitä kannata edes tehdä.

et oo tainnu koke vielä sitä, miltä tuntuu käydä duunissa ja laittaa pieni lapsi hoitoon?



iltoihin ei kuule jää mitään muuta, kun väsymystä, kiukkua, pahanolon ja stressin purkamista- siinä parissa tunnissa, mitä lastas näät, ei kuule paljoo ehdi tapahtua..tai sitä ei ainakaan huomaa kaiken siivouksen ja ruuanlaiton lomassa.

Aina tullut toimeen ihmisten kans ja tarha-aikakin sujui hyvin. Kuopus nyt 3v, puheviivästymä eikä niin sosiaalinen tapaus. Vuosi sitten kun lapsi oli vielä 2v olin 3kk työharjoittelussa, aika tuskaa oli kun lapsi jäi huutamaan joka aamu tarhaan (niin kiinni minussa..) Viime kuussa sain määräaikaisen työpaikan ja nyt pojalla sujunut paremmin tarhassa, ottaa jo kontaktia muihin jonkun verran, puheessa havaittavissa pienoista kehitystä jne. Eli aika paljon lapsestakin kiinni tuo asia, että koska valmis tarhaan...

Vierailija:

mulla on kaksi muksua, toinen 3v ja kauhee uhma päällä, toinen 11kk ja vaativa tapaus hänkin. välillä ajattelen, kuten sinä, mutten koko ajan/joka aamu. sä olet selkeesti vieraantunut lapsestasi, sua ahistaa se, ettei sulla ole enää sellaista otetta siihen, kun ennen, koska olet mennyt niin aikaisin töihin. joku muu hoitaa sun lapsen kasvatuksen pääasiassa.

suomessa asiat on niin helvetin hyvin, että JOKAINEN, joka haluaa, voi jäädä kotiin hoitamaan alle 3v lapsia. lainoihin saa maksuaikaa, maksuvapaita kuukausia jne...kellään ei ole gtässä maassa niin pakottavaa tarvetta mennä töihin, kuin esim jossain briteissä. eri asia on sitten se, jos äidin oma pää ei kestä- mutta siinä tapauksessa pitäisi mennä terapiaan, ei töihin- jos ei omaa lasta kykene hoitamaan, ei niitä kannata edes tehdä.

Mua ei ahista ollenkaan se, että mun lapsi viihtyy hoidossa ja mä koulussa. Lähiaikoina on kyllä käyny mielessä, et mun ois parempi olla ilman lasta ja lapsen ois parempi olla jonkun muun lapsi. Mut ei voi mitään, paska tuuri lapsella. Näillä eväillä mennään. Joskus ois vaan tosi kiva saada nukuttua tai siivottua rauhassa.

4

kaikenlaiset ihmiset sitä lapsia saakin niinkuin tuo 4!

kohta autolaina kun pakko vaihtaa suurempaan autoon. Kotihoidontuella yritän sinnitellä ensi kesän jotta saan lapsen edes 1v. ikään asti. Jos miehen palkka olisi parempi niin että sillä eläisimme niin en laittaisi kyllä lasta hoitoon. On ollut todella ihanaa kun on voinut hoitaa edellisen lapsen 3v. ikään kotona kuntalisän turvin mutta koska sitä ei saa sitten tuosta nuoremmasta on mentävä töihin.

Mä olen niin poikki, että en vaan jaksa enää yhtään. Ei pinna pidä yhtään. Tulee sellainen jatkuva kierre: mä oon niin väsyny, etten jaksa leikkiä, lapsi alkaa kitisemällä ja tyhmyykisä tekemällä kerätä huomiota, sit oon entistä väsyneempi... Sitä rataa trallallaa. Että on ehkä ihan kaikkien kannalta parempi, että lapsi pääsee leikkimään tarhaan, niin jaksan olla parempi äiti sen ajan mitä olen lapsen kanssa. Tästä ei tuu mitään, kun mun pitäis olla sen kaa koko ajan.



Suoraan sanottuna en enää pysty kokemaan paljoa onnen hetkiä ton lapsen kanssa. Se on vaan pelkkää velvoitetta. Kyllä se tähän asti oli ollu mulle suuri ilo ja elämänsisältö. Nyt oisin kyllä onnellisempi ilman.



4

Mua ei ainakaan kaduta, että laitoin lapseni vähän yli vuoden iässä päivähoitoon. Kuitenkin lapsella on paljon arkivapaita ja työstä on päässyt ihan kivasti joustamaan, ettei päiväkotipäivät ole venyneet kauhean pitkiksi. Meillä lapsi juttelee paljon päiväkodin ihmisistä näin kesäloma-aikaankin ja on pääsääntöisesti jäänyt aina ihan mielellään hoitoon. Ja tiedän kyllä mitä päiväkotielämä on, kun olen itse ollut töissä lto:na. Meillä ei oo kauheesti hoitoapua, mummoloita sun muita aina saatavilla, ja musta on ollut tosi hyvä, että pääsen itse välillä työpaikalle, jossa näkee muita ihmisiä ja pysyy duunissa kiinni. Mäkin ajattelin alunperin, että ehdottomasti hoidan kolmevuotiaaksi asti kotona, mutta mieli muuttui. Toisaalta viihdyin kotonakin lapsen kanssa, mutta kuitenkin olin jotenkin hyvin yksinäinen. Meillä lapsi tarvitsee n. 10-12 pv kuussa hoitoa, ja käytän päiväkotipalvelua hyvillä mielin.