Mitä mieltä olette tästä siskot:
Olin käymässä miehen siskolla, ja tuli puhetta yllätysvieraista. Sanoin, etten pidä yllätysvieraista, vaan haluan varautua vieraisiin niin, että koti on siisti ja on jotain tarjottavaa. Tutummat on tietenkin erikseen. No, miehen sisko räjähti ja sanoi kyllä huomanneensa, että minulla pitää olla kaikki ns. tiptop ennen kuin vieraavat voivat tulla. Sanoi, että meille saa aina varailla aikaa ennenkuin voi tulla ym. ja syytti minua mm. siitä, että pidän omista sukulaisistani enemmän kuin miehen puolen sukulaisista. Hän käski minun lopettaa stressaamisen vieraista. Olin tyrmistynyt tästä vuodatuksesta, ja sanoin, että lähden kotiin. Hän ihmetteli miksi en vielä jäisi, oliko totuuden kuuleminen minulle liikaa. Samaan syssyyn totesi vielä olevansa helpottunut, että sai sanottua tämän kaiken, joka on jo vuosia häntä vaivannut. Olin järkyttynyt ja lähdin kotiin. Onko teistä tällainen aivan normaalia, vai omituista? Itse en kehtaisi arvostella toisen tapaa elää näin kovin sanoin. Nyt tuntuu, että en pääse tästä yli, tunnen itseni loukatuksi ja suoraan sanottuna tekisi mieli kostaa jotenkin tämä kaikki paska, jota jouduin kuuntelemaan...ongelmana on vain, miten tekisin sen tyylikkäästi!
Kommentit (16)
Turha tuohon nyt on mitään mennä enää sanomaan, pitäkööt mielipiteensä.
En minäkään halua kotiini yllätysvieraita ja jos sellaisia tulee, en mene takaamaan, että heitä sisälle päästän. Kaikille olen sanonut, että soittaa pitää ennen, emmehän me aina edes kotona ole, joten turha tulla koputtelemaan yllätyksenä. Kaikille asia on mennyt jakeluun hyvin.
Joten sinuna siis jättäisin asian täysin tähän, ottakoot itse yhteyttä jos on asiaa, käyttäydy muuten niinkuin aina ennenkin, ethän sinä ole mitään väärää tehnyt!
En minäkään tykkää yllätysvieraista. Vaikka vieras olisikin esim. oma äitini!
Omat sukulaiseni taas ovat niin paljon läheisempiä, joten ei niin väliä jos ilmoittamatta tulevatkin. Tosin kahvinsa saavat juoda ilman särvintä, jos ei pakastimessa satu olemaan, ja harvoin on.
ja hänelle on tärkeää, että myös he ovat tervetulleita yllärivisiiteille. Ole tasapuolinen koko sukua kohtaan, älä vain omaa puoliskoasi.
Sekö on väärin, että hän ei halua yllätysvieraita? Vai se, että hän haluaa kotinsa olevan järjestyksessä vieraiden tullessa? En oikein ymmärtänyt sanomaasi, tuskin mistään omien sukulaisten suosimisesta todellakaan on kysymys vaikka he luonnollisesti läheisempiä ovatkin kuin miehen sukulaiset - pitäkööt mies niihin itse yhteyttä. Tuskin ap:n mieskään juuri itsenäisesti yhteyttä pitää vaimonsa sukulaisiin...?
En todellakaan kohtele omia ja mieheni sukulaisia eriarvoisesti, myös mieheni sukulaiset saavat käydä meillä aivan samalla tavalla kuin omani. Ennemminkin on kyse siitä, ettei miehen sisko hyväksy tapaamme elää, molemmat olemme töissä ja minulla lisäksi opiskelut siinä sivussa. En koskaan ole rajoittanut lastemme tapaamista, en vain pidä siitä, että meille tullaan milloin vain ilmoittamatta, ja mielestäni minulla on siihen oikeus. Ärsyttää se, että minua arvostellaan siitä ja vieläpä todella jyrkästi ja hyökkäävästi.
tuntee läheisemmiksi kun miehen sukulaiset. En näe siinä yhtään mitään kummallista. Eikä se silti tarkoita, etteikö voisi tykätä miehenkin sukulaisista ja olla hyvissä väleissä.
Varsinkin jos on sellainen henkilö, joka tarvitsee vähän isomman henkilökohtaisen reviirin, se nyt ei vaan ole sama asia, tuleeko käymään oma äiti vai anoppi. Tai oma sisko vai miehen sisko. Jos miehesi sisko ei sitä tajua, niin voivoi.
Sinuna en ottaisi mitään stressiä asiasta, kun kuitenkin miehen sukulaiset teillä kyläilee. Jos asia oikein kovasti vaivaa, ota puheeksi miehesi kanssa ja kysy, mitä mieltä hän on. Teidän kodissa on teidän tavat ja ne voivat ihan hyvin olla erilaiset kuin miehen sukulaiset toivoisivat.
Minä ehkä paraskin sanoja, kun anoppi on vähän samanlaista vihjaillut mulle kuin miehen sisko sulle.
ap:n miehen koti? Eihän me tiedetä mitään siitä, miten ap:n mies suhtautuu asiaan. Hänestä voi olla ihan täysin ok, että yllärivierailuille ei tule kukaan, ei edes hänen puolen sukulaiset.
Ehkä miehesi suvussa on tapana tuosta noin vaan piipahdella kylään, eikä sitä pidetä minään. Ei heidän vaatimustasoonsa välttämättä kuulu kodin siisteys ja tarjoiltavien hienous.
Itsekin ole samanlainen kuin sinä, että haluan rentoutua kotonani pelkäämättä koko ajan, lappaako ovesta sisään porukkaa. Tykkään ennakkovaroituksista, että ehdin hiukan valmistautua. Se on minun tapani, se pitää vaan muiden hyväksyä, vaikka olisivat tottuneet erilaiseen tyyliin.
Miehen mielestä tämä koko juttu on aivan naurettava, ja hän on samaa mieltä kanssani, että riita on aivan aiheeton. Mieheni ei koe, että suosisimme jotenkin minun sukulaisiani. Mieheni vanhemmat käyvät meillä lähes päivittäin ja molemmat tulevat aina ilmoittamatta. Mielestäni tämä on ihan ok, heidät koen niin läheisiksi, että on aivan sama milloi käyvät. Miehen siskon kanssa emme ole niin läheisiä ja näemme harvemmin. Myös minä kysyn aina voiko tulla käymään, siis miehen siskolta, eikä heillekään aina sovi. Enkä todellakaan ole tästä loukkaantunut, me kyläilemme silloin kun parhaiten kyläpaikkaan sopii.
jätä koko asia omaan arvoonsa. Miehen siskoa vaan harmittaa ja se on sulle paras kosto, irvistelköön omassa harmituksessaan. :-)
pakko silti kommentoida, että tapasi lähteä toisten luota pois kun saa kritiikkiä on lapsellista. Olisit pysynyt kannassasi ja sanonut, että se on sinun mielipiteesi ja miehesi sisko voi olla asioista mitä mieltä haluaa.
- ja sitten olisit voinut vaihtaa puheenaihetta. Vähän itseluottamusta pitää olla.
tosiaan on, että jatkossakin toimitte kyläilyjen kanssa juuri niinkuin parhaaksi näette. Ja tosiaan ei savua ilman tulta, voihan tuollainen ennakkovaroitusjuttu harmittaa ja saakin harmittaa. Mutta eri perheissä nyt vaan on erilaisia tapoja.
Silloin kun lähdin miehen siskolta, tein sen siksi, että olin niin tyrmistynyt siitä ryöpytyksestä minkä sain niskaani, hän ei siis todellakaan keskustellut normaalilla äänellä, vaan räyhäsi niin, etten saanut suunvuoroa. Ja kaiken sen ryöpytyksen jälkeen en tosiaan tiennyt, mitä olisin siihen sanonut. Jotenkin tunsin oloni niin nöyryytetyksi, että minun oli pakko lähteä.
olitteko siellä kaksin siskon kanssa vai miehesi myös?
mieti ihan puolueettomasti miksi miehesi sukulaisista tuntuu etteivät ole tervetulleita teille? Jännitätkö vai halveksitko heitä? Muista kuitenkin että ovat miehesi sukulaisia ja ovat myös lapsillesi tärkeitä