SNIF! kylläpä itketti kun luin nuista viron koiratarhoilla elävistä koirista : (

eivät ole helppoja tapauksia. Olen seurannut sivuja jo pitkään.



Kaltoin kohtelun ja laiminlyönnin tuloksena on myös luonnehäiriöitä: eroahdistusta, lapsia vihaavia koiria, miehille murisevia koiria....sen takia ei voi väittää, että koirissa itsessään ei olisi mitään vikaa, vaikkakin viat ovat ihmisten aikaansaamia mutta niiden poiskouluttaminen vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Löytökoirat eivät sovellu kokemattomille koiranottajille vaan pitää olla halua ja taitoa " puhua" koiraa. Osa Suomeen tuoduistakin joutuu uudelleen kiertoon erinäisten sopeutumattomuussyiden takia. Joskus voi miettiä, olisko fiksumpaa lopettaa koira jo tarhalla kuin väkisin hengissäpidon nimissä kierrättää koiraa, joka ei ole kovin yhteiskuntakelpoinen.

toinen taas 6kk. Nyt 3v ja 1v.

Olen mukana myös auttamassa suomalaisia eläimiä. Tosiasia on vain se, että täällä ei kulkukoiraongelmaa ole. Useimmat löytöeläinhoitoloissa majailevista koirista on tullut sinne joko huostaanotettuina tai sitten omistaja on kuollut, eivätkä sukulaiset halua pitää koiria.



Totta kai löytökoiran ottamiseen sisältyy aina riskejä. Joku koira saattaa olla epäluuloinen miehiä kohtaan. Olisin minäkin, jos joku äijä olisi lyönyt rautakangella päähän. Koira tarvitsee aikaa ja kärsivällisyyttä. Koiraa ei voi pakottaa tykkäämään kenestäkään, ajan myötä tapahtuu kaikki muutokset.



Usein kuulee juuri tuota " on meillä Suomessakin autettavia " -kommenttia. Lähes poikkeuksetta kukaan näistä ei kuitenkaan AUTA näitä Suomen autettavia. Raivostuttavaa, että kuvitellaan että voidaan käydä sanelemaan keitä minä SAAN auttaa! Se, että autan virolaisia, ei todellakaan ole pois suomalaisilta. Avusta on edelleenkin pulaa, jos jonkun mielestä suomalaisten koirien auttaminen on tärkeämpää, niin HOP HOP sitten vaan auttamaan! Ei parane itkemällä tämäkään asia.





- 3

Tekisi niin paljon mieli vaan ottaa ne mukaani :' (



Välillä tekee mieli perustaa Viroon monta koiratarhaa, joissa olisi koirilla hyvät oltavat.

Mutta epäkohtia täällä kyllä riittää. Esim. maamme pohjoispuolella on erittäin tavallista pitää koiraa koko tämän elinikä pienessä häkissä pihan perällä louskuttamassa, ilman että koskaan pääsevät metsälle tai lenkille.

maailmassa on niin paljon IHMISIÄ jotka elää kurjuudessa.. lapset sotilaina/orjina ja lapset sodan jaloissa!!!! eikö yhtään itketä tälläisten lapsien kohtalo/elämä???

koirat tulee mielestäni vasta ihmisten jälkeen.

Logiikallasi omat sairaamme voisi jättää hoitamatta, koska toisella puolella on miljoonia enemmän apua tarvitsevia.

Vierailija:

maailmassa on niin paljon IHMISIÄ jotka elää kurjuudessa.. lapset sotilaina/orjina ja lapset sodan jaloissa!!!! eikö yhtään itketä tälläisten lapsien kohtalo/elämä???

koirat tulee mielestäni vasta ihmisten jälkeen.

No HOP HOP HOP! Juokse jo auttamaan!

Juuri tästähän mä puhuin. Valitetaan ja valitetaan, mutta ei meinatakaan ITSE auttaa.

Kyllä, kyllä itkettää tällaisten lasten kohtalo ja elämä.

Mä vain voin koirien kohtalolle paljon enemmän kuin niiden lasten.

- 3

että ei yksinkertaisesti ole tilaa pitää niitä. Pisimpään tarhalla olleet on pakko lopettaa. Vakavasti sairaita koiria ei kannata tuoda Suomeen, koiran etua ajatellaan aina ensin. Joskus piikki ja kärsimysten lopettaminen on koiralle vain kaikista parasta.



Ihmiset Virossa hylkäävät koiriaan aivan uskomattomista syistä! Tarhalle on tuotu koira mm. siksi kun perheeseen tuli uusi MATTO, eikä koira sopinut sen kanssa samaan tilaan! Narttuja hylätään paljon tiineyden takia. Virolaisille kelpaa lähinnä nuoret ja pienet urokset, mutta arvatahan saattaa miten siinä käy, kun nuoresta koirasta tulee aikuinen...



Kauhean yleistä on vain kylmästi avata ovi ja ohjata koira ulos. Joskus kuulee sellaistakin, että koiria on tarkoituksella jätetty Tallinnan tarhan lähettyville, yleensä pennut pahvilaatikossa ja isommat sidotaan talutushihnasta aitaan kiinni. Tietenkin koirat pääsevät siitä heti aamulla sisälle, mutta surullista silti... Parempi tietenkin heti hoitoon, kuin että joutuisi kulkemaan kuukausikaupalla kadulla, ruokaansa varastellen.



Osa koirista ( lähinnä siis urokset ) saavat toki kodin Virostakin. Harmittavan yleistä on sekin, että koira on 3-7 päivää uudessa kodissa ja sitten se jo palautetaan takaisin tarhalle. Syy voi taas olla mikä vaan, yksikin pieni pentu tuotiin takaisin siksi koska se puri lasten käsiä! Siis pieni pentu, jolle ei edes jaksettu yrittää opettaa, että ei purra.



Olen itse mukana auttamassa näitä katukoiria, kotoanikin niitä löytyy kaksi kappaletta. Niissä itsessään ei ole mitään vikaa, ihmisissä vain on.

viron koiria niin kuin suomessa ei olisi autettavia omasta takaa. Nappi vaan otsaan kulkukoirille.

Vierailija:

viron koiria niin kuin suomessa ei olisi autettavia omasta takaa. Nappi vaan otsaan kulkukoirille.

mitä virossa . tottakai suomessakin on apua tarvitsevia mutta jos on rahkeita auttaa myös rajojen ulkopuolella niin aivan MAHTAVA juttu !!!

kun yöllä lueskelin nuita muistovärssyjä niin pisti silmään kuinka lyhyen aikaa ne ovat eläneet uudessa perheessä kunnes on tullut aika tehdä se lopullinen päätös : ( kunpa saisin tuon mieheni pehmitettyä koiran ottoon niin voisin tarjota kodin joko viron tai suomen kotia kaipaavalle koiralle . . . (edellinen oli ihan kotimaan koiratarhalta ja oli ilonamme 10 vuotta )

Toista se on siellä Virossa. Siksi halusin kahdelle kaltoin kohdellulle koiralle antaa hyvän elämän. Itselläni on kaksi Viron tarhalta otettua koiraa ja ikinä ollut näin viisaita koiria kun nämä ovat. Toinen oli ikänsä ollut pelkkä katukoira. Niin vaan äkkiä kaiken oppi ja hyvä elämä nyt. Ovat ihan sisäkoiria (isoja) ja saa vain ovesta pihalle päästää eikä mihkään tontilta lähde ja minulla talo ihan ison tien varrella. Ja kaksipientä lasta ja ei tarvi pelätä että koirat lapsia satuttaisi. Eläimet ovat minulle perheenjäseniä ja rakkaita kuten ihmisetkin Olen onnellinen että olen saanut kahdelle hyvän loppuelämän.