Lue keskustelun säännöt.
Ensirakkaus...
04.07.2007 |
En kestä, mutta ensirakkauteni on pyörinyt mielessä jo pitkän aikaa jostain syystä. Tai no ehkä sen takia, että oman miehen kanssa menee todella huonosti, ja parisuhde on yhtä laimeaa kuin jäähtynyt tee...
Haluaisin tietää, mitä entiselle suurelle rakkaudelleni kuuluu.. Olen monesti miettinyt, laittaisinko hänelle sähköpostia.. En vain ole varma, onko vaikuttimeni oikeat. Meidän rakkaus oli hyvin lyhyt, mutta sitäkin tulenpalavampi, ja suhde loppui äkkiä. Minä jäin tätä ihmistä kaipaamaan pitkäksi aikaa, enkä kai vieläkään ole hänestä yli päässyt. Mutta ei kai ensirakkaudestaan koskaan pääse?
Kommentit (4)
Minä rakastin ensirakkauttani ja hän rakasti minua. Mutta oltiin niiiiin nuoria ettei siitä tullut muuta kuin kädestä pitämistä ja palavia tunteita. Minäkään en ole koskaan päässyt ensirakkaudesta " yli" .
Ja sama täällä, miehen kanssa menee nyt huonommin ja arki on rankkaa parin pikkulapsen kanssa.
Minä jopa pistin tälle ensirakkaudelleni jopa sähköpostia koulukavereiden kautta. Kyselin ihan vaan kuulumisia ja kertoilin omiani päällisin puolin siis että naimisissa olen ja on lapsia ja missä asun nyt. Kerroin myös rivien välissä miettiväni mitä hänelle kuuluu ja että hän on mielestäni aivan upea ihminen ja minun ensimmäinen suuri rakkauteni...
Hän ei ole vastannut kirjeeseen ja minua on ajoittain vähän kaduttanutkin että sen lähetin.
Joskus olen häntä nähnyt ohimennen ja se sähkö välillämme ei ole kadunnut minnekään. Aivan mahtavaa... tai kamalaa. Miten vaan.
Tässä lähiviikkoina olen joskus kaivannut häntä niin että sattuu. Mutta uskoisin että tämä menee taas ohi ja hän jää hyvinkin taka-alalle taas...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä minäkin pelkään, ettei hän vastaa, jos kirjoitan viestin. Toisaalta, en keksi syytä, miksei hän vastaisi.. mutta koskaanhan en voi tietää.
Ehkä se sinun rakkautesi ei uskalla kirjoittaa takaisin tai ei tiedä, mitä vastaisi? On se kun vuodetkaan ei tunnetta koskaan täysin laimenna..
Joskus olen miettinyt omaa miestäni, että jos eroaisimme, tulisinko häntäkin kaipaamaan yhtä paljon joskus vuosien päästä.. Että katuisinkin loppuelämäni, että erosin miehestäni sen takia, että parisuhteessamme menee huonosti. Pitäisi löytää kipinä uudelleen, mutta lapsen takia ei tunnu sille olevan aikaa tai edes mahdollisuutta.
Hohhoi.. jäänpä taas miettimään.
-ap
Kyllä ne tunteet sieltä roihahtaa, kun teillä on aikaa kerrankin pelkästään toisillenne. Pitäkää myös yllä sitä yhteisen ajan viettämistä, ihan säännöllisesti.
t. kerran eronneena uskallan neuvoa...
Jos päätän unohtaa tyypin, se tulee kuitenkin unissa takaisin. Perkele.