Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi juuri minun pitää olla syntynyt miehen näköiseksi? :,(
03.07.2007 |
Vihaan itseäni, vihana omaa ulkonäköäni. Olen vihannut jo nuoruusiästä saakka, kun ekat kerrat bussissa tai kadulla joku on ääneen (lapsi tai humalainen) ihmetellyt että olenko tyttö vai poika. Se satuttaa. Ja jätti arvet itsetuntooni. Nuoruusiän kuljin pää painuksissa tuijottaen katuun, sillä uskoin etten ole kyllin hyvä katsomaan muita silmiin koska olen niin ruma.
Nyt taas 30-vuotiaana viikonloppuna kuulin leikkipuistossa 4-5-vuotiaiden lasten kauempana arvuuttelevan, olenko tyttö vai poika :( Minulla on ihan kamala olo. En kestä katsoa peiliin. Vaikka käytän meikkiä, olen ihan miehen näköinen. Olen tosi hoikka, joten rintojakaan ei juuri ole, vartaloltani hyvin poikamainen kaiken kukkuraksi. Aiemmin minulla oli pitkät hiukset, niistä huolimatta minua luultiin pojaksi/mieheksi. Nyt minulla on suht lyhyet hiukset (ajattelin, että niitä voisi laittaa nätisti ja naisellisesti) mutta eipä tuo pärstävärkki muuttunut yhtään kauniimmaksi.
Joskus haudoin itsemurhaa ulkonäköni vuoksi. Se vaihe meni ohitse vähän päälle 20-v, kun sain kuitenkin baareissa miehiltä huomiota. Ehkä he yrittivät vain metsästää rumaa tyttörukkaa helppona nakkina sänkyyn. Nyt tuntuu taas, etten jaksa elää itseni kanssa, en kestä itseäni. Miksen voi olla kaunis, tai edes tavallisen näköinen? :,(
Kommentit (5)
Usein ne omassa mielessä kasvaa ja suurenee ihan kohtuuttomiksi. Oma peili näyttää rumempaa kuvaa kuin se minkä muut näkevät.
Ehkä ulkonäkösi tai pukeutumistyylisi on jollain tavalla androgyyninen mutta sehän ei tarkoita samaa kuin että olet sikaruma. Androgyyninenkin voi olla nätti.
Toisaalta kannattaa miettiä, miksi mittaa omaa arvoaan ulkonäön perusteella. Valitsetko sinä ystäväsi ja rakastamasi ihmiset sen perusteella kuinka kauniita he ovat vai sen perusteella kuinka mukavia he ovat? Sinunkin ystäväsi näkevät sinussa ensisijaisesti persoonallisuutesi, ulkonäkö on vain pintaa eikä kovinkaan tärkeä kun mennään ensivaikutelman ohi. Mitä väliä sillä on mitä tuntemattomat pikkupojat puistossa ajattelevat siitä miltä näytät? Mitä ystäväsi näkevät sinussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmisarvo aivan muista tekijöistä - ei ulkonäöstä.
Käy jossain värianalyysissä tms. Kerrot myös tuosta ongelmastasi. Sieltä saat kyllä pukeutumiseen ja meikkaamiseen liittyviä neuvoja. Löydät vaan oman tyylisi...
prinsessa Dianan kuvia. Hänellä oli todella poikamainen vartalo mutta silti hän pukeutui naisellisesti. Yritä ottaa hänestä mallia :)
Alue: Aihe vapaa
Ehkä paisuttelet asiaa mielessäsi, ja joka tapauksessa kuulostaa siltä että sinulla on itsetunto-ongelmia, joten suosittelen lämpimästi terapiaan hakeutumista.
Haluaisin sanoa jotain lohduttavaa, mutta en keksi mitään mikä ei kuulostaisi kliseiseltä... Itse kuvittelin vuosia olevani ruma, teini-ikäisenä etenkin. Olin varma että kukaan ei voisi koskaan rakastua minuun. Vaan toisin kävi..
Ajattelepa niin päin, että moni saattaa kadehtia esim. hoikkuuttasi. Sinussakin on taatusti sellaista kaunista, jota et tule ajatelleeksi.
Voimia ja aurinkoa elämääsi!