Lue keskustelun säännöt.
Syitä siihen miksi ihminen pitää nettipäiväkirjaa? Sosiaalisten suhteiden puute? Exhibitionismi? Muita syitä?
29.06.2007 |
Oma veikkaus se ettei löydy kavereita omasta elämästä tarpeeksi niin tarvii netistä etsiä.
Kommentit (9)
Mulla on monia tuttuja. Ei sitä aina ehdi tekstailla, mailata tms. Sieltä he näkevät, kuvien kera, miten meillä sujuu. Yhteydenpitoa tämäkin.
En kirjoittele mitään kovin intiimiä sinne. Jos jotakuta ventovierasta kiinnostaa, missä olemme käyneet reissussa tai mitä syöneet tai vastaavaa, niin lukekoot mun puolestani!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toisaalta netistä saa tuttuja sitä kautta, että toiset kommentoivat päiväkirjaa ja sinä vastaavasti heidän.
Lisäksi täytyy pitää kirjoittamisesta eikä saa liikaa pelätä henkilöllisyyden paljastumista.
Itselleni kirjoittaminen on semmoista terapiaa, ajatuksia selventävää. Välillä menee kyllä pitkiä aikoja, ettei jaksa kirjoittaa mitään kovin järkevää.
koska kuitenkin aika monet tajuavat, kuka minä olen.
En ota sitä riskiä, että jostain syystä joku tuntemani ihminen saisi kimmoketta epärehellisiin juttuihin sitä kautta, että tietäisi minun olevan jossain.
En nyt tarkoita ystäviäni, vaan tuttuja - ja netissä pyörii kaikenlaisia ihmisiä. Ei ole kovin vaikea alkaa selvittää jonkun henkilöllisyyttä, jos oikeasti haluaa. Aika nopsaan munkin juttuja voi yhdistää eri keskustelupalstoilta, vaikka käytänkin kolmea eri nimimerkkiä. Tarinani on silti kohtuullisen uniikki (en minä ihmisenä, mutta tietyt detaljit ovat harvinaisempia).
Miksi ei pitäisi sitten suljettua päiväkirjaa, jos siis haluaa että tutut saisivat lukea juttujanne? Itsellänikin on ollut julkinen, mutta luojan kiitos tajusin poistaa kokonaan. Tosiaan, sitä pääsee lukemaan ties ketkä perverssit ja hullut.
Vaikka itsekin olen julkista joskus pitänyt, niin kyllä mua pikkuisen ikäänkuin säälittää ne jotka sellaista ylläpitää.
Pätemisentarve, olisko se oikea sana.
Vierailija:
Miksi ei pitäisi sitten suljettua päiväkirjaa, jos siis haluaa että tutut saisivat lukea juttujanne? Itsellänikin on ollut julkinen, mutta luojan kiitos tajusin poistaa kokonaan. Tosiaan, sitä pääsee lukemaan ties ketkä perverssit ja hullut.
Vaikka itsekin olen julkista joskus pitänyt, niin kyllä mua pikkuisen ikäänkuin säälittää ne jotka sellaista ylläpitää.
Pätemisentarve, olisko se oikea sana.
Kyllä se taitaa olla se ettei ole oikeassa elämässä tarpeeksi kontakteja ja ihmisiä joille voi kertoa päivittäisistä asioistaan. Surullista, mutta nykyään kai aika yleistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voivoi, no sääli nyt sitten urakalla oikein. Jos joku saa siitä kimmoketta, että tietää mun käyneen kaupassa ostamassa ainekset lohikiusausta varten, kerron käyttämäni ohjeen ja sitten kerron vaikka minkä leffan katson illalla, niin antaa mennä vaan! Sinä säälijä sekä se pervo. Nauttikaa yhdessä!
Blogissa ja monilla eri keskustelupalstoilla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kukaan ei pääse meidän päivärytmiin käsiksi, vaikka tietääkin mahdollisesti, mitä jostain maailman asiasta ajattelenkin. Julkisia päiväkirjoja on sen verran paljon, ettei erottuminen ole kovin helppoa, ellei ole julkkis tai muuten erityisessä asemassa.
Sitä mä kyllä vähän ihmettelen, millä siellä päiväkirjassa voi päteä, jos ei elämässään ole erityisesti asioita, joilla voisi päästä ns. pätemään.
Yhtälailla voi sanoa, että tutut lukevat salaa päiväkirjoja vain kyyläämisen tarpeesta. Voihan sitä aitoakin kiinnostusta olla.
Tietyn aihepiirin keskustelupalsta, ja aihe on tällä hetkellä ihan liiankin iso osa jokapäiväistä elämääni. En tunne oikeassa elämässä juuri kohtalotovereita, ja suoraan sanoen tämä on vähän sellaista asiaa muutenkin, ettei kaikille hyvänpäiväntutuille tulisi jaariteltua kuitenkaan. Sen sijaan aihepiirin palstalla on mukava jakaa ihan päivittäistä elämää ja miten jaksellaan, ja lukea ja kannustaa muita samassa tilanteessa olevia.
On myös jotenkin terapeuttista saada vuodattaa ärsytyksen aiheita ja huonoja kokemuksia netissä, niin ei tarvitse kavereitten ja perheen niskaan kaataa kaikkea. Ja on hyväksi itselle, että voi sitten jonkin ajan kuluttua lukea vanhoja juttuja ja todeta, että positiivista kehitystä on tapahtunut tms.
Itse pidän päiväkirjaani anonyymisti ja niin, että en usko kenenkään puolitutun ainakaan tunnistavan minua. Ei siitä kyllä mitään julkisuutta pääse kertymään :)