Ou shit, kolmevuotias laukoi juuri bussissa sen kamalan kliseen " tuleeko setälle vauva?"

Odotti kai jonkin pikkutytön nousevan kyytiin pysäkiltä.

" Kato äiti, tuo setä on siitä olet mitä syöt-ohjelmasta!" Kyllä hävetti...

Olen sitten vain selittänyt, että ei kulta, sedät eivät voi saada vauvoja ja koettanut nopeasti kiinnittää lapsen huomion toisaalle, jotta kirkas lapsenääni ei kysyisi MIKSI sedällä sitten on niin iso maha.

Meillekin odotellaan vauvaa 9.llä kuulla.



Ja todellakin saattaa kirkkaalla lapsen äänellä kajauttaa sen julkisissakin paikoissa. Kavereiden ja sukulaisten kesken se on jo hyvä vitsi... Poika kun kyselee pienivatsaisiltakin, että onko sun masussa vauva...



Paras oli kun minun laiheliliinisiskolleni, tädillensä, kertoi ihan vakavana, että äitillä on masussa vauva, tädillä on pieni koira masussa (tädillä on kolme koiraa).

minä se en ainakaan ollut....

Siellä oli joku vanhempi täti, jolla oli värikkäät vaatteet päällä (jotain tilkuista ommeltuja), lisäksi sillä oli joku kirjava hattu ja kiharat hiukset. Meidän tyttö sitten huusi: Kato äiti, tuol on pelle! No, mihin se pelle nyt meni, katos, siellä se on!"

Arvatkaa olinko nolona ja yritin selittää, että se on vanha täti, jolla kirjavat ja värikkäät vaatteet. Mutta eihän lapsi sitä tajunnut. Huusi vaan pelleä! huoh :)

Poika 3v. Sanoi kovaan ääneen että tuo setä saa varmaan vauvan kun sillä on niiiiin iso maha. Mua nauratti ja niin nauratti tätä miestäkin. Lapsien suusta kulee" totuuden" . siltähän jotkut näyttää.

... no, kerran tuli vastaan sellainen kääpiö ihminen ja huomasin miten tytön ote kädestäni kiristyi ja silmät suurenivat. Nykäisin merkitsevästi lapsen kädestä, jolloin tyttö tajusi vihjaukseni. Kun olimme tuon kääpiön kohdalla, kuului kimeä ääni:" Äiti toi täti on niitä asioita, joista puhutaan sitten kotona" .



Ainakin olen yrittänyt kasvattaa lapsiani...

Eivät sanoneet mitään, mutta elekieli puhui puolestaan :(. Juttelimme sitten illalla asiasta...

omat on jo parivuotiaina tienneet että vauvat kasvaa naisten masuissa, ei miesten.

Kerrankin eräässä tilanteessa tyttö " joutui" kättelemään tummaa miestä, ja sen jälkeen etsi käsistään tumaa likaa, että tarttuiko...Suurin osa on onneksi olleet ihan huumorilla liikkeellä ja lasta ymmärtäneet, kuten tuokin kätelty mies räjähti vain nauramaan. Ei ollut kuulema eka kerta edes.

" Äiti, isi on kauhean vanha, osta uusi isi!"

Onneksi ollaan huumorintajuisia ja naurettiin vaan kommentille.

meidän kolmevuotias ilahtui suunnattomasti, kun todella ylipainoinen tarjoilija toi ruokaa ja poismennessään poika huomasi hänen vaaaaltavan peppunsa keinuvan puolelta toiselle. " kato äiti, ihana peppu kun se heiluu noin" hän huudahti iloisella kirkkaalla äänellä.



olen myös yrittänyt kasvattaa lastani olemaan kommentoimatta toisten ihmisten ulkonäköä, mutta kun lapsi ei väläytellessään todellakaan tarkoita pahaa, eikä siis näinollen voi käsittää kieltoa

Lyhytkasvuiset eivät itse pidä siitä, että heitä kutsutaan kääpiöiksi.



Meidän yksi tyttö näki 3-vuotiaana kaupassa nuoren naisen, jolla oli lävistyksiä kasvoissa, ja hän tokaisi suureen ääneen, että " onpa ruma täti" . Minua nolotti silloin, koska olen myös yrittänyt opettaa, ettei ole rumia ihmisiä, ja että kaikkia asioita ei sanota ääneen. Sitä paitsi minusta ainakin lävistykset voivat olla ihan sieviäkin.

Tai no joo, hokihan se reilu yksivuotiaana koko bussimatkan keskustasta kotiin että " pelälööli" . Oli kuullut uuden sanan, perärööri, sillä reissulla... harva tosin taisi tajuta mitä tyttö tarkoittaa pelälöölillä.



Ja kerran, ikää oli hieman päälle 1½v, käveltiin puistosta kotiin, ja tyttö hieman kiukutteli ettei jaksa kävellä. Vastaan käveli joku ulkomaalainen opiskelijapoitsu, joka hymyili ärripurri-pikkutytölle ja sanoi " hei" . Tyttö hymyili takaisin, kipitti vieno hymy kasvoilla luokseni ja kysyi: " äiti, kuka oli komea miäs?" :)



Mutta mitään sellaista, mikä ehkä olisi saattanut aiheuttaa pahaa mieltä muille, ei tyttö ole (vielä) sanonut. Kai sekin on joskus edessä. Ainakin sitten, kun pikkuveli kasvaa ja alkaa puhumaan.