Onko terv.alan ammattilaista - labratuloksista?

Jos arvot ovat koholla, ne ovat koholla vaikka olisit ollut syömättä.



T: sh

edellyttävät että olet syömättä 12tuntia, näin minua on valistettu asian tiimoilta, kun olen samoissa kokeissa käynyt ja olen itsekin terveydenhuoltoalalla töissä

Paastoa edellyttävät verikokeet: http://huslab.fi/ohjekirjan_liitteet/paasto.html

että maksakokeet puuttuvat listalta...

Eli yleisimmät maksa-arvot P-asat, P-alat ja P-GT eivät vaadi paastoa, mutta fS-sappihapot sen vaativat. Sappihappoja seurataan jos epäillään raskausmyrkytystä. Tässä niistä kopioidut tiedot meidän ohjekirjasta:



" Viitearvot raskauden aikana alle 10 µmol/l. Kohonneet arvot viittaavat maksan toimintahäiriöihin. Erityisesti raskaushepatoosissa nousu edeltää usein transaminaasitasojen kohoamista. Seerumin sappihappopitoisuuden nousu on erittäin harvinaista muulloin kuin maksatautien yhteydessä. Sappihappopitoisuus nousee aterian jälkeen ja on selvästi havaittavissa kaksi tuntia myöhemmin otetuissa näytteissä, joten paastoarvojen käyttö on suositeltavaa."



Toivottavasti oli apua :)



Tuitu

Tuitu:

Eli yleisimmät maksa-arvot P-asat, P-alat ja P-GT eivät vaadi paastoa, mutta fS-sappihapot sen vaativat. Sappihappoja seurataan jos epäillään raskausmyrkytystä. Tässä niistä kopioidut tiedot meidän ohjekirjasta:

" Viitearvot raskauden aikana alle 10 µmol/l. Kohonneet arvot viittaavat maksan toimintahäiriöihin. Erityisesti raskaushepatoosissa nousu edeltää usein transaminaasitasojen kohoamista. "

Tuitu

Osaatko sanoa miksi sappihappoja seurataan raskausmyrkytystä epäiltäessä? Itselläni oli myrkytys ja lähinnä seurattiin valkuaisvirtsaisuutta, toki verikokeitakin otettiin. Ihan näin varalta totean että raskausmyrkytys ei tarkoita raskaushepatoosia, kun mainitset raskausmyrkytyksen ja kuitenkin ohjekirjassa puhutaan raskaushepatoosista. Itse en ole alan ammattilainen mutta utelias aina kun on kyse raskausmyrkytyksestä.... (=

Aloin itsekin miettiä tuota raskausmyrkytystä (per-eklampsia), että kirjoitin siis väärin, nimenomaan tuossa hepatogestoosissa seurataan.



Alla kummastakin mitä pikaisesti löysin:



Hepatogestoosi:

Raskaushepatoosi on tavallisin raskauteen liittyvä maksasairaus. Sitä esiintyy noin 1 - 3 %:lla odottavista äideistä. Sairaus aiheuttaa intrahepaattisen kolestaasin, jonka syy on tuntematon. On arveltu, että raskauden aikaiset suurentuneet estrogeeni ja progesteronipitoisuudet ovat keskeisessa asemassa taudin patogeneesissa. Raskaushepatoosi on suvuttain esiintyvä, ja HLA-B8 sekä HLA-BW12-antigeenit ovat potilailla tavallisia. Sairaus alkaa tavallisesti III trimesterin aikana (joskus II trimesterin lopulla) keskimäärin 30. raskausviikolla. Raskaushepatoosi toistuu noin puolella potilaista seuraavissa raskauksissa.

Raskaushepatoosin vallitsevin oire on kutina, joka voi olla hyvin hankalaa etenkin öisin. Raskaushepatoosi aiheuttaa hyvin harvoin keltaisuutta. Muista kolestaattisista maksasairauksista poiketen Afos on yleensä vain vähän koholla ja gamma-GT saattaa olla täysin normaali. Sen sijaan sappihappojen suureneminen todetaan 10-100 kertaisena. Alat ja asat kohoavat harvoin yli nelinkertaisiksi, mutta joskus nämäkin nousevat huomattavasti aiheuttaen erotusdiagnostisia ongelmia muiden akuuttien hepatiittien suhteen.

Raskaushepatoosin ensisijaisena hoitona käytetään ursodeoksikoolihappoa (annos 15 mg/kg). Myös kolestyramiinia sekä deksametasonia on käytetty kutinan hoidossa. Odottavan äidin ennuste on hyvä ja tauti sammuu viikon sisällä synnytyksestä. Raskaushepatoosissa on todettu kuitenkin odottamattomia sikiökuolemia etenkin lähellä laskettua aikaa ja synnytys pyritäänkin käynnistämään viimeistään 38. raskausviikolla. Em. sikiöriskien takia tila vaatii tiivistä seurantaa äitiyspoliklinikalla



Pre-eklamspia:

Pre-eklampsia eli raskausmyrkytys kehittyy 3-10 %:lle odottavista äideistä. Pre-eklampsia alkaa II tai III trimesterin aikaina ja siihen liittyvät turvotukset, verenpaineen nousu (> 140/90 mmHg) sekä proteinuria (> 0.5 g /vrk). Etiologia on tuntematon. Riskitekijöinä ovat mm. ensimmäinen raskaus, monisikiöraskaus, äidin ikä > 40 vuotta ja verenpainetauti. Patofysiologisena mekanismina pidetään verenkiertovastuksen nousua ja endoteelin dysfunktiota, joka johtaa intravaskulaariseen fibriinin muodostumiseen ja kohde-elinvaurioihin. Transaminaasien (asat, alat, afos) kohoaminen raskausmyrkytyksessä on tavallista. Tila ei ole kolestaattinen, joten siihen ei liity kutinaa ja sappihappojen nousu on epätyypillistä. Pre-eklampsia on systeemisairaus, joka vaikeimmillaan voi johtaa monielinvaurion kehittymiseen.

HELLP-oireyhtymää (hemolysis, elevated liver enzymes, low platelet) voi esiintyä vaikeampaan pre-eklampsiaan liittyneenä. Noin 30 % tapauksista diagnosoidaan vasta synnytyksen jälkeen. Esiintyvyys on 0.1 - 0. 6 % kaikista raskauksista ja 4 - 12 % vaikeista pre-eklampsiaraskauksista. Tavallinen oire on akuutti ylävatsakipu, jonka syynä on ilmeisesti vasospasmi sekä mikroangiopaattinen hemolyysi. Muita tavallisisa oireita ovat pahoinvointi, oksentelu sekä päänsärky. Oireyhtymään voi liittyä disseminoitunut intravaskulaarinen koagulopatia (20 %:lla), istukan irtoaminen (16 %:lla), akuutti munuaisten vajaatoiminta (7 %:lla) ja keuhkoödeema (6 %). Äidin ennuste on hyvä (kuolleisuus noin 1 %). Lapsen riskit liittyvät ennenaikaisuuteen.

HELPP-oireyhtymän hoito on raskauden pikainen keskeyttäminen eli käytännössä tehdään kiireellinen sektio. Vaikeissa maksan toimintahäiriöissä voidaan käyttää MARS-hoitoa.



Eli käsittääkseni juuri nuo sappihappo arvot ovat erilaisia näissä näissä tiloissa, toisessa kohoaa ja toisessa ei..



Hyvä kun huomautit :)



Tuitu