Onko kellään kokemuksia pitkittyneestä kuumekouristuksesta?

epilepsia uni-EKG (meniköhän oikein?). Kohtauksista ei ole jäänyt mitään vaurioita, vaikka meilläkin siis pitkittyneet kohtaukset ja lapsi on jo sinertänyt.



Ja yhdelle kysyjälle: Ei " normaalissa" kouristuksessa lapsi mene tajuttomaksi, yleensä on vain sellainen " jälkiuni" . Mutta joillakin lapsilla on näitä pitkittyneitä kohtauksia. Meillä kanssa pitkä tajuttomuus ja myös oksentelu, joten kohtaus voi yöllä huomaamatta olla jopa hengenvaarallinen (tukehtuminen oksennukseen). Asian tekee vaikeammaksi se, että lapsi saa kohtaukset iha yllättäin (ts. tulee siaraaksi jopa alle tunnissa), joten ei riitä että lasta vahvii 24/7 kun sairastaa.



Tsemppiä ap! Muista että suurin osa kohtauksista ei uusi! Saitha hyvät ohjeet sairaalasta uuden kohtauksen varalle? Kunhan muistat että kohtauksessa lapsi kyljelleen ja diatsepam ruiske todella hitaasti (n. 2-4 min) ja tarkka annostus, voi muuten aiheuttaa sekin hengityslaman.



Ja muista että melkein aina kohtaukset ovat vaarattomia, yritä olla rauhallisin mielin.

Meillä on elokuun puolessa välissä uusi EEG (aivosähkökäyrä), jossa ilmeisesti juuri epilpsiaa katsotaan. Silloin sairaalassa ollessa otettiin jo yksi EEG, mutta siinä ei löytynyt mitään.



Lapsi vaikuttaa tällä hetkellä ainakin ihan normaalilta, on oppinut kohtauksen jälkeen kävelemäänkin. Eli ei kehitysviivästymää ainakaan motoriikassa. Ollaan käyty jo yhdessä kontrollissa, jossa lääkärikin sanoi, että kaikki näyttää tällä hetkellä hyvältä, mutta varmasti voi sanoa vasta vuoden päästä onko mitään vaurioita jäänyt.



Itse näen vieläkin paljon painajaisia, jossa lapseni on eritilanteissa hengittämättä (meinaa tukehtua, jää johonkin jumiin, tms..).

Herään monta kertaa öisin tarkistamaan hengittääkö lapsi. Toivottavast itämä jossain vaiheessa helpottaa.



Olen kuullut, että tällainen kohtaus voisi vaikuttaa puheen kehitykseen, mutta jos poika ei opi uhumaan niin sitten viitotaan. Tärkeintä on kuitenkin, että poika on hengissä. Minä oikeasti silloin luulin, että lapsi kuoli syliini! Toivottavasti kohtaus jää ainoaksi.



-ap

Meillä on menossa kuumelääke vanhaksi ja mietin pitäisikö vielä hakea uusi resepti lääkäriltä. Lapsi nyt 4v. Kuumekouristuksia ollut vähän päälle yksivuotiaana. Sen jälkeen vahdittu tarkasti kuumeen nousua ja lääkitty jos nousee 38 asteeseen.

Meille sanotiiin että kouristusten pitäisi loppua viiteen ikävuoteen mennessä. Aika epätodennäköistähän se varmaan on että 4 vuotias saisi vielä kohtausta jos hänellä on ollut yksi kohtaus 1 vuotiaana. Mutta toisaalta, ei voi koskaan olla liian varovainen...

Lapselle voi antaa yhtäaikaisesti sekä Panadol-mikstuuraa että Pronaxen-mikstuuraa, Panadolia suurimman sallitun annoksen kolme kertaa vrk ja Pronaxenia lääkärin määräämän annoksen. Ja jos lapsella on joskus ollut se kuumekouristus, niin heti kun lämpö alkaa nousta, lapsi kannattaa viedä viileään suihkuun/kylpyyn, vesi nimittäin laskee ruumiinlämpöä hyvin nopeasti. Yöllä voi käyttää seuraavaa konstia: rasvaa lapsi kauttaaltaan esim. perusvoiteella ja laita nukkumaan vaippasillaan/pikkuhoususillaan niin että sängyn viereen laitetaan puhaltamaan pöytätuuletin. Rasvattu iho haihduttaa lämpöä tehokkaammin kuin kuiva ja tuuletin lisää lämmönhukka ja näin jäähdyttää lasta.



Pitkittyneissä kuumekouristuksissa (kuten kaikikissa muissakin kouristuksissa) on se riski että se on voinut aiheuttaa hapenpuutetta aivoihin, mutta sellaiset löydökset selviävät kyllä jälkeenpäin tehtävissä tutkimuksissa (esim EEG:ssä eli aivosähkökäyrässä näkyvät hapenpuutteen jäljet jos ne ovat aiheuttaneet aivokudokseen ns. arven)

Vierailija:

Meille sanotiiin että kouristusten pitäisi loppua viiteen ikävuoteen mennessä. Aika epätodennäköistähän se varmaan on että 4 vuotias saisi vielä kohtausta jos hänellä on ollut yksi kohtaus 1 vuotiaana. Mutta toisaalta, ei voi koskaan olla liian varovainen...

-ap

Meidän pojalla on ollut kaksi kertaa kouristeluja, mutta meni ohi alle 10 minuutissa. Sen jälkeen oli uninen sekava ja uninen. Toisella kerralla jäi nukkumaan puoleksi tunniksi. Ambulanssimiehet tulivat tarkistamaan tilanteen ja saivat lopulta hereille. Sanoivat, että on normaalia, että on uninen kouristelujen jälkeen... Ensimmäisellä kerralla oltiin 3 yötä sairaalassa. Toisella kerralla ei lähdetty sairaalaan ollenkaan.



Nyt taas pelko kouristeluista päällä, kun pojalla on vesirokko ja kuume nousemassa...

Tyttö oli reilu 2-vuotias, kun hän sai pitkittyneen kuumekouristuskohtauksen.



Kaikkineen kohtaus kesti 2,5 tuntia (suurin osa siitä ambulanssissa sekä sairaalassa).



Lapselle ei jäänyt siitä mitään komplikaatioita. (Pelkäsin jo vaikka mitä)



Kuumekouristus saattaa pitkittyä, jos lapsi on kuivunut ja syönyt huonosti.



Tiedän sen pelon, kun kaikki " nurkan takana" olevat sairaudet pelottaa..





Jaksamista, uskoa ja tsemppiä!

oli saanut aiemmin kaksi lievää kohtausta jotka meni itestään ohi mutta yhtenä syysyönä sai kuumekouristuskohtauksen klo 22 illalla, meni aivan sikiöasentoon liikkumattomaksi (roikotin sylissä pihalla) ja ei enää muuta kuin vähän korisi. Olin silloin kahestaan tytön kanssa kotona. Hädissään soitin hätäkeskukseen kun luulin että tyttö kuolee siihen. Ambulanssi oli meillä kymmenen yli kymmenen ja ottivat kaikenlaisia kokeita/mittauksia kotona. Ambulanssissa vähän itkeskeli mutta oli muissa maailmoissa. Puoli 11 oltiin sairaalassa ja varttia vaille alkoi olla taas kunnolla tajuissaan ja halusi pois sairaalan sängystä.



Kaksi yötä oltiin sairaalassa kun tulehdusarvot nousi ja laski sekä seurattiin tyttöä muutenkin vähän kun oli valitellut pääkipua parin viikon aikana (yhtäkkiä vihlaisuina) Sairaalassa olon jälkeen käytiin Eeg; ssä ja magneettikuvissa.



Kaksi viikkoa kuljin kotona sydän kurkussa ja joka kolahdusta juoksin kattomaan. Peräruiske saatiin kohtausten uusiutumisen varuilta.



Kiitos vielä toiselle ambulanssimiehelle joka mua ihanasti lohdutti sairaalan ensiavussa kun viimesillään raskaana ja paniikissa olin. Puristi kädestä ja katsoi silmiin ja sanoi että kyllä se siitä, huomasi sen miten hädissään olin.



Mitään vaurioita ei jäänyt ja sen jälkeen ei kohtauksia ole ollut. Tyttö täyttää syksyllä 4v ja pikkusisko (nyt 1,8v) ei ole niitä onneksi saanut. Isältään on periytynyt taipumus kouristeluun.

Kaikki mahdolliset testit on otettu,mutta mitään ei löytynyt. Sen vuoksi diagnoosi oli kuitenkin se pitkittynyt kuumekouristus. Sairaalassa poika oli viikon, josta vain yhden vuorokauden teholla. Käydään vielä kontrolleissa neuropolilla.



Mietityttää vaan, että jääkö tuollaisesta aivoihin pysyviä vaurioita.



-ap

kun on itse nukkumassa?

Meillä siis näin..

Kuume nousi salaman nopasti, ei mitään muita flunssan oireita. Lapsi meni ensin liaankin rauhalliseskai, sen jälkeen lakkasi hengittämästä ja meni tajuttomaksi, vähän nyki käsiä ja jalkoja. Ambulanssilla kesti n.15 minuuttia.



Nyt en saa itse yöllä nukuttua kun vahdin lapsen unta koko ajan!



-ap

-ap

terapia jatkuu silti vielä.

Lääkitys aloitetaan, jos saa vielä yhdenkin kouristuksen, sillä lääkitys on vahvaa ja hänellä on ollut kouristuksia jo liikaa.



Ja kyseessä on jo sentään 5-vuotias lapsi!