Miten oidatte parisuhdettanne? onko teillä koskaan " lapsivapaata" aikaa???

Ja nyt rakennusaikana ei oikein silloinkaan.



Ja hyvin on suhde voinut, kohta 10 v hääpäivä.

Ja päiväuniaikana(1-2h) viikonloppuisin on kahdenkeskistä aikaa, jos satutaan olemaan kotona.

meillä mies menee 6.00 töihin joten lähtee sen pitää jo 05.00 elikkä nukkumaan sen pitää mennä jo viim 22.00 ja siihen aikaan meillä menee vanhempi lapsi nukkumaan...

ja sen takia menee ilta aina ihan pilalle... ap

ja kun minä niin toivoisin normaalia elämää, miehenmielestä tuo on sitä normaalia elämää... =(

lapsi valvoo eli emme voi enää edes iltaisin olla ikinä kahdestaan. Suhde päin persettä.

Tuota saattaisko olla, että sun seksuaalinen suuntautuminen olisi muuttumassa? Että jos miettisit naisen kanssa olemista.

lapset mummolla ja meillä kummallakin on loma.

Kyllähän siitä tulee hyvin äkkiä pakkoseksiä, mutta vaikka pakosti rakastelemaan alkaa, niin kyl tunnelma äkkiä virittyy:)

Vierailija:

Tuota saattaisko olla, että sun seksuaalinen suuntautuminen olisi muuttumassa? Että jos miettisit naisen kanssa olemista.

klo 20 tietämillä. Itse mennään nukkumaan noin klo 23. Eli laitetaan jotain hyvää iltapalaa ja saatetaan ottaa lasilliset viiniä. Meillä ei harrasteta seksiä sängyssä kuin lasten ollessa mummin luona (muutaman kerran vuodessa) joten olemme keksineet uusia paikkoja ja tapoja. Yhdessä on oltu 8 vuotta, naimisissa 7 ja se kolme lasta, joten suht koko naimisissa olo ajan on ollut vauva/taapero meillä.



Hurjalta kuulostaa, että jännität jo etukäteen tulevaa aikaa, mutta ymmärrän sen jos ei ole ollut tilaisuutta olla kahdestaan ja sitten (yleensähän ne miehet...) mies odottaa seksiä. Naisilla on monesti toiset odotukset ja sellaisen kivan yhteisen illan syntyminen on sitten monen paineen ja odotuksen takana.



Ne harvat kerrat kun miellä on lapset olleet mummin luona (tai ainakin kaksi vanhinta nyt) niin olen suurinpiirtein heti illasta vetänyt vaatteet päältä, samoin mieheltä, temmannut " siitä" kiinni ja vienyt miehen makuuhuoneeseen. Sitten on saanut olla ihan ilman paineita (stressiä, että haluaako mies vai ei?) Tosin minulla on se onnellinen ominaisuus, että laukean helposti ja nopeasti, ja jos en jostain syystä laukea niin sanon miehelle, että " tämä on nyt pika kierros ja jatketaan myöhemmin" . Sitten on hyvä istua iltaa, katsoa elokuvaa tms ja kenties mennä myöhemmin " pitemmän kaavan mukaan" . Ainakaan mies ei ole koko aikaa kimpussa kiehnäämässä seksin vuoksi.

Äkkiä se tunnelma alkaa nousta :). Ja jos ei, niin naisilla on taito näytellä... Ja kun se homma on hoidettu alta pois, niin mieskin pystyy ajattelemaan myös muunlaista yhdessäoloa.



Ja alkuperäiseen kysymykseen. Meillä yhteistä aikaa on todella harvoin. Hoitajaa (käytetään ulkopuoleista tahoa, kun ei ole sukulaisia tai ystäviä lähellä) vaikea saada ja lapsi sen verran pieni ja äidin perään, että en halua (eikä kyllä mieskään) jättää hoitajan kanssa nukahtamaan tai nukkumaan. Lisäksi miehen työpäivät on pidentyneet sen verran hurjiksi, että mies ei enää haluaisi olla vapaa-aikana poissa kotoa kun näkee lasta niin harvoin ja vähän. Lähtee töihin kun ollaan lapsen kanssa heräilemässä ja tulee kotiin (niinä iltoina kun ei ole yötä poissa) kahdeksan jälkeen.



Joskus kun aikaa on (useimmiten jommalla kummalla tai molemmilla kotitöitä tehtävänä) katsellaan elokuvia tai syödään kaksin lapsen nukahdettua ja otetaan lasi viiniä :)

olen koittanut sanoa että siitä olisi hurjasti apua siinä ongelmassa... jos mun ei tarvis aina töiden jälkeen tehdä kaikkea... no okei mä saan nukkua pidempään aamuisin mut vastaavasti meen kylö myöhemmin nukkumaan...

Lapsi nukahtaa noin yhdeksältä ja me puolenyön aikaan tai ylikin. Pitäisi kyllä mennä hiukan aiemmin nukkumaan, kun aamut on niin vaikeita ja väsyttää pirusti, mutta ne illat on meille niin tärkeitä ja on ihanaa olla kaksin rauhassa.:)

Mm. lastenohjelmien aikana juodaan kahvit, jutellaan päivän kuulumiset ym. arjen asiat. Illalla lapset menee nukkumaan 20-21, katsotaan yhdessä uutiset, pötkötellään sohvalla / sängyllä, seksiä muutama kerta viikossa. Eilen esim. lapset olivat ulkona yhteensä 6 tuntia (!), kyllä siinä oli hienosti yhteistä aikaa. Laitettiin pihaa, grillailtiin, juteltiin ja juotiin kahvia.



Meillä myös se onni, että yhteisiä viikonloppujakin on usein, kun lapset isällään noin joka toinen viikonloppu. Niille tosin aina kasaantuu joitain pakollisia juttuja, mm. kaupoissa juoksemista ja siivoomista.



Sitä joskus mietin, miten yhteisen ilta-ajan kanssa käy, kun lapset teinejä. Jos ne keikkuu valveilla kaiket illat..

Toinen lapsi ona leikki-ikäinen ja toinen murkku ja kun murkku menee nukkumaan niin ei siinä jaksa enää mitään yhteistä viritellä. Seksiä ollut vuoden 2006 puolella. Vähän joskus nuppia kiristää..



T. tukiverkoton

Illat tietysti, mutta joskus viikonloppujakin.

Yleensä lähdemme ystävän luo ja sitä kautta baariin (nyt en sitten tiedä baarista kun on tää tupakkalaki ;)). Toisinaan jäämme kotiin, katsomme elokuvaa ja käymme syömässä jossakin. Joskus jopa roikutaan koneella ja puuhataan omia juttujamme.

Seksiä unohtamatta ;) Ja nukkumista :D

Minä ihmettelen tätä parisuhteen hoitamisen puutetta ja sen sidonnaisuutta siihen, että lapset ovat poissa tai nukkumassa. Itse olen pitkässä parisuhteessa kyllä ihan jokaviikkoisesti parisuhdetta hoitanut (no joo, silti sekin valui sormien välistä, mutta eipähän tarvitse ainakaan miettiä, että mitä olisi voinut tehdä toisin) vaikka kuinka oli lapsi. Käytännössä jonain iltana viikossa " laiminlyötiin" lasta tunnin tai pari verran (hän saattoi leikkiä omia leikkejään tai katsoa videoita tms.) eli tehtiin jotain aikuisten ehdoilla jo lapsen hereilläoloaikana. Se saattoi olla, että pelattiin, katsottiin leffaa, tehtiin hyvää ruokaa, tehtiin jotain parisuhdetehtäviä tms. ja kun lapsi sitten meni nukkumaan, niin jatkettiin yhdessäoloa.



Eron jälkeen meillä on tietty uuden miehen kanssa ollut aivan toista luokkaa mahdollisuus keskittyä parisuhteeseen, joka toinen viikonloppu ja arkisinkin yhden illan verran viikosssa. Ollaan tehty kaikkea sitä mistä todella tykätään - käyty teatterissa, käyty teatterissa ja käyty teatterissa ja konserteissa ja ulkona syömässä, kokkailtu, pelattu, ulkoiltu, suunniteltu kaikkea, shoppailtu, remontoitu, sisustettu (rakennettu yhteistä kotia) jne... Nyt tietty ollaan " pilaamassa" tämä systeemi, kun vauva syntyy hetkellä minä hyvänsä, niin esim. teatterireissut jää nyt varmaan miehen kanssa pitkäksi, pitkäksi aikaa väliin, mutta en minä silti parisuhteen hoitamista meinaa unohtaa. Olkoot ne pienet huomionosoitukset osa meidän perheen viikottaista ohjelmaa jatkossakin, vaikka se ei sitten minnekään lähtöä edellyttäisikään - mikään ei estä meitä järkkäämästä vaikka meksikolaista yhteistä iltaa ruokineen ja musiikkeineen tai että toiselle laittaa rankan työviikon jälkeen kylvyn...



Mitä läheisyyteen, hellyyteen ja seksiin tulee, niin se ei meillä taas liity noihin parisuhteen hoitamisiin vain vaan on meillä ihan osa normaalia arkea.

Hassua, että ajattelit sen jotenkin... öh... ei-arjeksi?



Tottakai parisuhdetta hoidetaan lapsenkin aikana. Halataan, suukotellaan, tehdään jotain mukavaa koko perhe. Mutta tässä haettiin lähinnä juuri sitä aikaa, mikä on ilman lasta (alkuperäinen kysymyksen asettelu).

Joo, no tottakai sitä ihan normaalia parisuhteen hoitoa on ne jokapäiväiset keskustelut kaikesta maan ja taivaan välillä (ja syvällisemmistäkin asioista kuin että ostetaanko kaupasta Lättaa vai Flooraa) ja hellyys ja läheisyys, mutta mä kirjoitinkin tuossa just siitä hoitamisesta, johon oikein erityisesti keskitytään, ikään kuin raivataan kalenterista tilaa sille toiselle aikuiselle. Joku voi tietty osoittaa sitä parisuhteen tärkeyttä vaikka pienillä paketeilla, meillä taas ennemminkin jollain yhteisellä tekemisellä ja siihen aikaa raivaamalla, oli lapsia tai ei paikalla.