Onko teilla muilla joilla kumppani erilaisesta ruokakulttuurista, mitaan ongelmia?
Mieheni ei syo sianlihaa ja mina taas en syo naudanlihaa. Meilla ei ole sen kummempia ristiriitoja ollut, mutta yksi juttu arsyttaa. Jos ostan maksamakkaraa tai maksalaatikkoa itselleni (hyvin harvoin jaksan vaiavutua, ehka kerran kk) niin miehen on pakko sita kommentoida. Ostin eilen pienen maksamakkaran potkylan ja mies sita heti kommentoi ja katsoi paljonko on rasvaprosentti ja kertoi miten kauhean epaterveellista se on... Tiedan, mutta muu epaterveellinen miehellekin kylla kelpaa, ainut mika on niin kauheaa ettei sita voisi syoda on se mita mies ei syo/voi syoda. Ja se sattumoisin on sikaa.
Toinen mita han ei voi ymmartaa on veriletut, verimakkarat yms.
Onko muita?
Kommentit (4)
minä en ennen syönyt punaista lihaa lainkaan.
No minä olen oppinut syömään lihaa, sekin ongelma ratkesi näin.
inho sianlihaa ja verta kohtaan. Moni noissa maissa uskoo ihan hassuja, että vaikka jos syö sikaa niin tulee siannäköiseksi tai että siasta aiheutuu hedelmättömyyttä ja siitä saa tappavia tauteja.
Sen verran siitä voi sanoa, että se inho on niin syvällä ja äidinmaidossa imetty, että voit olla tyytyväinen että hän ylipäätään sulattaa sen, että puoliso syö tätä kauheaa saastaa.
mutta olin itsekin puoliksi, eli söin vain kalaa. Siinä mielessä ei ollut isoa eroa. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että myös mieheni on alkanut syödä kalaa ja suorastaan rakastaa sitä. Vanhemmilleen hän ei voi tätä paljastaa, koska se olisi hirveä synti ;)
löydetty yhteiset molempia miellyttävät ruoat. Anoppi vaan ei ole kuullutkaan kasviksista, vihanneksista tai marjoista. Tarjolla aina läskisoosia, veripalttua, karjalanpaistia jne rasvaisia perinneruokia.