Vilkas poika 1v9kk " kramppaavat pysähdykset" , neurologista vai mitä?
Meidän pojalla on ollut sellaisia ns. " pysähdyksiä" oikeastaan niin kauan kuin on liikkunut pystyssä eli 9 kk:n jälkeen joskus alkaneet. Eli viime aikoihin asti se pysähdys on ollut sellainen, että kesken leikkien yhtäkkiä pysähtyy paikoilleen ja naamalle tulee sellainen " vino hymy" , kestänyt max. minuutin tai jotain. Siitä ei olla osattu olla ollenkaan huolissamme. Jossain vaiheessa lisäksi on tullut sitten piirre, että " pysähdyksen" jälkeen on saattanut tulla pieni itku.
Nyt tämän vuoden puolella sitten lisäksi on tullut elohiiri toiseen silmään ja nyt ihan parin viime kuukauden aikana jonkin ajan kuluttua kauhunsekainen katse ja ihan noin viimeisen kuukauden aikana kramppi vasempaan (mielestäni aina samaan suuntaan). Ja tärinää ja suu maiskuttelee. Eilen illalla mies näki ensimmäistä kertaa tällaisen " isomman" kohtauksen ja sanoi, että hänen mielestään kuolakin rupesi hiukan valumaan. Nämä kohtaukset kestävät edelleenkin maksimissaan ehkä minuutin pari. Viimeksi huomasin äsken tässä yöllä neljän aikaan, että tuli kramppi. Kömpii siis yöllä meidän viereemme nukkumaan, kun jossain vaiheessa tulee aina parku (tulisiko omassa huoneessa yöllä siis kohtaus?). Kohtausten jälkeen jatkuu normaali vilkas meno hyväntuulisena. Kohtauksia tulee vaihtelevasti, saattaa olla pari päivää väliä ja eilen tuli 4 tai 5.
Poikamme on aikainen liikkuja, lähti kävelemään 1v9kk ja on todella ketterä nyt jo 1v9kk:n iässä, liikkuu paljon paremmin kuin ikäisensä. Älykäs on myös, ymmärtämisessä ei ole mitään vikaa, " hämmästyttää" sekä neuvolassa että yleensäkin ihmisiä nokkeluudellaan. Sanoja on periaatteessa jokunen tullut, mutta ei käytä niitä säännöllisesti. Sanoo esim. joo ja on useamman kerran sanonut napa, Äiti: kin olen kuullut. Selkeästi on omat sanat eri asioille ja " juttelee" paljon ja ehdottomasti ymmärtää kaiken mitä puhutaan. Vauvasta lähtien on ollut hyväntuulinen eikä ole ikinä juurikaan vierastanut, varsin sosiaalinen kaveri ja hurmuri.
Kävimme jo lastenlääkärillä ja saimme lähetteen Jorvin neurologiselle osastolle aivofilmiin yms. Tutkimukset vähän pelottaa. Olo on vähän typerä, sillä aluksi nuo " pysähdykset" tuntuivat meistä lähinnä huvittavilta eikä olla osattu yhdistää niitä ollenkaan mahdollisestikaan sairauteen.
Onko kellään kokemusta tällaisesta? Ensimmäisenä tulee mieleen jonkinasteinen epilepsia, mutta voiko olla jotain muuta? Kertokaa huolestuneelle äidille.
terveisin
raskaana oleva 37+6 äiti ja ihanainen poika 1v9kk
Kommentit (4)
Nämä vuoden verran olleet ovat siis kestäneet ihan pari sekuntia ja meno on jatkunut sen jälkeen yhtä vilkkaana. Ei tosiaan olla osattu epäillä mitään sen kummempaa, kun ei ole ollut tietoa. Ja aluksi näitä pysähdyksiä ei välttämättä tullut edes joka päivä, näin meille myös kerrottiin epilepsiaosastolla.
Itse asiaan. Tilanne paheni yhtäkkiä, perjantaina ennen klo 11 poika oli saanut jo 5 kohtausta rajumpina kuin koskaan (noin puoli minuuttia, naama vääntyi, sen jälkeen kramppi). Soitin ambulanssin ja mentiin Jorviin päivystykseen. Ambulansissa tuli yksi kohtaus matkalla (noin 40 min). Jorvissa otettiin aivofilmi, jonka aikana myös tuli kohtaus ja diagnoosi oli selvä. Jonkinasteinen epilepsia. Poika sai kohtauksen myös odotushuoneessa sekä tuloksia kuullessa, joten meidät passitettiin Helsingin Lastenlinnan epilepsiaosastolle, ennen sitä annettiin ensiapulääkkeeksi diazepamia suun kautta. Kohtausten välissä poika viipotti normaaliin vilkkaaseen tapaansa. Lastenlinnaan mentiin lähinnä tarkkailuun, että tuleeko kohtauksia vielä. Eilen päästiin pois, kohtaukset pysyivät vuorokauden pois ensiapulääkkeen avulla ja vakituinen lääkitys (Abydan) on aloitettu. Viime yönä tuli taas useampi lyhyt kohtaus, soittelin siitä aamulla Lastenlinnaan ja määräsivät isomman annoksen lääkettä ja lääkäri vielä soittelee tänään uudestaan.
Ollaan vähän pöllämystyneitä, kun kaikki kävi niin nopeasti, yhtäkkinen tilanteen pahentuminen, diagnoosi yms. Mutta meille kerrottiin, että tämä on ihan yleistä ettei vanhemmat osaa epäillä noilla " pienillä" oireilla mitään ja yhtäkkiä tulee isompia. Ja että epilepsioita on kuulemma sataa eri lajia, toinen verrattavissa flunssaan ja toinen syöpään ja että kaikella todennäköisyydellä poikamme laji on tuo lievempi ja voi hyvinkin lapsuusiän aikana mennä ohi. Lisätutkimuksia toki tehdään vielä.
terveisin tuiskuneiti79 + poika 1v9kk ja rv 38+1
Diagnoosin saaminen on helpottavaa ja silloin päästään aloittamaan myös lääkityskin, kuten teillä onkin jo aloitettu. Toivottavasti hyvä hoitotasapaino löytyisi teillä helposti ja kohtaukset jäisivät pois.
Epilepsiaa on tosiaan monen tyyppistä ja suurimmassa osassa ennuste on onneksi hyvä. Hienoa, että kuulutte siihen joukkoon! Hyvää loppu kesää koko perheelle!
" Petit mal" kohtauksiltahan nuo kuulostikin. Mutta halusin viela sanoa lohdutukseksi etta lapsuusian epilepsia on monesti " ohimenevaa" , eli aivot korjaantuvat (epilepsiassahan on aina jotain pienta haikkaa aivoissa) siina murrosikaan mennessa kasvaessaan monilta etenkin lievaa epilepsiaa lapsena sairastaneelta (tuttavapiirissa on kolme tallaista tapausta). Toivotaan tosiaan etta teille loytyy hyva ja toimiva laakitys niin loppuvat kohtauksetkin.
Epilepsia saattaa lapsella hyvinkin olla ilman mitään sen kummempia muita neurologisia sairauksia ja usein epilepsia lääkitys päästään purkamaan kokonaan pois kouluiässä.
Toki monella epileptikolla on myös epilepsian lisäksi muita neurologisia vaikeuksia/sairauksia.
Hyvä, että olette menossa tutkimuksiin, sillä hoitamaton epilepsia saattaa vahingoittaa aivoja.