Mun olisi vaan pitänyt kuunnella omaa sisintäni eikä koskaan hankkia lapsia!
En ole koskaan pitänyt lapsista, mutta vähitellen uskoin muiden jatkuvia vakuutteluja, että omat lapset on ihan eri asia. Miehellä oli armoton vauvakuume vuosia ja prässäsi asialla ja kauan. Viimein suostuin ja esikoisen jälkeen saatiin vielä reilun vuoden päästä ehkäisystä huolimatta yllärivauva.
Mulla tuntuu välillä, että pää hajoaa noiden kanssa. Kun oman tahtonsa löytänyt kohta 1v vauva huutaa naama sinisenä ja uhmaikäisen esikoisen raivari kestää minuuttitolkulla kymmeniä kertoja päivässä, mä tunnen hetkittäin raivoa, jopa inhoa ja vihaa lapsiani kohtaan. Tänään tuntui, että olisin onnellisempi sinkkuna, tekisi mieli ottaa ja jättää koko perhe ja muuttaa toiselle puolelle maailmaa.
Nyt on myöhäistä katua, voi lapsiparkojani millaisen äidin saivat.
Kommentit (10)
Onhan noi jo sen verran isojakin, että voit palata töihin. Kunhan ovat kouluiässä, sulla ei enää valittamista. :) Voimia!
Suurin osa tekee kuten kuuluu tehdä ja osa elää siksi katkeranmakuisen elämän.
" Miksi aina sinä?" Suosittelen lämpimästi.
Useimmiten onneksi ei. On ne kuitenkin rakkaita, ihania pikku palleroita.
Luultavasti olisivat pidemmän päälle onnellisempia ilman sinua. Järkyttävää, kun perheessä on joku koko ajan naama norsunvitulla.
lasten kanssa on. Ja toisaalta onhan tämä kokemus jota et todellakaan muualta saa.
Ottaisi enemmän vastuuta lapsista. Töihin paluu luultavasti myös auttaisi lasten kanssa oloon, kun ei enää koko päivää tarvitsisi olla lasten kanssa, niin iltaisin voisi olla ihan kivakin touhuta heidän kanssaan. Onkos sulla yhtään omaa aikaa, harrastuksia tai muuta, että pääset edes välillä pois lasten luota huutokohtauksia kuuntelemasta.
Sinä olet nyt äiti ja sinulla on lapsia, käyttäydy sen mukaan! Kaikilla meillä äideillä varmasti on heikot hetkemme mutta sen mukaan on elettävä mitä on valinnut. Olet mielestäni kypsymätön siinä, että laitat lasten saamisen miehen vauvakuumeen piikkiin ja kohtalon virheeksi. Ota vastuu lapsistasi. Yritä parhaasi, muuta ei kukaan voi vaatia... Omaa asennettaan voi korjata jos halua löytyy.
Sanotaan mitä sanotaan, mutta on luonnollista, ettei nykynainen viihdy kotona vuosia. Hän kun on kasvanut jo lapsena maailmassa, jossa riittää haasteita toisensa perään. Äkkiä sitä turhautuu kun päivän haasteena on selvitä täysijärkisenä iltaan asti. Ei sellaisesta lapsetkaan nauti.
ei pyhimysäitejä olekaan. Ei tarvitse tuntea syyllisyyttä. Mutta onhan tässä jo kirjoiteltu, että hanki muutakin elämää lasten lisäksi. Jaksat silloin lasten kanssa paremmin.