Miten löysitte oman alan tai ammattin jos mikään ei oikein tunnu sopivalta?
Mikään ei oiken "klikkaa". ja ei tule sellaista ahaa elämystä, että tuossa olisin hyvä. En ymmärrä miten ihmiset löytää sen oman jutun. Alkaako ne vain opiskella jotain ja sitten ei riitä motivaatio ja keskeyttää opinnot kun ala ei kiinnosta? Olen ravannut kaikki ammatinvalinta psykologit läpi ja sielläkään ei ole selvinnyt. Tai aina jos joku löytää ehkä hieman kiinnostava ala se kaatuu vaikka siihen, että työ onkin 3 vuorotyö tai jotain mitä en pysty tehdä. Siivous on taas sellainen joka on helppo vaihtoehto kun "en nyt muutakaan keksinyt". olen kateellinen ihmisille jolla on joku intohimo että tietävät mitä lähteävät opiskelemaan. Itsellä on jo 2 keskeynyttä koulutusta takana.
Kommentit (2)
Mietin, mistä ammateista maksetaan hyvin ja työllistyminen kohtuullista. Sitten mietin omaa osaamistasoani lukiossa, ja mihin asti uskoin pystyväni venymään pääsykokeissa. Tuolloin siis oli vielä perinteiset pääsykokeet per tiedekunta.
Lääkis olisi ollut ykkönen, mutten uskonut sinne pääseväni. Mietin oikeustieteiden ja teknisen alan välillä. Pitkät luonnontieteet oli tasoa 8-9 ja kirjoituksissa pitkästä matikasta E ja reaalista E (fyssa ja kemia, mihin keskityin).
Lopulta oli helppo päätös hakea silloiseen Teknilliseen Korkeakouluun. Pääsykokeet meni todella hyvin ja pääsin Tuotantotalouden puolelle.
Nykyisin rahoitusalan analytiikan keskijohdon tehtävissä.
Pidänkö työstäni? En. Suuren osan ajasta suorastaan vihaan. Paljon tekemistä, mikä on mielestäni täysin jonninjoutavaa isossa kuvassa. Mutta mitä sitten...Palkka on erittäin hyvä ja lopulta työssä on kyse vain siitä, että myydystä vapaa-ajastaan saa maksimaalisen korvauksen. Se oikea elämä on kuitenkin ihan muualla kuin töissä.
Harrastuksesta väänsin ammatin 🎢🎡🎠😍