Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Päivähoidosta.APUA

06.06.2007 |

Meillä on poika 1v 8kk. Aloitin itse työt tammikussa, muutama viikko aluksi kerrallaan. Ja huhtikuun alusta olen tehnyt noin 30-35 tuntia viikossa. Mieheni opiskelee kuljetusalaa ja aloittaa pian harjoittelun ja työt. Olen itse töissä kaupanalalla eli teemme molemmat vuorotöitä. Poika aloitti harjoittelun vuorohoitopäiväkodissa huhtikuun alussa ja siitä sitten hoitoon. Eli päiväkodissa oltu noin 2 kk nyt. Hoitopäiviä on viikossa 2-4. Välistä vain pari tuntia päivässä toisinaan melkein 9 tuntia. Päiväkodissa on alusta alkaen mennyt " todella huonosti" !! Poika itkee kun sinne hänet jätetään ja monta kertaa myös päivän aikana, heräilee kesken päiväunien ja saattaa olla syömättäkin. Pikku hiljaa alkoi mennä jo paremmin mutte eilen esim. itkenyt lähes koko illan!!?? Tuntuu todella pahalta jättää poika hoitoon, mutta töihin pitäisi mennä kun toinen vielä opiskeleekin, eikä ole rahaakaan liikaa. Saamme marraskuun alussa perheenlisäystä ja jäänkin varhennetulle äitiyslomalle jo syyskuun alussa, eikä tartteis pinnistää enää kun 3 kuukautta. Itse ole aika stressaantunut tilaanteesta..ja sekin painaa sit mieltä vauvan takia. Olisiko mitään vinkkiä miten vois helpottaa pojan oloa päiväkodissa??!!

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
06.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

meille vanhempainillassa.



Lapsi itkee ja ilmaisee ikäväänsä = hyvä tunneside vanhempiin. Itkua pitää sietää ja ymmärtää, se on luonnollista. Toisilla sitä kestää kauemmin kuin toisilla. Itkulle on oltava lupa eli ei saa sanoa ' älä itke' kun lasta kerran itkettää niin otetaan syliin, pidetään hyvänä, jutellaan jne. Mutta annetaan samalla itkeä.



Päiväkodin voi tehdä turvallisemmaksi paikaksi lapselle

- yksi hoitaja keskittyy enemmän ko.lapseen (omahoitaja)

- lapsella on vanhemman kuva mukana päiväkodissa, jotain muuta tuttua (pitkän päivän aikana saa tuntuman vanhempiin että ovat vielä olemassa!! lapsi kun ' unohtaa' eli se mikä ei näy ei ole olemassa = turvaton olo)

- päiväkodissa oloa voi helpottaa siten, että vanhempi on mukana päiväkodissa myös eli niinä lyhyinä päivinä esim. vanhempi osallistuukin päiväkodin toimintaan lapsen kanssa (vähän samalla lailla kuin tutustumispäivinä - pidetäänkin ' tutustumiskuukausi' eli annetaan lapselle rauhassa aikaa tottua uuteen paikkaan ja opitaan sijoittamaan vanhempi sinne

- liian lyhyet/harvat hoitopäivät on lapselle myös stressaavia, lapsi ei ' opi' päiväkodin rytmiä vaan on aina vierailija, hänelle ei kehity ystävyyssuhteita, leikkipaikkaa yhteisössä!

- rutiini auttaa eli päiväkodissa ollaan myös toistuvasti, riittävästi = lapsi tottuu paikkaan ja muistaa sen paremmin, ei opettele joka kerta asiaa uudestaan



Omasta kokemuksesta meillä on auttanut sopeutumiseen se, että mies vie lapsen tarhaan, isästä on helpompi erota kuin äidistä - johon se riippuvuussuhde on ilmeisempi. Tämän on moni muukin vanhempi sanonut.



Onko näistä yhtään apua? Toivottavasti saatte tilanteeseen helpotusta.

Vierailija
2/2 |
07.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luulisin että ongelman syy löytyy hoidon epäsäännöllisyydestä. Lapsi ei tiedä milloin hoitoon mennään ja kauanko siellä ollaan. Normaalisti lapsille kaikkein tärkeintä on tutut sännnölliset rytmit ja rutiinit. Yleenäs juuri esim 1 kk hoidon jälkeen lapsi on omaksunut rytmin, mitä päiväkodiss tehdään mihinkin aikaan ja mihin aikaan, siis minkä tapahtuman (iltapäivä ulkoilun, välipalan tms, joka päivä toistuvan) jälkeen vanhemman VARMASTI hakevat hänet kotiin.

Teillä kun hoito on hyvin epäsäännöllistä lapsi ei uskalla luottaa tällaisiin rutiineihin. Saisitteko mitenkään hoitoaikoja vaikka kuukaudeksi ihan säännöllisiksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla