Syy miksi mä en itse ottaisi siis miehenä koskaan naista vaan sen takia että mulla olisi seuraa tai mä saisin siltä jotain

On se että mulla on liian iso itsetuntemus ja mä tunnen oman arvoni liian hyvin. Mä olen tehnyt oman itsetuskiskelu matkan ja kasvanut entisestä ja kehittynyt ihmisenä ja yksilönä ja kokoajan siis kehityn ei se lopu koskaan se kehittyminen mutta se tahto ymmärtää asioita ja itseä on todella korkea. Sen naisen on oltava samanlainen, pelkkä vetovoima tai seura ei riitä koska se yhtälö ei toimi jos toinen ei ole samanlainen ihminen. Sitä ohjaa edelleen alitajunnassa olevat haavat, se sortuu edelleen impulsiivisesti omiin mielitekoihin ja kontrolliin. Sellaselle ihmiselle mun kaltainen ihminen on kivi, se ei voi heilauttaa sitä eikä tehä sille mitää ni se turhautuu ennemmin tai myöhemmin ja mä saan päänvaivan siitä. Me ollaan kaikki täällä kasvamassa ja jos joku ei halua sitä niin sun ei koskaan pitäisi mennä sen kanssa mihinkään. Yksinäisen soturin elämään kuuluu se että sä osaat seistä yksin ja ottaa vastuun itsestäs. Yksinäisyys ei ole mikään pohja mille parisuhdetta aletaan rakentaa, se koko asetelma on jo väärä siinä vaiheessa. Seiso omilla jaloillas. ensin. Lets go!