Olenko ainoa köyhä, joka on harkinnut lasten antamista pois paremman elämän takia?
Rehellisesti tämä on käynyt viime aikoina mielessä. En halua omaa tilannetta niin tarkasti kertoa, mutta omaishoitajuuden vuoksi olen pois työelämästä ja avioliitto päättyi eroon. Joka päivä on stressiä miten rahan saa riittämään. Sijaisperheessä lapsilla olisi mahdollisuus asioihin, joita itse en pysty kustantamaan. Esimerkkinä omat huoneet, toiveiden mukaiset harrastukset kuljetuksineen, laadukkaat vaatteet, elämyksiä, lomamatkoja..
Kommentit (13)
Kuulostaa tavalliselta kriisiltä, itsekin kelasin samaa nuorena vaikkei lapsia olekaan, erokin voi laukaista rahapaniikin ja itsetuntoasiat. Myöhemmin katuisi lasten antamista pois kovasti, älä vaan tee sitä. Rahahuolista ja muusta voi myös jutella jonkun kivan kanssa ja huolehtia itsestä. Mutta voiko mummot auttaa tai papat. Entä muu suku. Kummitäti. Avustustyöntekijät. Älä äänestä niitä jotka heikentävät yksin asuvia tai perheitä. Ehkä kaikkien vaikea keksiä rahahuoliin ratkaisua, vaikka jotain voi yrittää kun on voimia.
Onko Mannerheimin lastensuojeluliitolla tai jollain vielä niitä viikonloppukaverijuttuja, joissa vapaaehtoiset vaikka lapsettomat parit voi ottaa tiukilla olevasta perheestä lapsen tai lapsia käymään kanssaan vaikka huvipuistossa tai tekemässä jotain, sellainen mihin vaadittiin kuitenkin pieni koulutus jne, ei ihan ketä tahansa. Niistä voisi olla apua. Saisi levättyä ja lapsi tai lapset pääsisi tekemään vähän jotain kivaa.
Älä, ei kannata, kadut myöhemmin ja lapset saa hylkäämistrauman.
Keksi muita keinoja.
Ja sitten nämä tällaiset: olen poissa työelämästä omaishoitajuuden vuoksi. Älä. Sulla ei ole siihen velvollisuutta eikä näköjään rahkeita.
On täysin ok sanoa ettei pysty siihen enää ja keksiä uusi tapa hoitaa omainen, jokin laitos tai kotihoitajat käymään tarpern mukaan. Sitten menet töihin takaisin.
On tuo nyt täysin selvä ettet voi mitään mummoa laittaa lastesi edelle, ilmeisesti lapset eivät olleet omaishoidettavia.
Mummo ymmärtää, lapset eivät.
Oliko ero sinun aloitteestasi?
Itsellä kävi niin että mies alkoi pettämään ja narsismissaan halusi erota, tiesin ettei kummankaan talous sitä kestä. Itse luovuin lapsesta jo tuolloin, miehen sivusuhde loppui poliisijuttuun ja mies joutui muuttamaan pohjoissuomeen työn perässä lapsen kanssa.
Tämä kaikki oltaisiin voitu välttää jos mies olisi ollut vähemmän hedonisti, hoitanut edes oman osansa perheen velvoitteista ja vastuista, eikä yrittänyt loisia ja ahnehtia itselleen haaremia kun ei pysty elättämään yhtäkään perhettä. Myös tässä toisessa naisessa yritti loisia taloudellisesti.
Valitettava fakta, että lapsi joutuu kärsimään isänsä rikoksista ja väkivallasta. Ehkäpä 18v:nä kuitenkin omaa sen verran järkeä, että tajuaa hänellä olevan mahdollisuuden myös hyvään elämään jos ei elä kuin mätä isänsä. Tai sitten on vielä elukkamaisempi ja rikollisempi, ken tietää. Itse en ole kumpaakaan niin en viitsi tuollaiseen elämääni tuhlata.
Nykyään voit tosiaan sysätä lapset miehellekin, jos mies ei maksa kunnon elareita. Laki ei tunne mitään eroa miehellä ja naisella huoltajina. Kärsimys mitä tämä lapsille aiheuttaa on sitten valtion ongelma.
Siis voithan hakea lapsille vaikkapa harrastustukea. Mitä elämyksiä? Lapsille riittää lämmin ja rakastava koti, kavereita ja se, että on yksi mieluinen harrastus. Ei sitä ennenkään ole vuosittaisilla lomareissuilla käyty yms. ja ihan tasapainoisia ihmisiä on kasvanut.
Tukiperhe voisi auttaa.
Harrastuksiin saa varmaan tt-tukea tai alennusta seurasta.
Aina lapset ei vaan saa, mitä toivoisivat. Kuitenkin tärkeämpää se, että on luotettava aikuinen, joka hoitaa ja on lapsen puolella aina elämässä.
Olen nähnyt taloudellisesti hyvinvoivia perheitä, joissa lapset ovat henkisesti aivan yksin. Rahaa on, mutta väärä tie silti löytynyt, tai ehkä juuri se rahan takia ollut mahdollista mennä hunningolle.
No siis kuinka köyhä sä oikein olet?
Vierailija kirjoitti:
Nykyään voit tosiaan sysätä lapset miehellekin, jos mies ei maksa kunnon elareita. Laki ei tunne mitään eroa miehellä ja naisella huoltajina. Kärsimys mitä tämä lapsille aiheuttaa on sitten valtion ongelma.
Miksi lasten ei olisi yhtä hyvä asua isän kanssa jos kyseessä ei ole ihan pieni vauva?
Köyhien ei tulisi tehdä lapsia! Ne ovat varakkaiden juttu!
Sosiaalityöhön tietysti yhteys. Ei se lasten sijoittaminen muualle ole mikään ensimmäinen vaihtoehto. Mutta voisivat käydä tosiaan tukiperheessä ja kuinka usein olisivat siellä, olisi neuvottelukysymys.
Kunhan rakkautta riittää selviät lasten kanssa. Herkkuja ei tartte olla, äiti on aina äiti eteenpäin vaan!!
En ymmärrä. Elämme Suomessa. Joku antaisi lapsensa pois paremman elämän toiveissa. Olisiko se lapsen etu? Kalliit vaatteet tai harrastukset eivät kuitenkaan ole se pääjuttu.