Perinnöstä luopuminen

Olen. Kun isäni kuoli, ei ollut muuta perintöä kuin asunto-osake johon äitini jäi asumaan. Päätökseeni ei suhtauduttu hyvin, mutta siitä viis.

Joskus esim vanhasta omakotitalosta syrjäseudulla voi koitua kuluja liikaa, eikä aikomusta asua siinä pysyvästä, joten on taloudellisempaa luopua perinnöstä.

Olen luopunut äitini perinnöstä, perintö meni suoraan lapsilleni. Säästimme perintöveroissa, ja minulla on jo tarpeeksi omaisuutta.

Kyllä. Isän kuoleman jälkeen. Oli velkaa puoli miljoonaa. 

No en todellakaan luopunut. Hyvät massit tuli.

Luovuin homeisesta talosta lasteni "hyväksi". He olivat vihaisia kun eivät pysty helposti luopumaan itse kun on alaikäisiä lapsia. Välit katkeisi tämän takia, en ymmärrä miksi kun ovat hyvätloisia ja pystyvät kulut maksamaan ja itse olen työkybyttömyyseläkkeellä.

En halunnut perintöä. Ensimmäisellä kerralla tuli valitusta, kun ei kelpaa. En tiedä, miten voisi kelvata, kun oli pikkulapsesta saakka kuunnellut, miten aiheuttaa vain vaivaa ja kuluja, ja saanut selvitä suurimmaksi osaksi omillaan tai olla selviämättä. Kyse ei ollut koskaan resursseista vaan halusta. 

Luovuin koska 40 vuotta väkivaltaa vanhemmilta . En halua mitään verirahoja itselleni .