Häätöjen määrät ovat kasvaneet tänä vuonna Turussa jopa 45 %, Oulussa 35 %, Porissa 30 %
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Nykyään häädetyissä on yhä useammin nuoria opiskelijoita. Tukia on kiristetty niin tiukalle.
Oma lapsikin olisi aika pulassa jos me vanhemmat emme pystyisi auttamaan. Tukikuukaudet loppuivat kesken koska joutui ottamaan kahtena kesänä opintotukea kun ei saanut kesätöitä. Toimeentulotukea ei saa jollei keskeytä opintoja ja ilmoittaudu työttömäksi.
Tämä.
Tästä syystä pitäisi suosia soluasumisya, kuten muualla Euroopassa. On aivan ääliömäustä, että opiskelijana asutaan yhteiskunnan piikkiin omissa asunnoissa.
Muualla Euroooassa nuoret aikuiset asuvat kimppakämpissä juurikin siksi, ettei ole (vielä) varaa maksaa oman asunnon vuokraa. Suomessa oletetaan, että yhteiskunta hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään häädetyissä on yhä useammin nuoria opiskelijoita. Tukia on kiristetty niin tiukalle.
Oma lapsikin olisi aika pulassa jos me vanhemmat emme pystyisi auttamaan. Tukikuukaudet loppuivat kesken koska joutui ottamaan kahtena kesänä opintotukea kun ei saanut kesätöitä. Toimeentulotukea ei saa jollei keskeytä opintoja ja ilmoittaudu työttömäksi.
Ja sitten hallituksessa ihmetellään talouden tuntematonta jarrua. Esimerkiksi me kaksi keskituloista vanhempaa joudumme tukemaan taloudellisesti opiskeluikäisiä lapsiamme. Opintotuet ovat täysin riittämättömiä nykyiseen vuokratasoon nähden.
Siksi noin 65% opiskelijoista käykin töissä opintojen ohella. Itsekin käyn kahdessa työssä ja asun kimppakämpässä.
No jos vaan töitä olisi niiin todella moni niitä mielellään tekisi. Miksi ahnehdit kaksi paikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään häädetyissä on yhä useammin nuoria opiskelijoita. Tukia on kiristetty niin tiukalle.
Oma lapsikin olisi aika pulassa jos me vanhemmat emme pystyisi auttamaan. Tukikuukaudet loppuivat kesken koska joutui ottamaan kahtena kesänä opintotukea kun ei saanut kesätöitä. Toimeentulotukea ei saa jollei keskeytä opintoja ja ilmoittaudu työttömäksi.
Tämä.
Tästä syystä pitäisi suosia soluasumisya, kuten muualla Euroopassa. On aivan ääliömäustä, että opiskelijana asutaan yhteiskunnan piikkiin omissa asunnoissa.
Muualla Euroooassa nuoret aikuiset asuvat kimppakämpissä juurikin siksi, ettei ole (vielä) varaa maksaa oman asunnon vuokraa. Suomessa oletetaan, että yhteiskunta hoitaa.
Oletko katsonut mitä ne soluasunnot maksaa? Ei nekään enää ole halpoja. Helsingissä solut on tyypillisesti alkaen 400 €/kk, asumistuki on alle 300 €.
Tulojen mukaan on elettävä. Vähälläkin pärjää ja kun aina jonkun euron laittaa talteen niin ei tule ongelmia. Opiskelijana joutui tinkimään esim. leivän päällisistä ja asumaan kimppakämpissä mutta leipään rahat kuitenkin riitti ja onnellinen nuoruus oli siitä huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Näin vuokranantajana olen huomannut yli sadan vuokrasopimuksen tehneenä, että nuoret ottavat Klarnasta niin paljon lainaa, että lopulta työn palkkakaan ei riitä enää lopulta.
Sitten vuokra jää maksamatta ja lopulta seuraa masennus.
Älä jaksa. Miten sinä olisit vuokralaistesi kaikki laskut ja raha-asiat tiennyt? Vai ovatko ihan avoimesti kaikki asiansa sinulle vuodattaneet? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään häädetyissä on yhä useammin nuoria opiskelijoita. Tukia on kiristetty niin tiukalle.
Oma lapsikin olisi aika pulassa jos me vanhemmat emme pystyisi auttamaan. Tukikuukaudet loppuivat kesken koska joutui ottamaan kahtena kesänä opintotukea kun ei saanut kesätöitä. Toimeentulotukea ei saa jollei keskeytä opintoja ja ilmoittaudu työttömäksi.
Ja sitten hallituksessa ihmetellään talouden tuntematonta jarrua. Esimerkiksi me kaksi keskituloista vanhempaa joudumme tukemaan taloudellisesti opiskeluikäisiä lapsiamme. Opintotuet ovat täysin riittämättömiä nykyiseen vuokratasoon nähden.
Siksi noin 65% opiskelijoista käykin töissä opintojen ohella. Itsekin käyn kahdessa työssä ja asun kimppakämpässä.
No jos vaan töitä olisi niiin todella moni niitä mielellään tekisi. Miksi ahnehdit kaksi paikkaa?
Keskiluokkaiset vanhemmat tukee niitä lapsiaan ja rappukäytävien siivous ei sovi heidän arvolleen. Samoin he lähtevät mieluummin kotiseudulleen, kuin istuvat jossain kassalla.
Vierailija kirjoitti:
Tulojen mukaan on elettävä. Vähälläkin pärjää ja kun aina jonkun euron laittaa talteen niin ei tule ongelmia. Opiskelijana joutui tinkimään esim. leivän päällisistä ja asumaan kimppakämpissä mutta leipään rahat kuitenkin riitti ja onnellinen nuoruus oli siitä huolimatta.
Kerrotko milloin opiskelit?
Vierailija kirjoitti:
Asuntosijoittajat hurraavat.
Miksi ihmeessä hurraisin, jos vuokralaiseni joudutaan häätämään? Siitä vie paljon aikaa, vaivaa ja rahaa. Mieluiten putkäaikaiben vuokralainen, joka maksaa säännöllisesti vuokransa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään häädetyissä on yhä useammin nuoria opiskelijoita. Tukia on kiristetty niin tiukalle.
Oma lapsikin olisi aika pulassa jos me vanhemmat emme pystyisi auttamaan. Tukikuukaudet loppuivat kesken koska joutui ottamaan kahtena kesänä opintotukea kun ei saanut kesätöitä. Toimeentulotukea ei saa jollei keskeytä opintoja ja ilmoittaudu työttömäksi.
Ja sitten hallituksessa ihmetellään talouden tuntematonta jarrua. Esimerkiksi me kaksi keskituloista vanhempaa joudumme tukemaan taloudellisesti opiskeluikäisiä lapsiamme. Opintotuet ovat täysin riittämättömiä nykyiseen vuokratasoon nähden.
Siksi noin 65% opiskelijoista käykin töissä opintojen ohella. Itsekin käyn kahdessa työssä ja asun kimppakämpässä.
No jos vaan töitä olisi niiin todella moni niitä mielellään tekisi. Miksi ahnehdit kaksi paikkaa?
Keskiluokkaiset vanhemmat tukee niitä lapsiaan ja rappukäytävien siivous ei sovi heidän arvolleen. Samoin he lähtevät mieluummin kotiseudulleen, kuin istuvat jossain kassalla.
Kanssatöihin vasta tunkua onkin! Mun 19 v äskettäin haki ja hakijoita oli yhteensä 700. Ei saanut paikkaa (ylläri).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan äsken Ylen aamu-tv:ssa sanottiin suoraan ne yleisimmät syyt, jotka voivat johtaa asunnottomuuteen: heikot rahankäyttötaidot+ pikaluottojen helppo saatavuus, yhdistettynä jatkuvaan materian haalimiseen.
Vuokran tulisi aina olla se ykkösasia.Varmaan näinkin mutta jyrkkä nousu kertoo siitä että asunnottomien joukkoon päätyy nyt uudenlaisia ihmisryhmiä.
Onhan siitä jo aiemmin uutisoitu, että asunnottomaksi päätyy nyt ihmisiä, joilla ei ole muita elämänhallinan ongelmia, myös ns. tavallisia työssäkäyviä ihmisiä. Vuokrat ja muut hinnat nousevat koko ajan, tulot pysyvät samana tai laskevat. Onko tosiaan vaikea tajuta, miten siinä käy/voi käydä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntosijoittajat hurraavat.
Miksi ihmeessä hurraisin, jos vuokralaiseni joudutaan häätämään? Siitä vie paljon aikaa, vaivaa ja rahaa. Mieluiten putkäaikaiben vuokralainen, joka maksaa säännöllisesti vuokransa.
Siksi vuokraankin enää vain esim punaiselle ristille, kun yksityisille vuokraaminen on niin hankalaa.
Vierailija kirjoitti:
Tulojen mukaan on elettävä. Vähälläkin pärjää ja kun aina jonkun euron laittaa talteen niin ei tule ongelmia. Opiskelijana joutui tinkimään esim. leivän päällisistä ja asumaan kimppakämpissä mutta leipään rahat kuitenkin riitti ja onnellinen nuoruus oli siitä huolimatta.
Jep mutta esimerkiksi 90-luvulla opiskelijan tuet olivat paljon suurempia, oli helpompi pärjätä. Nykytuet ovat pienempiä.
Lisäksi tukikuukaudet maisterin tutkintoon olivat 90-luvulla 55-70, nykyään 50.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulojen mukaan on elettävä. Vähälläkin pärjää ja kun aina jonkun euron laittaa talteen niin ei tule ongelmia. Opiskelijana joutui tinkimään esim. leivän päällisistä ja asumaan kimppakämpissä mutta leipään rahat kuitenkin riitti ja onnellinen nuoruus oli siitä huolimatta.
Jep mutta esimerkiksi 90-luvulla opiskelijan tuet olivat paljon suurempia, oli helpompi pärjätä. Nykytuet ovat pienempiä.
Lisäksi tukikuukaudet maisterin tutkintoon olivat 90-luvulla 55-70, nykyään 50.
1990-luvun ja nykyhetken vertailu
Pankki- ja lamakriisi: Vuosikymmenen alussa vallitsi raju lama. Opintolainojen korot hipoivat pahimmillaan yli 11–12 prosenttia (ja 80-luvun lopussa jopa 20 prosenttia), mikä teki lainan ottamisesta erittäin riskialtista. Työtä ei myöskään ollut tarjolla nuorille. [1, 2, 3, 4]
Vuoden 1995 suuret leikkaukset: Laman seurauksena opintotuesta tehtiin rajuja säästöleikkauksia vuonna 1995, jolloin opintorahaa leikattiin tuntuvasti. Samalla opintorahasta tehtiin veronalaista tuloa, mikä ajoi monet opiskelijat tiukille. [1, 2]
Asumistuen erot: 90-luvulla opiskelijat saivat opintotuen asumislisää, joka oli sidottu tiukkoihin vuokrakattoihin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulojen mukaan on elettävä. Vähälläkin pärjää ja kun aina jonkun euron laittaa talteen niin ei tule ongelmia. Opiskelijana joutui tinkimään esim. leivän päällisistä ja asumaan kimppakämpissä mutta leipään rahat kuitenkin riitti ja onnellinen nuoruus oli siitä huolimatta.
Jep mutta esimerkiksi 90-luvulla opiskelijan tuet olivat paljon suurempia, oli helpompi pärjätä. Nykytuet ovat pienempiä.
Lisäksi tukikuukaudet maisterin tutkintoon olivat 90-luvulla 55-70, nykyään 50.
Kirjoitin väärin, se onkin heikennysten jälkeen enää 48 kk. Eli 7 kk vähemmän kuin aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden toimeentuloon, terveydenhoitoon ja asumiseen, mutta Orpon porvarinatsihallitus käytännössä rikkoo näitä oikeuksia joka päivä omilla päätöksillään.
Älä äänestä natsia jos arvostat oikeuksiasi. Älä äänestä natsia, jos arvostat elämää. Äläkä äänestä natsia, ellet kuulu rikkaimpiin suomalaisiin, yli miljoonan omistaviin ja yli 10 000 kuussa tienaaviin, koska vain sitä tuloluokkaa porvarinatsit hyödyttävät ja kaikki loput 90% kansasta kärsivät.
Lisää tukia tukiloisille ja työlliset maksaa kotona makaamisen! Näin saadaan Suomi nousuun
Mistä ensin saatais sulle työpaikka? Vähän liian monta tuntia päivästä menee palstalla trollaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulojen mukaan on elettävä. Vähälläkin pärjää ja kun aina jonkun euron laittaa talteen niin ei tule ongelmia. Opiskelijana joutui tinkimään esim. leivän päällisistä ja asumaan kimppakämpissä mutta leipään rahat kuitenkin riitti ja onnellinen nuoruus oli siitä huolimatta.
Jep mutta esimerkiksi 90-luvulla opiskelijan tuet olivat paljon suurempia, oli helpompi pärjätä. Nykytuet ovat pienempiä.
Lisäksi tukikuukaudet maisterin tutkintoon olivat 90-luvulla 55-70, nykyään 50.
1990-luvun ja nykyhetken vertailu
Pankki- ja lamakriisi: Vuosikymmenen alussa vallitsi raju lama. Opintolainojen korot hipoivat pahimmillaan yli 11–12 prosenttia (ja 80-luvun lopussa jopa 20 prosenttia), mikä teki lainan ottamisesta erittäin riskialtista. Työtä ei myöskään ollut tarjolla nuorille. [1, 2, 3, 4]
Vuoden 1995 suuret leikkaukset: Laman seurauksena opintotuesta tehtiin rajuja säästöleikkauksia vuonna 1995, jolloin opintorahaa leikattiin tuntuvasti. Samalla opintorahasta tehtiin veronalaista tuloa, mikä ajoi monet opiskelijat tiukille. [1, 2]
Asumistuen erot: 90-luvulla opiskelijat saivat opintotuen asumislisää, joka oli sidottu tiukkoihin vuokrakattoihin
Mitä jos katsoisit ihan oikeasta lähteestä. Se opintorahan raju leikkaus 1995 oli huimat 2 %.
Laski 1 570 markasta 1 540 markkaan kuukaudessa.
Ja tuo 1540 vastaa nykyrahassa 431 euroa kun opintoraha on tänäpäivänä 279 euroa
Vttu mitä luusereita, kannattaisi valinta asuinpaikka tulojen mukaan eikä itkeä valtiota antamaan enemmän tukia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulojen mukaan on elettävä. Vähälläkin pärjää ja kun aina jonkun euron laittaa talteen niin ei tule ongelmia. Opiskelijana joutui tinkimään esim. leivän päällisistä ja asumaan kimppakämpissä mutta leipään rahat kuitenkin riitti ja onnellinen nuoruus oli siitä huolimatta.
Jep mutta esimerkiksi 90-luvulla opiskelijan tuet olivat paljon suurempia, oli helpompi pärjätä. Nykytuet ovat pienempiä.
Lisäksi tukikuukaudet maisterin tutkintoon olivat 90-luvulla 55-70, nykyään 50.
1990-luvun ja nykyhetken vertailu
Pankki- ja lamakriisi: Vuosikymmenen alussa vallitsi raju lama. Opintolainojen korot hipoivat pahimmillaan yli 11–12 prosenttia (ja 80-luvun lopussa jopa 20 prosenttia), mikä teki lainan ottamisesta erittäin riskialtista. Työtä ei myöskään ollut tarjolla nuorille. [1, 2, 3, 4]
Vuoden 1995 suuret leikkaukset: Laman seurauksena opintotuesta tehtiin rajuja säästöleikkauksia vuonna 1995, jolloin opintorahaa leikattiin tuntuvasti. Samalla opintorahasta tehtiin veronalaista tuloa, mikä ajoi monet opiskelijat tiukille. [1, 2]
Asumistuen erot: 90-luvulla opiskelijat saivat opintotuen asumislisää, joka oli sidottu tiukkoihin vuokrakattoihin
Niin? Tuki oli silti paljon suurempi kuin nyt. Ja käytännön veronmaksu: Jos opiskelijalla ei ollut opintorahan lisäksi muita tuloja tai vuositulot jäivät pieniksi, niin perusvähennykset nollasivat veron.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulojen mukaan on elettävä. Vähälläkin pärjää ja kun aina jonkun euron laittaa talteen niin ei tule ongelmia. Opiskelijana joutui tinkimään esim. leivän päällisistä ja asumaan kimppakämpissä mutta leipään rahat kuitenkin riitti ja onnellinen nuoruus oli siitä huolimatta.
Jep mutta esimerkiksi 90-luvulla opiskelijan tuet olivat paljon suurempia, oli helpompi pärjätä. Nykytuet ovat pienempiä.
Lisäksi tukikuukaudet maisterin tutkintoon olivat 90-luvulla 55-70, nykyään 50.
1990-luvun ja nykyhetken vertailu
Pankki- ja lamakriisi: Vuosikymmenen alussa vallitsi raju lama. Opintolainojen korot hipoivat pahimmillaan yli 11–12 prosenttia (ja 80-luvun lopussa jopa 20 prosenttia), mikä teki lainan ottamisesta erittäin riskialtista. Työtä ei myöskään ollut tarjolla nuorille. [1, 2, 3, 4]
Vuoden 1995 suuret leikkaukset: Laman seurauksena opintotuesta tehtiin rajuja säästöleikkauksia vuonna 1995, jolloin opintorahaa leikattiin tuntuvasti. Samalla opintorahasta tehtiin veronalaista tuloa, mikä ajoi monet opiskelijat tiukille. [1, 2]
Asumistuen erot: 90-luvulla opiskelijat saivat opintotuen asumislisää, joka oli sidottu tiukkoihin vuokrakattoihin
"Opiskelijoiden tuet ilman lainaa olivat huipussaan vuonna 1992. Silloin opintorahaa maksettiin 462 euroa kuukaudessa, miltei kaksinkertaisesti nykypäivään verrattuna. Asumisen tuki puolestaan oli 260 euroa, kun se on nyt 273 euroa (tänä vuonna 216-296 €). "
Mun harjoittelupaikka oli 90-luvulla 4000 mk/kk ja yksiön vuokra 1600 mk/kk. Hyvin pärjäsi. Nyt vastaava yksiö maksaisi 600 €/kk ja harjoittelupaikan palkka saattaa olla 500 €/kk.