Menoleikkausten ja veronkorotusten vastakkainasettelu johtaa harhaan

Kun luodaan talouskasvun edellytyksiä, tärkein keino on koulutukseen panostaminen.

Listaamattomien yritysten matalat osinkoverot eivät ole kasvupolitiikkaa. Ja voi kyseenalaistaa, onko yhtiöveron alennus se kasvutoimi, jota Suomi nyt kipeimmin kaipaa. 

Menoleikkausten ruokkimalla joukkotyöttömyydellä on taipumusta muodostua osittain pysyväksi.

Lapsiperheiden ahdinkoa syventävät menoleikkaukset uhkaavat ajan mittaan lisätä nuorten syrjäytymistä työelämästä, ja siitä seuraa suuria sosiaalimenoja koko heidän elämänsä ajan.

Hallituskauden alussa Suomi oli vielä poikkeuksellisen matalan lapsiköyhyyden maa. Sen jälkeen lapsiköyhyys on meillä lisääntynyt nopeammin kuin muissa EU-maissa.

Kolmannen sektorin järjestöjen avustukset ovat valtiolle pieni menoerä, johon nyt kohdistuu massiivisia leikkauksia.

Järjestöjen mustamaalaaminen on perusteetonta vapaaehtoistyön halveksuntaa. Isossa kuvassa järjestöt toimivat kustannustehokkaasti. Ne tavoittavat ja auttavat ongelmanuoria ja muita vaikeuksissa olevia ihmisiä usein paremmin kuin viranomaiset.

Harvoin on mikään hallitus niin lyhyessä ajassa tuhonnut heikossa asemassa olevien kansalaisten palveluja siinä määrin kuin tämä hallitus on tekemässä pieniä pikasäästöjä hakiessaan.

Kolumni | Velkaantumista ei pidä taittaa nykyisen kaltaisilla pikasäästöillä

https://www.hs.fi/nakemys/art-2000012317535.html