Lue keskustelun säännöt.
Hävettää, kun lihavuuden takia olen aiheuttanut itselleni monia sairauksia, en kehtaa enää mennä terveyskeskukseen
01.10.2026 |
Nuorena olin hyvin hoikka ja urheilin monta kertaa päivässä. Vaihdevuodet tuli rytinällä 45-vuotiaana. Oireet olivat niin pajåhoja, että lopetin liikunnan harrastamisen ja jäkälöidyin sohvalle suklaalevyn kanssa. Idiootti olin.
Viidessä vuodessa lihoin 25 kiloa. Pari vuotta sitten työpaikalla yt:t ja jäin työttömäksi. Masensi ja tylsistytti=10 kiloa lisää. Sain kutsun työttömien terveystarkastukseen ja ihan kaikki arvot päin persuksia. Kolesteroli, maksa-arvot, verenpaineet. Lisäksi epäily uniapneasta ja/tai astmasta.
Kaiken olen siis itse itselleni aiheuttanut ja häpeän määrä oli mittaamaton, kun lääkäri soitti tuloksista.
En kehtaa enää mennä vastaanotolle, vaikka pitäisi alkaa lääkitys ja seuranta verenpaineen ja kolesterolien takia.
Kommentit (4)
Minulla sama nyt 50v., ja on nyt kakkostyypin diabetes tullut kilpirahasen vajaatoiminnan lisäksi, sitä diabetesta pakoilin aika pitkään tai lääkäriltä lääkkeiden saamista ja niiden aloittamista, pakko kuitenkin oli. Lääkäri epäili myös alkavaa reumaa, koska koko ajan on nivelet olleet tulehtuneet jaloissa ja käsissä symmetrisesti, mutten ole vielä niihin verikokeisiin päässyt. Nuo mainitsemasi astma ja uniapnea on jo diagnosoit minullakin.
Mitähän vikaa on muuten Suomessa, kun kaikilla on samat diagnoosit nykyään vanhempana viimeistään? Kohta huolestun jo tästä, koska päivälehtien mukaan tässä iässä on vähintään se suolistosyöpä tuloillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni en osaa olla syyttämättä, vaikka älyttömän vaikeita asioita perhepiirissä tuli juuri kun vaihdevuodet alkoivat.
Tietoisesti en ole tähän tilanteeseen itseäni ajanut, mutta omaa syytäni kuitenkin on.
Ja tämä hirvittävä häpeä, viimeksi tänään kun kävin labrassa enkä osannut sanoa tarkkaa painoani. Hoitaja passitti vaa'alle ja kauhisteli lukemaa: 99 kg.
Tiedän, että nyt on viimeiset hetket tehdä iso korjausliike jos haluan lapsenlapseni nähdä. Onneksi itseinho- ja halveksunta on nyt niin suuri, ettei tee edes mieli herkkuja.
Lenkille pitäisi vääntäytyä. AP.
Kuules ap, sä olet sä ja sun ei tarvitse kokoas hävetä yhtikäs yhtään.
Jos joku hoitaja on kauhistellut painoasi niin älä jätä tuohon.
Sä voit mennä mihin sä haluut häpeämättä.
Näin se on käynyt monella, älä huoli. Tähän vielä itsellä kilpirauhasen vajaatoiminta niin kiloja karttui. Vaikka liikuin ja söin samalla tavalla. Hormonit heittelee painoa armottomasti, sen olen huomannut. Kaikki läskivihaajat tätä ei usko mutta näin se menee, itse ei aina omilla toimillaan ja tekemisillään saa haluttua vaikutusta aikaan vaikka kuinka yrittäisi. Ja elämässä voi tosiaan olla pitkiä aikoja, ihan vuosia, ettei ole aikaa omalle hyvinvoinnille. Nyt melkein kymmenen vuotta lihoamisesta ja todella kovalla yrityksellä on paino lähtenyt laskuun. Ainoa motivaatio on enää oma terveys, sen verran vakavat sairaukset kolkuttelee ovella. Toki kiva jos vanhat vaatteet mahtuisi päälle, uusia ei viitsi juurikaan ostella eikä ole rahaakaan. Ap älä anna periksi, äläkä syyttele itseäsi! Ota kaikki apu ja hoito vastaan, on kyse sun voinnista, jaksamisesta ja elämästä.