Ulkopuolisuus

Nyt en puhu pelkästään tunteesta, vaan ihan ulkopuolisuuden faktasta. En sinänsä asian kanssa koko elämäni eläneenä kärsi siitä, mutta haluaisin keskustella ja vertailla muiden kokemuksia sen kaikkivoipaisuudesta. Minulla se ei ilmene pelkästään ihmissuhteissa - niissä tämä on itsestäänselvyys - vaan koko ihmisyydestä. Ns pahinta on ehkä ympäristön, paikkojen ja jopa maisemien outo vieraus ihmisyydelleni. En kuulu hienoon kesäillan maisemaan luonnossa, en revontuliin, katson niitä osaamatta sisäisesti nauttia vaikka minulle onkin opetettu, että ne ovat hienoja ja kauniita. En kuulu niihin, ne eivät kuulu minuun tai minulle. Tunnen vierautta.

Jopa maisemat tuntuvat ihmisyydelleni vierailta. Katson niitä, mutta en kuulu niihin. Kuin maailma olisi olemassa minua varten vain katsottavaksi, ei elettäväksi. Objektiivisena katsojanakin olen vain todistaja, en osana eläjä.

(Ote päiväkirjasta.)