Miehelläni on ollut suhde, kohtalotoverit auttakaa!

Meilläkin miehellä oli vuosia jatkunut suhde, en tiedä millainen oli, tuskin ihan viatonkaan. Vieläkään en tiedä, jatkuuko suhde vai ei, mutta olen oppinut sen hyväksymään. Meillö ei mies pystynyt lopettamaan suhdeta, ainakin ystävyyden merkeissä se jatkuu, mutta en usko että enää seksiä. Olen sanonut hänelle etten halua tietää siitä naisesta mitään ja se on auttanut minua, me ei puhuta asiasta enää ja se on mulle ihan ok!

Ja juuri lasten takia en halua erota ja mieskin on muuten kaikinpuolin hyvä ja rakas.

eli olen sellainen nainen, joka ei hyväksynyt tätä rinnakkaissuhdetta. Kävimme avioliittoneuvojalla ja puhuimme asiasta, ainakin mies lupasi jättää suhteen. Tilanteesta on jo vuosia, mies ei ainakaan ole ollut öitä pois kotoa.

Vierailija:

eli olen sellainen nainen, joka ei hyväksynyt tätä rinnakkaissuhdetta. Kävimme avioliittoneuvojalla ja puhuimme asiasta, ainakin mies lupasi jättää suhteen. Tilanteesta on jo vuosia, mies ei ainakaan ole ollut öitä pois kotoa.

Mutta kun metelin nostamisesta ei ollut mitään muuta kuin mielipahaa koko perheelle, päätin käyttää rauhanomaisia kenoja, viisas osaa olla myös hiljaa!!

2

Kai se säikäytti joko miehen tai naisen, vaikken oikeasti tosissani ollut. Lapsia, joita silloin oli neljä, nuorin 2-vuotias, en olisi mistään hinnasta antanut. Mies lopetti suhteen, tiedän sen varmasti. Siitä on n. 8 vuotta aikaa ja olemme jatkaneet ihan normaalia elämää sen jälkeen. Minulla meni toipumiseen pari vuotta. Yksi lapsikin on saatu tuon jälkeen. Vaikeinta on ollut riitatilanteissa olla muistuttamatta suhteesta, mutta muuten asia ei päätäni enää vaivaa yhtään.

Olette siis kaikki jatkaneet liittoanne, aika mielenkiintoista. Luulin saavani hirvittävän eroa-eroa-eroa-huutomyrskyn, mutta annoittekin paljon ajattelemisen aihetta. Olisiko vielä muita tarinoita? ap

^

En käsitä, miten joku voi antaa anteeksi PIDEMPIAIKAISEN SUHTEEN TOISEEN??



jotenkuten ymmärtäisin vielä satunnaisen hairahduksen kännipäissään tms. mutta pidempiaikainen suhde! Siinä on miehellä ollut aikaa ajatella ja tajuta, mitä oikein tekee. Varmasti on TIENNYT loukkaavansa vaimoaan pahimmalla mahdollisella tavalla, mutta eipä ole ollut kunnioitusta eikä arvostusta puolisoaan kohtaan tarpeeksi, jotta olisi lopettanut heti tällaiset pelleilyt!



Ehkä joku pystyy elämään tuollaisen asian kanssa. Minä en voisi. En luonnollisestikaan luottaisi enää mieheen, mutta pahinta ei ehkä olisi se itse petos vaan se, että siitä käy ilmi että mies ei arvosta eikä kunnioita minua.

Ja mikä parisuhde se sellainen on?

Ja 2... Millainen nainen sinä oikein olet??? Sinulla ei ole pätkääkään itsekunnioitusta, olet täysin alistettu etkä ilmeisesti osaa enää edes ajatella itsenäisesti. Enkä sano tätä pahalla, vaan siinä toivossa että avaisit silmäsi. Annat järkyttävän mallin lapsillesi! Mies saa siis kohdella sinusta vaimoaan ihan miten tykkää, ja naisen on vain tukahdutettava omat tunteensa jotta " perhe ei kärsi" . Oletko ajatellut koskaan, että itse asiassa se oli mies joka laittoi perheen kärsimään?



Ota itseäsi niskasta kiinni, mikään maailmassa ei ole tuon kärsimyksen arvoista! Edes lasten takia tee se ja laita mies järjestykseen tai eroa!

Lentäis mies pihalle.. En osais antaa anteeksi. Tällä hetkellä luotan 100% ja jos siitä jotain pahasti häviäisi niin uskon, että miehestä tulisi ihan hyvä vkonloppuisä lapselle.

Mulle ei kyl kukaan mies ole ikinä ollut niin tärkeä kuin lapset (eikä tule!), joten luulen että pääsisin tilanteessa aika vähällä. Oma mies on uskollinen ja ja luotan tällä hetkellä häneen, mutta JOS sellainen tilanne tulisi, saisi varmasti kenkää. Ja voi olla, ettei siksi juuri edes uskalla lähteä vieraisiin. Maailma on täynnä miehiä ja niitä voi aina vaihtaa parempaan.

Jos nykyinen mieheni ei arvostaisi minua tarpeeksi ollakseen pettämättä, hän saisi ilman muuta mennä. En välittäisi sätkiä sellaisen ihmisen takia luottamuspulaisessa liitossa vuosikausia eteenpäin, minähän siitä kärsisin paljon kauemmin kuin tämä oletettu suhde olisi kestänyt.



Rakastan lapsiamme, ja juuri heidän takiaan LÄHTISIN moisesta liitosta, en jatkaisi sitä.



On tiettyjä asioita, joita haluan lapsilleni opettaa, ja yksi niistä on oman kumppaninsa kunnioitus. Toinen on itsestään hyvän huolen pitäminen.



Pettämiset eivät kuulu hyvään suhteeseen. Miksi kukaan tyytyisi vähempään?

Täytyy tietää miksi näin on ollut koska joku syy on pakko olla. Yhden illan hairahdus voi olla vain sitä, mutta pidempiaikainen ei kyllä tapahdu jos " kaikki on hyvin" .



Jos hän voi vakuuttaa sinut että se ei jatku, eikä toistu, ja että teette töitä sen eteen että syytkin poistuu, niin sitten...



Miten voit itsekään rehellisesti sanoa että kaikki on ollut hyvin? Ei teillä ole voinut olla paljonkaan keskustelua, seksiä tai todellista yhteyttä pitkään aikaan. Oletko ummistanut silmäsi? Nyt parisuhderemonttiin.

perustavanlaatuista ongelmaa suhteessamme ja mies ei suostu asiaa yhtään valaisemaan. ap

Silloinhan sama voisi tapahtua uudelleen ja uudelleen ja uudelleen, vaikka olisit siinä uskossa, että kaikki on HYVIN.



Tuollainen saisi minut lähtemään kahta sukkelammin!!!

mutta painaisi samaan aikaan jotakin toista.



Silloinhan mieheltä tultu hulppeinkaan rakkaudentunnustus ei olisi minkään väärti. Mitä sellaisella rakkaudella tekee?

itse annoin muutaman kerran anteeksi satunnaiset seikkailut, mutta sitten kävi niin, että sain tietää suhteesta joka oli kestänyt puoli vuotta.



Nyt olemme eroamassa. Lapsia on useita. Olo on omituinen, tätäkö minä halusin? En todellakaan, annoin kaikkeni, mutta se ei estänyt toista tekemästä mitä teki.



Olo on surullinen, mutta toisaalta, en koskaan voi tietää mikä onni nurkan takana odottaa=)



Jaksamista sulle, tiedän, että olo on kuin joku olisi kuollut. Itselläni tuo olo kesti aina seuraavat kaksi vuotta=(

muuten en harkitsisi jatkamista



t. tilanteessa useamman kerran ollut ja sittemmin eronnut

Vierailija:

Mulle ei kyl kukaan mies ole ikinä ollut niin tärkeä kuin lapset (eikä tule!), joten luulen että pääsisin tilanteessa aika vähällä. Oma mies on uskollinen ja ja luotan tällä hetkellä häneen, mutta JOS sellainen tilanne tulisi, saisi varmasti kenkää. Ja voi olla, ettei siksi juuri edes uskalla lähteä vieraisiin. Maailma on täynnä miehiä ja niitä voi aina vaihtaa parempaan.

Tasapainoisen perheen tärkein elementti on parisuhde.

Miehen ja naisen suhde perheen vanhempina on se tukipilari, jonka varassa perhe pystyy kasvattamaan maailmaan tasapainoiset lapset.

Lapset tulevat perheeseen, ja aikanaan siitä myös lähtevät, mutta parisuhde jatkuu.

Eli lapset ovat vain käymässä perheissämme.

itse olisit leikkinyt vuosia hyvää vaimoa ja äitiä ja siinä sivus saanu vierasta munaa ? eipä miehes oo lapsia ja sua ajatellu pätkääkään...

Tosiaan, tunteeko joku miehen, joka suostuisi elämään esim. tuossa 2 kuvaamassa tilanteessa???

Miksi ihmeessä naiset käyttäytyvät noin? Tuollaiset naiset eivät edes ansaitse tasa-arvoa! Emme voi vaatia että meitä arvostetaan, jos emme arvosta itsekään!