Mitä järkevää työttömänä olisi mahdollista opiskella?

Vierailija kirjoitti:

Ongelmahan on juurikin se, että pitkän työuran jälkeen yksittäiset kurssit tai täydennyskoulutukset eivät yleensä merkkaa mitään. Valmistumisen jälkeen työhakemuksessa kerrottiin opinnoista, mutta jos on 30 vuotta työelämää takana, niin maininta jostain yksittäisestä kurssisisällöstä ei ole millään tavalla merkityksellinen. 

Aivan totta. Jos on jo korkeakoulututkinto, jolla on 30 vuotta työllistynyt, ja lisäksi se työkokemuksesta tullut osaaminen, niin ei työttömyys johdu koulutuksen tai osaamisen puutteesta, vaan ihan vain siitä, ettei ole työpaikkoja kaikille. Itse ajattelisin, että voi silti näyttää CV:ssä hyvältä, jos on työttömyysaikana opiskellut jotain, vaikka tekoälyn käyttöä tai jotain kieltä, koska se kertoo ihmisestä, että opiskelee uusia asioita eikä vain nyhvää kotona. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kielten tutkintoa saa opiskella työttömänä. Jotain kielikursseja kyllä voi. Onko oikeesti jollekin muka ollut hyötyä siitä, että voi kertoa opiskelevansa saksan alkeita kansalaisopistossa.

Ei tutkintoa saa opiskella työttömänä, eikä se ole tarpeenkaan, ellei tähtää esim. kieltenopettajaksi, mihin tarvitsee muodollisen pätevyyden. 

Kielten opiskelusta on kuitenkin elinikäinen hyöty, koska se parantaa aivojen muovautuvuutta ja ennaltaehkäisee muistisairauksia. Yleensä hyvät hoksottimet ja terävä päänuppi auttavat pärjäämään työnhaussa ja työelämässä. Kieltenopiskelu on hyvä harrastus, joka kertoo että kyseessä on sellainen ihminen, joka haluaa oppia uutta. Se on työnhaussa hyvä asia. 

Tuo pitää totta ainoastaan siinä tapauksessa, että kieltä sitten todella oppii kunnolla. Jos sen sijaan jankkaa vuodesta toiseen alkeiskurssilla eikä uskalla etelänlomalla edes vastata "gracias" kahvilassa niin ketään ei kiinnosta. Pelkästään se, että opiskelee jotain ei kerro muuta kuin siitä, että opiskelee, ei oppimiskyvystä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi saada opiskella tutkinnon työttömyyskorvauksella, vaikka olisikin aiempi tutkinto. Tämä toki tarkoittaa ammatillisia tutkintoja, tai pelkkää maisteria, jotta menee kahden vuoden maksimitukiaikaan. Ammatillisissa opinnoissa työvoimakoulutus on parempi kuin omaehtoisen tuki, koska saa kulukorvauksen eikä tarvitse hakea töitä opintojen aikana. 

Eipä niihin työvoimakoulutuksiin niin vain kävellä sisään. Voi olla helpompi päästä sisään suorittamaan ammatillista tutkintoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai tuo vähän riippuu omasta lähtötasosta; vaikka samaan aikaan kun vingutaan, ja halutaa vuosi-vuodelta liästä enemmän korkeakoulutettuja ja yliopistota valmistuneita, niin meitä työttömiä korkeakouluetttuja on ohjtattu opiskelemaan muun muassa opiskelemaan puhtanapitoalan perustutkintia tai lähihoitajaksi. En väheksy tai mitätöi nöitä koulutuksia tai työnkuvia mutta kyllä sitä vähän jotain muuta odottaisi, Enköä halua kuulla vittuilua ja päänaukomista siitä, että onko kusimennyt päähän ja luulen vain itsestäni liikoja kun olen oikein niin v....n korkeakouluetttu, joka ei vain tajua, miten idiootti oikeasti on. Kun jos ei olisi, niin menisi vain töihin, niin kuin kaikki muutkin kunnon ihmiset. 

Ikävä kyllä. Elämä on sellaista. Pakko tehdä sitä mitä voi tai valittaa kotona.

Kiitos. Näinhän se; silti vain joskus vähän harmittaa.... - Joskus tuntuu sille, että on kahdenlaisia ihmisiä; heitö jotka tekevät tai aianmin yrittävät tehdä jotain. Ja sitten onheitä, jotka eivät tee tai jos tekevät niin tekevät sen arvostelemalla ja halveksimalla muita. - Usein tyhjät tynnyrit kumisevat eniten.

Et varmasti ole ainut jota harmittaa. Moni on korkeasti koulutettu ja ns mäkkärissä töissä. Joutunut nielemään niin sanotusti oman ylpeytensä. Menemään huono palkkaisempaan työhön. Mutta sitä hyvällä tuurilla voi löytää paremman työpaikan vaikka sen psk työn ohessa. Hyvällä tuurilla alalta mihin alunperin opiskeli.

Tietysti tiedostan sen, että en ole ainoa ns. korkeakoulutettu; joka ei tee minust ayhtään sen parempaa toivottavasti ei kovin paljon huonompaakaan. Mutta joskus vain turhauttaa se miten paljon tarjotaan nyt kärjistän kun sanon, että joka asiaan kun voisin sanoa vainm että erinomaisen moneen asiaan ratkaisuksi koulutusta, koulutsusta ja taas lisää koulutusta. Totta kai koulutuksella ja opiskelulla on -tai siis minulla on- tietty itseisarvonsa, eikä niiden arvostus ole suoraa kiinni siitä miten paljon pystyy esimerkiksi tulevaisuudessa tienaamaan ja tuottamaan euroja; ei kaikkia asioita voi mitatat j aarvostaa rahassa. Toisaalta se suretttaa jja harmittaa, etttei osaamispotenttiaalille anneta arvoa vaan vittuillaan ja halveksitaan, että mitäs läksi ja tai luuli ja kuvitteli tai sitten ehdotetaan sitä koulutusta tai uudelleen koulutusta. Kun toisaalta samaan aikaan on huomattava resursssipula siitä, että osa ihmisistä oppisi edes perusasiat kunnolla kun tuntuu sille että tärkeämpää kuin se, että osaako tai hallitseeko asioita on se, että saadaan ojentaa tutkntotodistus kouraan.    

Korkeakoulutettu ei aina ole kovin sitoutunut tai hyvä työntekijä niissä lyhyttä koulutusta vaativissa tehtävissä. Ainakin itselleni kävi niin, että kun en maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen heti löytänyt töitä, hankin silloisen TE-toimiston ohjaamana lähihoitajakoulutuksen. Tein sitä työtä pari-kolme vuotta, ja koko ajan oli tunne, että jotenkin näyttelen lähihoitajaa, vaikka olin oikeasti maisteri. Koko ajan etsin oman alani töitä ja kyllä niitä sitten lopulta löytyikin. 

Sinä kuitenkin sait mahdollisuuden tehdä lähihoitajan töitä, eikä tarvinnut olla työttömänä. Jos joku koulutettu ja 20 vuotta työelämässä ollut pyrkii hampurilaisbaariin, asenne on mainitsemasi "et sinä kuitenkaan pysy täällä". Oikeasti tilanne voi hyvinkin olla, että kyseinen henkilö ei koskaan saa mitään muuta työtä, ja hän itse asiassa pysyy pikaruokalan kassalla seuraavat 25 vuotta. 

Muutenkin se asenne, että pitäisi pysyä mäkkärin kassalla aina tai muuten ei voi palkata on tosi sairas. Eivät nuoretkaan suunnittele pysyvänsä siellä aina, vaan saattavat lähteä hyvinkin nopeasti pois opiskelemaan tai muuhun työhän. Jostain syystä kun kyseessä on nelikymppinen sihteeri, häntä ei voi palkata, koska riskinä on, että hän vaihtaa työtä. 

Musiikkia, esim. kuorolaulua. Musiikki on monin tavoin kehittävä harrastus, ja sen kautta voi myös saada verkostoja jotka auttaa löytämään töitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tavoitteena on opiskella työttömänä jotain, joka oikeasti parantaa työllistymismahdollisuuksia ja voi johtaa hyvälle palkkatasolle, valitsisin alan työmarkkinoiden kysynnän perusteella:

Hyödyllisiä osaamisalueita juuri nyt ovat esimerkiksi:

Tekoäly ja AI-työkalut – erityisesti jos yhdistää ne johonkin ammattialaan.

IT, data ja ohjelmointi – esimerkiksi data-analytiikka, pilvipalvelut, kyberturvallisuus tai ohjelmistokehitys.

Tekninen osaaminen ja automaatio – esimerkiksi CNC, sähkö, automaatio ja robotiikka.

Myynti ja neuvottelutaidot – erityisesti B2B- ja tekninen myynti. Teknisen kaupan puolella on jopa pulaa myyntiosaajista, ja teknisen osaamisen + myynnin yhdistelmä voi olla erittäin hyvä yhdistelmä palkkauksen kannalta.

Projektinhallinta ja liiketoimintaosaaminen – etenkin jos mukana on konkreettinen toimialaosaaminen.

Business English + muu kielitaito, koska kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot korostuvat monilla aloilla.

Itse miettisin asian näin: älä opiskele vain ”jotain hyödyllistä”, vaan hanki yksi selkeä ammattitaito, josta työnantaja maksaa. Esimerkiksi ”Excel-kurssi” yksinään ei vielä tee kovin kiinnostavaa työnhakijaa, mutta ”data-analytiikka + SQL + Power BI + tekoälyn hyödyntäminen” on jo paljon konkreettisempi osaamispaketti.

Jos tähtäisin nimenomaan hyvään palkkaan ja suhteellisen nopeaan alanvaihtoon, selvittäisin ensimmäisenä IT/data-, teknisen myynnin sekä automaatio/teollisuuden vaihtoehdot. Työvoimabarometrissa esimerkiksi automaatio, tekoäly, digiosaaminen, tietoturva ja tekninen osaaminen ovat vuoden 2026 kysyttyjä osaamisia.

Jassoo täällä on taas tekoäly keskustelemassa. Miksi? Miksi joku jaksaa nähdä vaivan että teettää tekoälyllä vastauksia av-keskusteluihin?

Tekoäly tietää takuuvarmasti paremmin mitä kannattaa opiskella kuin joku random-tyyppi vauvapalstalla. Se perustaa suosituksensa ajantasaiseen dataan ja osaa ennustaa työmarkkinoiden kehitystä paljon paremmin kuin keskivertoihminen. 

Joka haluaa keskustella tekoälyn kanssa, keskustelee tekoälyn kanssa. Joka haluaa kuulla ihmisten kokemuksia ja mielipiteitä, keskustelee keskustelupalstalla. 

Siitä tekoälynkin näkökulmasta voi keskustella.

Hermot menee heti kun näkee tuota tekoälyn lässynlässyn kieltä. Ja miksi kukaan haluaisi keskustella koneen kanssa, puhutko sinä leivänpaahtimelle? Voit toki aloittaa itse ja ottaa kantaa tuohon ai-mössöön. Mitä mieltä itse olet? Oletko samaa mieltä, mistä olet eri mieltä? Mitä ajattelet tulevaisuudesta? Millaisia kokemuksia sinulla on?

Olen itse yksityisyrittäjä, ja ainakin omassa yrityksessä tekoälytaidoista on ollut todella paljon hyötyä. Säästän niiden avulla ihan oikeasti aikaa ja rahaa. Monia sellaisia hommia, joihin ennen olisi mennyt tuntikausia omaa aikaa tai joihin olisi pitänyt palkata joku tekemään, pystyn nykyään tekemään paljon nopeammin tekoälyn avulla.

Myös projektinhallintataidot ovat olleet itselleni tärkeitä. Yrittäjänä on koko ajan monta asiaa menossa samaan aikaan, joten pitää osata laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, suunnitella tekemistä ja pitää huolta siitä, että hommat myös tulevat tehtyä eikä kaikki jää roikkumaan. Tällaisia taitoja ne työnantajatkin arvostavat. Jos työntekijä osaa käyttää työkaluja, joilla säästyy aikaa ja rahaa, niin kyllähän se tekee työntekijästä työnantajan silmissä aika arvokkaan. Kyberturvallisuudesta osaan perusteet, mutta olen ulkoistanut varsinaisen asian ammattilaisille (minulla ei riitä kiinnostusta perehtyä siihen sen syvällisemmin, enkä näe järkeä yrittää tehdä kaikkea itse). 

Ei sinulla ihmistuntemusta tai tilannetajua kuitenkaan ole. 

Tällä keskustelupalstalla nimittäin tekoälysotkusi ei ole arvostettava ominaisuus, et säästä kenenkään aikaa tai rahaa (oikeasti tuhlaat meidän muiden aikaa), eikä sinusta saa vaikutelmaa arvokkaana ja kiinnostavana keskustelukumppanina. 

"Jos tähtäisin nimenomaan hyvään palkkaan ja suhteellisen nopeaan alanvaihtoon, selvittäisin ensimmäisenä IT/data-, teknisen myynnin sekä automaatio/teollisuuden vaihtoehdot. Työvoimabarometrissa esimerkiksi automaatio, tekoäly, digiosaaminen, tietoturva ja tekninen osaaminen ovat vuoden 2026 kysyttyjä osaamisia."

Vastaan tähän kohtaan, vaikka olikin typerää AI-kopiota. Jos ihmisellä ei jo ole mainittua teknistä osaamista, niin hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia hypätä kelkkaan mukaan ja esittää osaamistaan enää vuonna 2026, eikä kyllä myöskään vuonna 2027. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmahan on juurikin se, että pitkän työuran jälkeen yksittäiset kurssit tai täydennyskoulutukset eivät yleensä merkkaa mitään. Valmistumisen jälkeen työhakemuksessa kerrottiin opinnoista, mutta jos on 30 vuotta työelämää takana, niin maininta jostain yksittäisestä kurssisisällöstä ei ole millään tavalla merkityksellinen. 

Aivan totta. Jos on jo korkeakoulututkinto, jolla on 30 vuotta työllistynyt, ja lisäksi se työkokemuksesta tullut osaaminen, niin ei työttömyys johdu koulutuksen tai osaamisen puutteesta, vaan ihan vain siitä, ettei ole työpaikkoja kaikille. Itse ajattelisin, että voi silti näyttää CV:ssä hyvältä, jos on työttömyysaikana opiskellut jotain, vaikka tekoälyn käyttöä tai jotain kieltä, koska se kertoo ihmisestä, että opiskelee uusia asioita eikä vain nyhvää kotona. 

Korkeakoulututkinto ja 30 vuoden työkokemus eivät automaattisesti tarkoita, että osaaminen vastaa tämän päivän työmarkkinoiden tarpeita. Osaaminen voi vanhentua ja työnantajien tarpeet muuttua. Työpaikkoja ei välttämättä ole kaikille, mutta kaikkein osaavimmille ja kysytyimmille osaajille löytyy lähes aina töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmahan on juurikin se, että pitkän työuran jälkeen yksittäiset kurssit tai täydennyskoulutukset eivät yleensä merkkaa mitään. Valmistumisen jälkeen työhakemuksessa kerrottiin opinnoista, mutta jos on 30 vuotta työelämää takana, niin maininta jostain yksittäisestä kurssisisällöstä ei ole millään tavalla merkityksellinen. 

Aivan totta. Jos on jo korkeakoulututkinto, jolla on 30 vuotta työllistynyt, ja lisäksi se työkokemuksesta tullut osaaminen, niin ei työttömyys johdu koulutuksen tai osaamisen puutteesta, vaan ihan vain siitä, ettei ole työpaikkoja kaikille. Itse ajattelisin, että voi silti näyttää CV:ssä hyvältä, jos on työttömyysaikana opiskellut jotain, vaikka tekoälyn käyttöä tai jotain kieltä, koska se kertoo ihmisestä, että opiskelee uusia asioita eikä vain nyhvää kotona. 

Korkeakoulututkinto ja 30 vuoden työkokemus eivät automaattisesti tarkoita, että osaaminen vastaa tämän päivän työmarkkinoiden tarpeita. Osaaminen voi vanhentua ja työnantajien tarpeet muuttua. Työpaikkoja ei välttämättä ole kaikille, mutta kaikkein osaavimmille ja kysytyimmille osaajille löytyy lähes aina töitä.

Tähän se oli hyvin tiivistetty: ole selvästi parempi kuin muut hakijat, niin työn saaminen on helppoa. Jos olet keskivertoa heikompi tai jäät vain keskitasolle, työn saaminen vaikeutuu huomattavasti. Mitä enemmän osaamista sulla on sitä vaikeampi sua on korvata.

Vierailija kirjoitti:

"Jos tähtäisin nimenomaan hyvään palkkaan ja suhteellisen nopeaan alanvaihtoon, selvittäisin ensimmäisenä IT/data-, teknisen myynnin sekä automaatio/teollisuuden vaihtoehdot. Työvoimabarometrissa esimerkiksi automaatio, tekoäly, digiosaaminen, tietoturva ja tekninen osaaminen ovat vuoden 2026 kysyttyjä osaamisia."

 

Vastaan tähän kohtaan, vaikka olikin typerää AI-kopiota. Jos ihmisellä ei jo ole mainittua teknistä osaamista, niin hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia hypätä kelkkaan mukaan ja esittää osaamistaan enää vuonna 2026, eikä kyllä myöskään vuonna 2027. 

Ja tutkintoon johtavaa koulutusta ei noille aloille todennäköisesti voi työttömänä aloittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hyötyä kielten opiskelusta muka on työllistymisen kannalta? 

Niin.  Tai jostakin kondiittorin koulusta jos aiot kirvesmieheksi tai hitsaajaksi.  Siis ei mitään hyötyä koulutuksesta.

Älä nyt. Kondiittori voi hyvänä päivänä leipoa herkullisia pullia teille ruokatauolla syötäväksi. Ovat parakin pöydällä odottamassa ottavia käsiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmahan on juurikin se, että pitkän työuran jälkeen yksittäiset kurssit tai täydennyskoulutukset eivät yleensä merkkaa mitään. Valmistumisen jälkeen työhakemuksessa kerrottiin opinnoista, mutta jos on 30 vuotta työelämää takana, niin maininta jostain yksittäisestä kurssisisällöstä ei ole millään tavalla merkityksellinen. 

Aivan totta. Jos on jo korkeakoulututkinto, jolla on 30 vuotta työllistynyt, ja lisäksi se työkokemuksesta tullut osaaminen, niin ei työttömyys johdu koulutuksen tai osaamisen puutteesta, vaan ihan vain siitä, ettei ole työpaikkoja kaikille. Itse ajattelisin, että voi silti näyttää CV:ssä hyvältä, jos on työttömyysaikana opiskellut jotain, vaikka tekoälyn käyttöä tai jotain kieltä, koska se kertoo ihmisestä, että opiskelee uusia asioita eikä vain nyhvää kotona. 

Korkeakoulututkinto ja 30 vuoden työkokemus eivät automaattisesti tarkoita, että osaaminen vastaa tämän päivän työmarkkinoiden tarpeita. Osaaminen voi vanhentua ja työnantajien tarpeet muuttua. Työpaikkoja ei välttämättä ole kaikille, mutta kaikkein osaavimmille ja kysytyimmille osaajille löytyy lähes aina töitä.

Näin itsekin ajattelen. Sitä paitsi jos tekee pitkään samaa hommaa, ei ehkä tajua, mitä kaikkea nyt vaikka Excelilläkin voi tehdä (saati jollain muulla ohjelmalla). Ei ihminen kaikkien ohjelmien kaikkia ominaisuuksia pääse omassa työssään käyttämään. En siis pitäisi yksittäisten kurssien suorittamista huonona vaihtoehtona, koska sieltä voi saada uusia ideoita ja varmuutta tekemiseensä ja osaamiseensa. 

(eri)

Työkkärin tädiksi? Ei ole minkäänlaista tulosvastuuta.

Kelan tädiksi? Asiakas voi valittaa päätöksestä, mutta päätöksen tekijä ei joudu vastuuseen.