Mitä pidät Heli Laaksosen murrerunoista?
Minä en pidä turun murteesta, näyttää kirjoitettuna vielä kauheammalta kuin kuulostaa.
Ja se Helsingin mollaaminen on hölmöä, aika paljon Helsingissäkin esiintyy runoja lausumassa maksavalle yleisölle.
Kommentit (13)
olen monesti ajatellu etta pitais ihan ostaa se uusin kirja mutta aina unohtuu.
Lehm ja koiv
Mää tahro olla lehm koivu al.
Mää en tahro olla luav.
Mää en tahro oppi uut taitto-ohjelma.
Mää en tahro selvittä äit-tytär suhret.
Mää en tahro viärä sitä kirjet posti.
Mää en tahro soitta Kelan tätil.
Mää en tahro muista yhtäkän pin-koori.
Antakka mu olla lehm koivu al.
Viäkkä mu väsyne nahk
kamarim permanol, kakluni ette.
kylla aika helposti paattelemaan, tai mina ainakin kun pari kertaa lukee runon.
Emmää muist,
emmää jaks,
emmää ol ikä ennenkä,
ko mää olen tottunu juur näi.
Enkä meina pualtvuatsatta orotta.
VINKEI YKSINÄISIL NAISIL 3
Seiso omil kintuillas kon koului käyny koppelo.
Älä jää ulos kuulustelema, ko sisäl talos soiteta.
Ot kaks peruna enemän ko miäs.
Muist, et niin piänt reissu ei ol, ete tuliassi vois kinut.
Käyt juur niit lumpui ko huvitta.
Luve kova ääne Maaseuruntulevaisuure karjanhoitouutissi.
Pyyr antteks vast viimeses häräs,
mut sillo ain.
VINKEI YKSINÄISIL NAISIL 4
Sit ko sul se miäs jo o.
Pirä privat pelle-showt hänel sillon tällö.
Silut hänen tukkatas niin et pälvikalju alkka.
Pirä Biltema- ja Motoneti-luettelo käre ulottuvil.
Virkka play-offseihi kaksmetrinen kannustushuiv
ja an lupa karotta.
Ol see verra hull, et miäs voi kavereilles kehuta:
see hautto muni mun karvlaksi uunim pääl.
Näyt orvoki ja lemmiki ja
strasseltuko risteytykselt.
Hanki anopisilmäfärisep piilolinssi.
Kummottos norsu syä perunasoppa?
Jos ryystä kärsäl,
see mene kuitenki jostam perunankappalast tukko
ja kui see sit avata?
Puhaltak norsu sillo itte kärssäs
vai soittak hän äitillens surkkiam puhelu?
runot ovat NIIN ihania ja koskettavia. Uskomatonta miten hyvin niitä pystyy lukemaan/ymmärtämään vaikkei ole mitään kontaktia kyseiseen murteeseen :-)
Yksi kaikkien aikojen isoimman palan kurkkuun saaneista runoista on se, jossa äiti potkukelkkailee jäällä poikansa kanssa ja hukkuu jokeen. Jos oikein ymmärsin, se on Helin oman suvun menneisyydestä. 13 lasta jäi äidittömäksi. Myöhemmin kirjassa Heli lentelee menneisyyteen pihalle, jossa juttelee jollekin Kerttu-sukulaiselleen. Jolla on siis 12 sisarusta.
Kaisa
Kaisa lähte ehtokylä,
poik tule peräs, kakstoist jää kotti.
Potkukelkajala vetävä syvi viilloi joe nahka,
mere lapse ovak käyny leikkimäs maaliskuu jää al,
vanh o seeki ja selkkä paina.
Meno o sukkela,
pojam pitkä sääret tikkavak ko Huskvarna.
Mut o äitissäski voimi viäl.
Sula paik ja pimiä taivas.
Pimiä huutto: äit, an käsi,
äit, jaks viäl!
Virta viä.
Jään käre ovak kova.
Joe velka makseta.
Aamu valkkenttu.
Kaisa löytty piänes kippuras.
Piän ihmine alushamessas, olkpää palja.
Joki vei lämmö ja klänninki.
Jäisel penkal
renki nostane
poja viäre.
Äit o hukkunu.
Isä.
Äit o hukkunu.
Gråt int.
Älä paru.
Itse pidän niistä kovasti ja olen ihan eri murrealueelta kotoisin, peräpohjolasta! Joten voi runoista pitää vaikkei kaikkea ihan ymmärräkään
sillä puhun sitä itekin. Tulin vaan oikaisemaan noita parikymmentä aikaisemmin viestinsä kirjoittaneita.
Ymmärtämiseen auttaa ääneen lukeminen. Siten ainakin itselleni vieraan murteen sanat aukeaa.
En tajua edes mitä se siinä kertoo.
Oon kait daiju!