Miksi hankkisin parisuhteen?
Olen tässä miettinyt jo teinistä asti että mikä motivoisi parisuhteen hankkimiseen. En ole vielä keksinyt mitään vaikka olen kohta 30 vuotias. Kertokaas te jotka olette parisuhteessa tai haluaisitte olla että miksi halusitte/haluatte suhteen.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
No näin naisena parisuhteesta on ollut lähinnä haittaa, etenkin sitten kun muutetaan yhteen. Yhtäkkiä sinun oletetaan olevan joku ilmainen siivoaa, kokki, sihteeri ja h...a. Kaikki kuitenkin pitää maksaa puoliksi, vaikka vain nainen tekee kotona työt.
Oikeasti miehet ovat niitä gold diggereitä.
Tämä. Olihan se ensimmäiset 3kk ihanaa, kun oltiin ihastuneita ja mieskin panosti, seksiinkin. Sen jälkeen alkoi tulla lähinnä vaatimuksia.
Itse hankin vanhempieni pakkomielteen vuoksi. Eivät osanneet olla yksin. Sitten kun aloin miettimään mitä itse oikeastaan haluan ja mistä pidän, niin parisuhde ei lukeudu näihin asioihin eikä keskimääräisen miehen seura ylipäätään.
Minä haluan parisuhteen, koska kaipaan rakkautta, läheisyyttä ja kumppanuutta. Jos et sinä keksi yhtäkään asiaa, jota suhteelta kaipaisit, eihän sitä silloin tietenkään ole mikään pakko haluta.
Vierailija kirjoitti:
No näin naisena parisuhteesta on ollut lähinnä haittaa, etenkin sitten kun muutetaan yhteen. Yhtäkkiä sinun oletetaan olevan joku ilmainen siivoaa, kokki, sihteeri ja h...a. Kaikki kuitenkin pitää maksaa puoliksi, vaikka vain nainen tekee kotona työt.
Oikeasti miehet ovat niitä gold diggereitä.
Enpä kyllä yhtäkään suhdetta tiedä, missä mies ei tekisi kotitöitä. Usein jopa niin, että tekee enemmän ja nainen ulisee, kun joutuu pyykkäämään, vaikka mies ulkoiluttaa terapiakoiraa 90% ajasta. Tuo on sellainen ikuinen vanhojen piikojen myytti. Luuletko että sinkkumiehet haalivat äitinsä tai naispuoliset kaverit pyykkäämään ja siivoamaan heille?
Asuminen pääsääntöisesti erillään, tekemiset yhdessä. Tai sitten iso omakotitalo. Olen mies, jos sillä on merkitystä.
Haluan harrastaa hyvää seksiä joka päivä, tarvitsen siihen myös tunnesiteen. Halusin myös lapsia ja heille 2 vanhempaa.
N34
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näin naisena parisuhteesta on ollut lähinnä haittaa, etenkin sitten kun muutetaan yhteen. Yhtäkkiä sinun oletetaan olevan joku ilmainen siivoaa, kokki, sihteeri ja h...a. Kaikki kuitenkin pitää maksaa puoliksi, vaikka vain nainen tekee kotona työt.
Oikeasti miehet ovat niitä gold diggereitä.
Enpä kyllä yhtäkään suhdetta tiedä, missä mies ei tekisi kotitöitä. Usein jopa niin, että tekee enemmän ja nainen ulisee, kun joutuu pyykkäämään, vaikka mies ulkoiluttaa terapiakoiraa 90% ajasta. Tuo on sellainen ikuinen vanhojen piikojen myytti. Luuletko että sinkkumiehet haalivat äitinsä tai naispuoliset kaverit pyykkäämään ja siivoamaan heille?
Homma toimii selkeiten niin, kun kaikilla on oma koti ja sitten tavataan vain jos oikeasti tuntuu siltä ja haluaa viettää toisen kanssa laatuaikaa. Jännästi en ole miestä kymmeneen vuoteen kaivannut kun järjestely on ollut tämä.
Vierailija kirjoitti:
Asuminen pääsääntöisesti erillään, tekemiset yhdessä. Tai sitten iso omakotitalo. Olen mies, jos sillä on merkitystä.
Hyvä alku, harmi vaan etteivät miehet tee mitään sellaista mikä minua kiinnostaisi joten saat myös harrastaa ja tehdä miesseurassa.
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan parisuhteen, koska kaipaan rakkautta, läheisyyttä ja kumppanuutta. Jos et sinä keksi yhtäkään asiaa, jota suhteelta kaipaisit, eihän sitä silloin tietenkään ole mikään pakko haluta.
Nämä eivät toteudu miessuhteissa. Oikeastaan vain jumala on tuonut elämääni pysyvää rakkautta ja kumppanuutta. Läheisyyttä eli koskettelua en kaipaa vaan pidän sitä vahingollisena, varsinkin jos se toteutuu ihmisen kanssa, joka ei ole itselle muilla tavoin hyväksi. Äidin ja lapsen välillä läheisyys on luonnollista, mutta sekin vähenevää, sillä lapsen kuuluu kasvaa eriytymään äidistään enenevissä määrin.
Itse halusin lapsia, niin sitä varten ajattelin että tarvitsen parisuhteen. Sittemmin erosin siitä 20 vuotta kestäneestä liitosta enkä sen jälkeen ole keksinyt yhtään syytä, miksi aloittaisin toisen suhteen. Olen vapaa tekemään, mitä haluan, 24/7. Minkä ihmeen takia luopuisin siitä vapaudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuminen pääsääntöisesti erillään, tekemiset yhdessä. Tai sitten iso omakotitalo. Olen mies, jos sillä on merkitystä.
Hyvä alku, harmi vaan etteivät miehet tee mitään sellaista mikä minua kiinnostaisi joten saat myös harrastaa ja tehdä miesseurassa.
Kertoo aika paljon ajatusmaailmastasi, kun sanot ettei yksikään mies tee mitään sellaista, joka kiinnostaisi sinua. Todennäköisesti monikin tekee, mutta et pidä miehistä, koska torjunta tjsp. Ei siinä, että yksikään mies mitään sinussa menettäisi, havainto vaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan parisuhteen, koska kaipaan rakkautta, läheisyyttä ja kumppanuutta. Jos et sinä keksi yhtäkään asiaa, jota suhteelta kaipaisit, eihän sitä silloin tietenkään ole mikään pakko haluta.
Nämä eivät toteudu miessuhteissa. Oikeastaan vain jumala on tuonut elämääni pysyvää rakkautta ja kumppanuutta. Läheisyyttä eli koskettelua en kaipaa vaan pidän sitä vahingollisena, varsinkin jos se toteutuu ihmisen kanssa, joka ei ole itselle muilla tavoin hyväksi. Äidin ja lapsen välillä läheisyys on luonnollista, mutta sekin vähenevää, sillä lapsen kuuluu kasvaa eriytymään äidistään enenevissä määrin.
Minä olen tuntenut myös hyviä, rakastavia miehiä. Toivottavasti vielä löydän sellaisen "omaksikin".
Halusin perustaa perheen. Nyt kun se on perustettu ja erottu, niin nyt onkin vaikeampi keksiä syytä. m50
En oikeastaan halunnut parisuhdetta, pelkäsin vapauden menetystä, enkä osannut olla lähellä luonnollisesti. Mutta tapasin ihmisen, jonka kanssa halusin olla. Ja jonka toivoin haluavan olla minun kanssani. Alku oli vaikeaa ja välillä tuntuikin, ettei minua ole "tehty" parisuhteeseen, mutta kun lapset muuttivat elämän ja arvomaailman muutenkin täysin, terveemmäksi, niin jo vain alkoi myös arjen kumppani ja vastuunjakaja olla suuressa arvossa. Pitkä työ ollaan tehty ja yhdessä elämän myrskyistä vaihtelevasti selvitty, mutta nykyään tämä ihminen on minun pitkäaikainen elämänkumppanini, paras ystäväni ja ainoa ihminen, jonka koen tuntevan minut oikeasti jokseenkin persoonana. Viihdymme yhdessä, pelaamme, urheilemme, ulkoilemme. Hoidamme talo- ja perhe"projekteja", nautimme läheisyydestä ja keskusteluista ja siitä että kun on paljon hommaa ja illalla väsynyt, saa vain kaatua sänkyyn ja alkaa kuorsata selittämättä mitään. Olemme tässä elämässä yhdessä, emme yksin, tämän vuoksi olisin hyvinkin parisuhdetta voinut toivoa, jos olisin tiennyt millainen siitä kehittyy. Arvo ja tieto suhteen lujuudesta syntyy tietysti vain ajan myötä, elämän testissä, joten tuoreessa parisuhteessa samaa kokemusvarmuutta, aitoa luottamusta toisen ihmisen toimintaan ei oikein voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuminen pääsääntöisesti erillään, tekemiset yhdessä. Tai sitten iso omakotitalo. Olen mies, jos sillä on merkitystä.
Hyvä alku, harmi vaan etteivät miehet tee mitään sellaista mikä minua kiinnostaisi joten saat myös harrastaa ja tehdä miesseurassa.
Kertoo aika paljon ajatusmaailmastasi, kun sanot ettei yksikään mies tee mitään sellaista, joka kiinnostaisi sinua. Todennäköisesti monikin tekee, mutta et pidä miehistä, koska torjunta tjsp. Ei siinä, että yksikään mies mitään sinussa menettäisi, havainto vaan :D
Käytän kyllä miesten tuottamia palveluita, esim. talo, infrastrutkuuri, tietokone, ohjelmisto. Mutta en ole kiinnostunut jakamaan kokemustani miehen kanssa, se ei yleensä paranna sitä vaan päin vastoin. Lapsuuteni miehet ovat olleet erittäin aktiivisia ja meneviä, ja jatkuvasti vieneet minua paikkoihin. Nykymiesten vätysmäisyys ei liikuta minua mihinkään. En koe tätä itselleni millään tasolla menetyksenä. Nautin elämästä näin. Jos joku mies saa houkuteltua minut johonkin matkaansa niin sitten se on niin, jos ei niin ei. Elämä on.
Halusin sekä seksiä että lapsia. Uskovaisena pitää mennä naimisiin että on seksiä, enkä haluaisi lapsiakaan ilman miestä. Ei siis kyllä vain parisuhteelle, vaan avioliitolle.
Ja tämä on oma vastaukseni ja totuuteni, eikä alapeukut asiaa muuksi muuta.
Rakkaus ainut motivaattori. Ei oo koskaan ollu mitään tarvetta parisuhteelle, ennenku löytyi rakkaus 🥰
Vierailija kirjoitti:
Halusin sekä seksiä että lapsia. Uskovaisena pitää mennä naimisiin että on seksiä, enkä haluaisi lapsiakaan ilman miestä. Ei siis kyllä vain parisuhteelle, vaan avioliitolle.
Ja tämä on oma vastaukseni ja totuuteni, eikä alapeukut asiaa muuksi muuta.
Avioliitto on hieno instituutio, mutta se ei voi perustua lihalliselle himolle. Se on seksuaalista hyväksikäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuminen pääsääntöisesti erillään, tekemiset yhdessä. Tai sitten iso omakotitalo. Olen mies, jos sillä on merkitystä.
Hyvä alku, harmi vaan etteivät miehet tee mitään sellaista mikä minua kiinnostaisi joten saat myös harrastaa ja tehdä miesseurassa.
Kertoo aika paljon ajatusmaailmastasi, kun sanot ettei yksikään mies tee mitään sellaista, joka kiinnostaisi sinua. Todennäköisesti monikin tekee, mutta et pidä miehistä, koska torjunta tjsp. Ei siinä, että yksikään mies mitään sinussa menettäisi, havainto vaan :D
Käytän kyllä miesten tuottamia palveluita, esim. talo, infrastrutkuuri, tietokone, ohjelmisto. Mutta en ole kiinnostunut jakamaan kokemustani miehen kanssa, se ei yleensä paranna sitä vaan päin vastoin. Lapsuuteni miehet ovat olleet erittäin aktiivisia ja meneviä, ja jatkuvasti vieneet minua paikkoihin. Nykymiesten vätysmäisyys ei liikuta minua mihinkään. En koe tätä itselleni millään tasolla menetyksenä. Nautin elämästä näin. Jos joku mies saa houkuteltua minut johonkin matkaansa niin sitten se on niin, jos ei niin ei. Elämä on.
Ah, eli olet harmissasi siitä, että miehet eivät lähesty, kun sehän naisen perusoikeus, saada huomiota ja lähestymisiä miehiltä. Gotcha.
No näin naisena parisuhteesta on ollut lähinnä haittaa, etenkin sitten kun muutetaan yhteen. Yhtäkkiä sinun oletetaan olevan joku ilmainen siivoaa, kokki, sihteeri ja h...a. Kaikki kuitenkin pitää maksaa puoliksi, vaikka vain nainen tekee kotona työt.
Oikeasti miehet ovat niitä gold diggereitä.