Tyttären muutto edessä huomenna opiskelupaikkakunnalle. Maanantaina aloittaa siellä yliopisto-opinnot.
Muuttokuormaa ollaan pakattu tänään iltaa myöten. Purskahdin äsken itkuun, kun tulee niin ikävä tytärtä. En uskalla edes ajatella huomispäivää. Enkä varmaan saa yöllä unta.
Se huolettaa, että miten herkkä tytär tulee pärjäämään siellä. Vieraalla paikkakunnalla. On varmaan yksinäisyyttä ja koti-ikävää.
Sen tulen tyttärelleni sanomaan, että kotiin voi aina palata. Aina.
Kommentit (20)
Toivottavasti olet antanut siivet, jotka kantavat!
Äläkä ihmeessä huomenna itke tyttäresi edessä vaan toivota hymyillen ihanaa uudenlaista elämää.
Miten saisin poikamme muuttamaan omilleen? Neuvoja otetaan vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Poikamne nykertää peräkammàrissa minimunaansa. Se ei lähde minnekään.
😂😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti olet antanut siivet, jotka kantavat!
Äläkä ihmeessä huomenna itke tyttäresi edessä vaan toivota hymyillen ihanaa uudenlaista elämää.
Autolla se menee. Siipiä ei ollut myytävänä just tähän hätään.
Mun tyttö muutti jo muutama viikko sitten. Onneksi poikakaveri muutti mukana.
Älä ole nössö. Meidän kolme lasta muuttivat kaikki pois Suomesta opiskelemaan kunnon yliopistoihin ja sillä tiellä ovat.
Oi tuo oli kamalaa. Itkeä vollotin koko viikonlopun, kun tytär lähti. Vaikka samalla olin tietysti ylpeä ja onnellinen hänen puolestaan. Mutta kyllä se siitä, ei hän elämästäsi katoa.
ei tule olemaan tytöllä yksinäistä. Kyllä me ylemmän vuosikurssin pelimiehet siitä pidämme huolen.
Meillä ei tarvinnut tuollaisia jäähyväisiä pitää. Lapsemme muuttivat kumpikin vuorollaan vain 40 km päähän omistamaamme yksiöön kun yliopistoon opiskelemaan menivät. Nähtiin paljon kun kaupungissa asioilla kävimme.
Kyllä itkin, kun poikaa muutettiin omilleen. Yritin olla reipas, mutta ei oikein lähteny. Pyysin sitten myöhemmin pojalta anteeksi ja selitin, että olin vaan niin surullinen, mutta että oikeasti oli mun mielestä hieno juttu, että pääsi oman elämän alkuun. Hän ymmärsi ja siinä sitten halattiin.
Onko tuo yleistä että vanhemmat aliarvioi lapsiaan? Oma äiti teki samaa itselleni
Vierailija kirjoitti:
ei tule olemaan tytöllä yksinäistä. Kyllä me ylemmän vuosikurssin pelimiehet siitä pidämme huolen.
Korkeakouluopinnoista oli nyt puhe että menepäs takaisin sinne kammariin nysväämään siitä. :P
Aika surullista muuttaa kotoa suoraan yhteen seurustelukumppanin kanssa. Kyllä täytyy opetella yksinään asumaan. Joskus kun ero tulee, on tyhjän päällä. Tuolle aiemmalle kommentoijalle.
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo yleistä että vanhemmat aliarvioi lapsiaan? Oma äiti teki samaa itselleni
Mietin kanssa että kai tää on taitava provo.
Ensiksi onnittelut tyttärelle opiskelupaikasta!!
Meillä on pienet tyttäret. Tajusin tänä kesänä, että opiskelut aloitettuaan he eivät palaa kotiin. Pojat voivat elämässä epäonnistuttuaan tulla kolistelemaan portteja, mutta naiset ovat vahvoja.
Olet varmasti hoitanut vanhemmuuden hyvin, joten tyttäresi pysyy läheisenä ja tuo aikanaan lapsenlapsetkin luoksesi. Jos ei muuten niin muuta hänen perässään!
Vierailija kirjoitti:
Ensiksi onnittelut tyttärelle opiskelupaikasta!!
Meillä on pienet tyttäret. Tajusin tänä kesänä, että opiskelut aloitettuaan he eivät palaa kotiin. Pojat voivat elämässä epäonnistuttuaan tulla kolistelemaan portteja, mutta naiset ovat vahvoja.
Olet varmasti hoitanut vanhemmuuden hyvin, joten tyttäresi pysyy läheisenä ja tuo aikanaan lapsenlapsetkin luoksesi. Jos ei muuten niin muuta hänen perässään!
Yök
Hyvin se menee. Muistakaa antaa lapselle kunnon työkalusetti mukaan että selviää kodin askareista.
Vierailija kirjoitti:
Mun tyttö muutti jo muutama viikko sitten. Onneksi poikakaveri muutti mukana.
Kohtahan se sitten pamahtaa paksuksi, tulee ero ja tullaan kotiin maitojunalla!
Poikamne nykertää peräkammàrissa minimunaansa. Se ei lähde minnekään.