Kummalle hoitajalle veisit lapsesi, jos tekisit valinnan tämän kysymyksen pohjalta?

Koko päivänkö nämä hoitajat sitten aikovat pitää lasta pöydässä. Ei lapsia voi pakottaa syömään ihan niin kuin ei aikuisiakaan.

Mut ikinä ei voi ketään pakottaa syömään lautasta kokonaan tyhjäksi, ei vaikka lapsi ois ottanu 10 lihapullaa tms. Siinäkin jo valmiiksi aikuisen pitää kattoo ja neuvoa ja ehdottaa et josko koittaisit vähän pienemmäl määrällä ensin.

Ei meilläkään pakoteta lasta syömään, vaan jos ei todellakaan tahdo normaalia ruokaa ruoka-aikaan syödä niin sitten saa odottaa seuraavaa ateriaa..

Haloo. Minusta hoitaja saa käyttää tervettä järkeä...



Kyllähän sen hoitajan pitää tietää, onko lapsi oikeasti saanut tarpeeksi ruokaa vai ei.

Normaali lapsi ei kuole nälkään vaikka yksi ruokailu jäisikin väliin.



Tapa 2 tekee ruokailusta ahdistavan tilanteen, en siis usko sen olevan hyväksi pidemmän päälle sellaisilla lapsilla joille ruokailut ovat vaikeíta.



Jos lapsi on saanut itse valita 3 lihapullaa eikä jaksakaan/ halua/ viitsi syödä niitä kaikkia niin en siltikään pakottaisi syömään. Pakottaminen on väkivaltaa.

Jos ihmisellä on nälkä on hänen saatava ruokaa. Jos olen tehnyt pahaa ruokaa jota joskus onnistuu tulemaan, en voi vaati kenenkää sitä väkisin syömään.

Minusta se ei riipu mitenkään tilanteesta kumpaa tapaa pitäisi noudattaa. Ajatelkaas vaikka lasta jolla on huono olo ja pakotettaisiin syömään? Miksi? Siksikö, että on enemmän mitä yrjötä? Ei meillä lapset ole pieninä osanneet etukäteen sanoa, että kohta tulee ykät tai että on sellainen olo, että on vatsataudissa. Nämäkin lapsen pitää oppia ja oppiminen tapahtuu kokemalla.

pitäähän sen hoitajan myös erottaa terve ja sairas lapsi toisistaan. Ja yleensä tuntea se lapsi niin hyvin, että tietää mitä tehdä...



Suorastaan kammottava ajatus, että otetaan kohta 1 ja sovelletaan sitä sitten kirjaimellisesti kuin jotakin koneen kasausohjetta tehtaassa.



8

Lapselle ei saa antaa liikaa valtaa. Sinä olet aikuinen ja päätät milloin syödään. Jos lapsi ei silloin syö, ei tipu välipalaakaan.



Sen sijaan lasta ei tule pakottaa syömään, siitä jää traumat ja lapsi ei ehkä koskaan opi maistelemaan uusia makuja. Nimin. kokemusta on.

Vierailija:

pitäähän sen hoitajan myös erottaa terve ja sairas lapsi toisistaan. Ja yleensä tuntea se lapsi niin hyvin, että tietää mitä tehdä...

Suorastaan kammottava ajatus, että otetaan kohta 1 ja sovelletaan sitä sitten kirjaimellisesti kuin jotakin koneen kasausohjetta tehtaassa.

8

Mitä kammottavaa ykkösessä on? Luuletko, että joku pikkunapero tappaa itsenäs syömättömyydellä? Kyllä terve lapsi syö kun nälkä on ja ei siis kuole tai tuuperru maahan jos ei aina ruokaansa söisikään.

Ihan turhaa stressata lapsen syömisistä tuolla lailla.

Enkä usko, että yksikään lapsi soveltaisi ykköstä kirjaimellisesti kuin jotain kasausohjetta.

että ihmistä käsitellään kuin konetta tai lihamöykkyä. Koneellisesti, teknisesti ja kylmästi. Taidat itse olla ns. hoiva-alalla, kun se on sinusta ihan okei.



8

Ja kyllä minä ainakin tiedän tasan tarkkaan, milloin lapseni on terve ja milloin sairas ja milloin tulossa kipeäksi. Sen näkee lapsen käytöksestä, mutta tietenkin se vaatii, että lapseen paneutuu.



Ja samaten kyllä näen lasteni tutuista kavereista ihan samalla lailla.



8

Miten hoitaja voisi tietää koska sinun lapsesi on kipeä tai tulossa kipeäksi, jos kerran osaat jo ennalta nähdä heidän kipeytymisensä ja näinollen osaat myös pitää heidät silloin pois hoidosta?



Ja mitä ihmettä tarkoitat tuolla kone-vertauksella??? Siis onko se, että noudattaa tiettyjä käyttäytymismalleja, lapsen esineellistämistä? Voisitko ystävällisesti kertoa jonkun esimerkin, jolloin tuo 1 kohta on sopimaton ja pitäisi osata käyttää 2 mallia? Vai onko sinulla joku vielä parempi keino olemassa, jota pitäisi käyttää noiden kahden sijaan?

Ykköskohdassahan lapsi on persoona jolla on tunteita ja aistimuksia ja niitä kuunnellaan. Kakkoskohdassa lapsi on syömäkone joka syö lautasensa tyhjäksi vaikka siihen menisi koko päivä tai siihen olisi ryhdyttävä aikuisen pakkosyöttämisellä.



Eihän ykkösessä noudateta mitään tiettyä kaavaa; jos lapsi syö niin syö ja jos ei syö niin ei syö.

Kakkosessa kaava on aina sama.



Luulen, että kakkosen ehdoton kannattaja on yhden lapsen äiti. Lapsi on luultavasti vielä hyvin pieni, ehkä vauvaikäinen, sillä muuten hän kyllä tietäisi miten nämä vatsatautikuviot lapsilla etenevät. En ole koskaan kuullut vauvoista jotka sanoisivat voivansa huonosti...