Nimen vaikutus lapsen tulevaisuuteen
Onko Suomen mediassa ollut juttua amerikkalaisesta tutkimuksesta jossa vertailtiin tuhatta sisarusparia ja miten heidan nimensa vaikuttivat siihen miten ihmiset heidat mielsivat? Lopputulos tiivistettyna oli etta jos tytolla on prinsessanimi tai joku todella naisellinen nimi kuten Isabella niin han oli todennakoisemmin paatynyt humanistiselle alalle (Arts) ja jos neutraalimpi tai vahemman tyttomainen kuten Alex tai Lauren niin han todennakoisemmin paatyi Sciences-alalle eli ei opiskellut fysikkaa tai matematiikkaa lukiotasolla tai sen jalkeen. Tama johtui siita etta ihmisten mielikuva tyttomaisista nimista vaikutti heidan suhtautumiseensa naihin lapsiin.
Samassa tutkimuksessa selvisi etta jos ihmisilla oli joku mielikuva alhaiseen sosio-ekonomiseen luokkaan liittyvasta nimesta (kuten taalla meilla Englannissa esimerkiksi Tiffany tai Jade) niin se heijastui naiden lasten koulumenestykseen, kuten myos jos nimi oli selvasti etniseen ryhmaan liittyva (kuten Amerikkassa afrikkalais-amerikkalaiset nimet). Eli tutkittiin 55 000 lasta ja ne joilla oli tavallisemmat ja klassisemmat nimet menestyi paremmin akateemisesti.
Kommentit (7)
Toi tyttojen nimista tehty tutkimus selvitti 1000 sisarparin nimien vaikutusta eli ainakaan tassa tutkimuksessa sosio-ekonomisen aseman ei pitais vaikuttaa kun on saman perheen tytoista kyse. Vaikka sisarpareilla olis eri isa tai aiti niin ainakin toinen vanhempi on sama ja luulis etta ne sisarpuoliparit on poikkeustapauksia.
Erilaisilla nimillä on erilaiset mielikuvat
Esim Elinasta tulee mieleen vaaleahiuksinen kiltti ja tunnollinen tyttö, kun saan Ronjasta tulee mieleen kovatahtoinen ja omapäinen (tummakutrinen) tyttö.
Minun pojalla on alle 50 kaimaa Suomessa, joista yksi on ainakin lääkäri...Oliskohan sitten osattu valita " akateeminen" nimi
Mutta myös tuo vanhempien sosiaalinen asema vaikuttaa lasten nimiin ja tuleviin ammatteihin.
Muistan erään toisenkin tutkimuksen vuosien takaa. Siinä annettiin (Britanniassa muistaakseni) joukolle englannin kielen opettajia arvioitavaksi aine, jonka oli allekirjoittanut John, ja toiselle joukolle sama aine, jonka oli allekirjoittanut Eustace. John sai selvästi paremmat arvosanat.
Nykyään nimivalikoima on aiempaa paljon laajempi. Mielikuva nimen kantajasta voi vaihdella huomattavasti ihmisestä toiseen. Mutta uskoisin että tuossa on perää, että äänneasultaan pehmeämpi (ei kovia konsonantteja kuten p, k, r, t) nimi mielletään naisellisemmaksi ja lapsen kohtelu muovautuu osin sen mukaan.
Suurempi osa poikien nimistähän tyttöjen nimiin verrattuna on niitä joissa on jokin kova konsonantti (Otto, Miika, Niko) vaikka toki tyttöjenkin nimistä vastaavia löytyy (Ronja, Riitta, Lotta).
Omasta perheestä: siskollani on " pehmeämpi" nimi ja hän on pehmeämmällä alalla kuin minä ;).
Mites itse tuntemanne sisarusparit?
amih:
Mites itse tuntemanne sisarusparit?
Siskoja minulla ei ole, mutta tämä johanna on fysiikasta väitellyt tohtori... Ei tietysti todista mitään, mutta muistuttaa siitä, miten pienistä eroista kuitenkin puhutaan.
Ei tule mieleen siskoksia, joilla nimet olisivat hyvin erilaiset tuossa mielessä.
Mutta minä myös kummastelin ainakin Hesarin tapaa uutisoida se.
Nimittäin ainakin Hesari esitti asian niin että johtopäätös olisi ollut että tietty nimi johtaa vanhemmat, opettajat tms. kohtelemaan lasta eri tavoilla. Ainakin Hesarin jutussa jätettiin kokonaan huomioimatta se seikka että eivät ne nimet lapsille taivaalta tipahda minkään satunnaisen järjestyksen mukaan vaan että vanhemmat nimenomaan valitsevat nimen lapsilleen.
Jos minun olisi tuon kirjoituksen perusteella pitänyt tehdä johtopäätöksiä asiasta niin minä olisin kyllä tehnyt pikemminkin sellaisen päätöksen, että vanhemmat jotka valitsevat tyttärilleen " prinsessanimen" ehkä kohtelevat muutenkin näitä prinsessamaisemmin ja ovat asenteiltaan ja kasvatustavoiltaan enemmän taipuvaisia erottelemaan " tyttöjen juttuja" ja " poikien juttuja" , ohjailemaan lapsiaan perinteisiin roolimalleihin jne.
Ja vaikka jutussa olisi tutkittu sisaruksia niin silti tämä teoria ei minusta ole tuulesta temmattu. Kyllähän monet vanhemmat alitajuisesti asettavat lapsiinsa tietynlaisia ominaisuuksia ja sitten kohtelevat lapsia näiden ajattelemiensa ominaisuuksien mukaan ja sitä myötä muovaavat lasta (esim. eri sukupuolta olevia lapsia kohdellaan monesti hyvinkin eri tavoin) vaikkei lapsissa oikeasti alunperin olisi näitä eroja. Näin ollen vanhemmat myös voivat valita samaa sukupuolta oleville lapsilleen nimet sillä perusteella millaisia kuvittelevat näiden olevan ja kohdella heitä sen mukaan muokaten lasta odotuksillaan. Opettajat, sukulaiset ja muut läheiset taas voivat herkästi tukea vanhempien mielikuvaa lapsesta ja uskoa siihen. Minä siis kyllä väittäisin että nimi ei ole syynä erilaiselle kohtelulle vaan seurausta siitä ja yksi sen ilmenemismuoto.
Mutta kuten sanottua, en ole tutustunut tutkimukseen Hesarin artikkelia enempää.
Vanhempien sosioekonominen asema sinänsä vaikuttaa nimivalintaan. Matalasti koulutetut vanhemmat tekevät Nicoja, Lucia, Jessicoita ja Jadeja. Koska koulutustaso periytyy, on päivän selvää, että Jessicoista tulee kosmetologeja ja Lucista ja Nicoista muuten vaan luusereita.
Korkeasti koulutetut vanhemmat Suomessa valitsevat suomalaisia nimiä. Ainot, Ilmarit, Juhanit ja Inkerit menevät yliopistoon.