Voiko teidän mielestänne vanhat hyvät ystävät ystävystyä uudelleen jos välit menneet poikki aikaisemmin?

Ystäväni on hyvin päättäväinen ja päätti itse katkaista ystävyyssuhteen kokonaan. Itse " otin yhteyttä" parin kolmen vuoden jälkeen kortilla, mutta en ole saanut siihen mitään vastausta. Soittaa en uskalla, sillä mielestäni se olisi vähän liian hyökkäävääkin. Mitä siis jää vaihtoehdoksi? Unohtaa koko juttu?

Omassa tapauksessa välit " ystäviin" katkesivat elämäntilanteeni muututtua, enkä usko, että voisin enää olla näiden ihmisten kanssa tekemisissä. Loukkasivat sen verran paljon...



Mutta ei se, että minä teen asioita jotenkin tarkoita sitä, että muidenkin pitäisi tehdä niin.. .:)

kumpikin saattoi antaa toiselle anteeksi ilman hiljaista katkeruutta, mutta toisen kanssa välit eivät korjaantuneet koskaan. Siinä oli kyse vielä pienemmästä riidasta ja kaverisuhdekin oli vaan kaverisuhde, ei ystävä.

Minulla ja ystävälläni meni välit poikki. Kaksi vuotta olimme erossa kunnes eräänä iltana ystäväni soitti ja sovimme tapaamisen. Kaikki oli kuin mitään eroa ei olisi ollutkaan. Eli soita siis ihmeessä! =)



nro 2

Itselläni ja hyvällä ystävällini tulehtui välit aikoinaan todella pahasti. Poltin ja hävitin jopa kaiken mikä muistutti hänestä. Vannoin että koskaan en enää ole yhteydessä.



Mutta nyt vuosia myöhemmin olemme taas hyvät ystävät. Riidat sovittu ja niistä ollaan viisastuneita.

Minulla on tästä kokemusta.

Meni välit parhaaseen ystävään n. 18 vuotiaana ja nyt kun olemme 26 v. niin olemme taas jos ei nyt niin hyviä ystäviä kuin ennen , niin kavereita ainakin. Mesetellään yms. Hän asuu kaukana eri kaupungissa kuin minä, mutta on käynyt meillä kaksi kertaa välien lämpenemisen jälk.

Hän on yrittänyt tässä vuosien mittaan lämmitellä välejä, mutta minä en ole lämmennyt, kunnes sitten kun molemmat oli raskaana, niin sitte alkoi yhteydenpito taas ja lisääntyi vaan, etenkin kun lapset syntyi, molemmilla vielä samantapaiset synnytyksetkin. Molempien lapset nyt reilun vuoden, ainokaiset molemmille ja yhteydessä ollaan, melkein joka päivä mesetellään. :) Ja eiköhän nähdäkin vielä. Kun satutaan samalle puolelle Suomea.

Vierailija:

Minulla on tästä kokemusta.

Meni välit parhaaseen ystävään n. 18 vuotiaana ja nyt kun olemme 26 v. niin olemme taas jos ei nyt niin hyviä ystäviä kuin ennen , niin kavereita ainakin. Mesetellään yms. Hän asuu kaukana eri kaupungissa kuin minä, mutta on käynyt meillä kaksi kertaa välien lämpenemisen jälk.

Hän on yrittänyt tässä vuosien mittaan lämmitellä välejä, mutta minä en ole lämmennyt, kunnes sitten kun molemmat oli raskaana, niin sitte alkoi yhteydenpito taas ja lisääntyi vaan, etenkin kun lapset syntyi, molemmilla vielä samantapaiset synnytyksetkin. Molempien lapset nyt reilun vuoden, ainokaiset molemmille ja yhteydessä ollaan, melkein joka päivä mesetellään. :) Ja eiköhän nähdäkin vielä. Kun satutaan samalle puolelle Suomea.

Niin ja meidänkin välit meni niin pahasti, että poltin kaikki hänen minulle lähettämänsä kirjeet ja kuvat hänestä ja yhteisistä ajoista.

Mutta aika unhoittaa....

Tämä ystäväni on harmitellut paljon sitä että asiat meni niinkuin meni. Että on tavallaan mennyt vuosia hukkaan välillämme.

Hän siis teki väärin minua kohtaan.

Sitten törmäsimme sattumalta ja nykyisin olemme melkein parempia ystäviä kuin silloin kouluaikana. Ja onneksi poikammekin viihtyvät hyvin toistensa seurassa.



Toisen kaverin kanssa välit menivät aika huonoon kuntoon kun tapasin mieheni. Hän ei hyväksynyt seurusteluani ja teki sen hyvin selväksi. Hänen kanssaan välit eivät ole palanneet samanlaiseksi, mutta tapaamme toki aina välillä ja ainakin vaihdamme joulutervehdykset säännöllisesti. Ongelmana meidän välillä taitaa olla enemmän se, ettei mieheni ole pystynyt unohtamaan loukkauksia, joita tämä kaveri laukoi päin naamaa. Mies ei todellakaan halua rajoittaa menojani, mutta itse koen yhteydenpidon vaikeaksi sen takia.

vastaan nytkin, ja ärsytämme toisiamme entistä enemmän. Hautasimme tämänkin yrityksen toivottomana.

mutta kun aikoinaan " halusi erota" minusta niin loukkasi kaikilla sanoillaan ja teoillaan niin paljon etten uskaltaisi enää päästää häntä samanlailla lähelleni. En kestäisi jos hän tekisi saman uudestaan, eli mielestäni ei voi. Luottamus on mennyt.