Jos äitisi ei ollut siivousintoilija, mitä sinusta tuli? Tarkempi siivoaja, vai samanlainen kuin äitisi?

sotkua saa olla mutta ei likaista. ja hyvä niin.

Ja itse ei tosiaan ole mikään siivousintoilija. Kun menen nyt näin aikuisena käymään vanhempieni luona, niin oikein ärsyttää se sotkuisuus. Joten minusta tullut siis huomattavasti tarkempi. Mua häiritsee tosi paljon, jos lattiat alkaa olla roskaisia. Ja tavaroille pitää olla paikka! Eivät saa lojua viikko- tai kuukausitolkulla missä sattuu.

mutta silloin kun siivotaan, siivotaan kunnolla. toisin kuin äitini huitelee vähän sieltä täältä

äitini siivousintoilija, minusta suurpiirteinen tai jotain näiden kahden väliltä, tiedän ainaki mitä pitää valita materiaaleiksi, jotta voi olla suurpiirteinen siivoamatta ja intoilematta.

Miehelläni taas päinvastainen tausta: äitinsä on oikein ammatiltaankin siivoja ja ollut aina rätti kourassa. Miehestäni on tullut taas tällainen.:)

Itse taas otan rennosti, likaista ei ole mutta sekaista.



Joskus saan siivouskohtauksen, jolloin huomaan käyttäytyväni kuin äitini... ja ai että kun ottaa se ottaa aivoon, siis huomata olevansa sen pienen hetken samanlainen siivous-vauhkoilija kuin äiti!

Meillä oli lapsuuden kodissa kodinhoitaja ja itsekin olen silloin tällöin käyttänyt siivoojaa.. Siivoan kyllä kerranviikossa puhtaussiivouksen, mutta muuten meillä on aika sekaista=/

joissain samanlainen

Mieheni äiti taas on supersiisti, vielä siistimpi, kuin minä ja mieheni taas on tosi laiska ja sottainen... öö anteeksi siis ex-mieheni...

Hyvä näin. En haluaisi olla siivousintoilija. Kuolinvuoteellani en takuulla ajattele, että olisinpa siivonnut elämässäni enemmän.

tärkeämpää minulle on viettää aikaa lasten kanssa kuin siivota koko ajan!

itse siivoan harvase päivä, en kuitenkaan innolla, vaan pakosta, kun olen allerginen mm pölypunkeille :(

Silti nyt kun on pieniä lapsia, elämän realiteetit ovat tulleet vastaan eikä täällä putipuhdasta ole. Silti yritän pitää tavarat järjestyksessä (äitini hukkaa aina kaiken kun ei koskaan laita tavaroita omille paikoilleen), enkä hamstraa turvaa roinaa vaan olen hyvin kriittinen hankinnoissani ja heitän turhia tavaroita pois. En jaksa sitä sekasotkua ja tavaramäärää joka vanhemmillani on, ja minusta onkin tullut melkoinen minimalisti.