Kannattaako taistella hullun pomon saamiksi aisoihin?

Olen elämäni ensimmäisessä vakityöpaikassa. Duuni voisi olla ihan mielenkiintoista, mutta esimiehen käytös lähentelee mielenvikaisuutta. Todellisuudentaju on pomolla täysin hukassa, talon ulkopuolelta tilaillaan järjettömän kalliita, tarpeettomia projekteja, joiden rahoittamiseksi omaa väkeä laitetaan pellolle. Vaatimukset muuttuvat päivittäin, mitään pitkäjänteistä ei voi tehdä, henkilökunnan aika kuluu lähinnä pomon töppäysten ja järjettömien ideoiden haittavaikutusten minimoinnissa. Pomon lähipiirissä (sihteerit, tiedottaja ym.) on jatkuvasti sairaslomia tai ihmiset irtisanoutuvat muutaman kuukauden jälkeen. Pomon asema on valtion virkamiehenä erittäin suojattu, joten jotain todella katastrofaalista pitäisi sattua ennen kuin hänet voitaisiin erottaa. Minua kuitenkin ärsyttää muun henkilökunnan alistuneisuus - mielestäni pitäisi yhdistää voimat, ryhtyä avoimeen vastarintaan (esim. kannella asiasta todella korkealle taholle). Olenko hullu, jos ryhdyn tällaiseen taisteluun työelämässä?