Monien vastoinkäymisten jälkeen päästiin vihdoin muuttamaan uuteen unelmataloomme, mutta mikään ei tunnu enää miltään

Aloitimme rakennusprojektin jo  yli 3 vuotta sitten, enkä olisi voinut uskoa silloin millaista paskaa tuulettimeen oli tulossa. Tarkemmin erittelemättä tuli vakavaa sairastumista, työpaikan menetystä, rahapulaa ja lapsen nepsyepäilyjä.

Jotenkin noista rämmittiin läpi kun oli tämä unelma omasta talosta molemmilla. Keväällä vihdoin pääsimme muuttamaan mutta koko kesän on olo ollut kuin tyhjällä ilmapallolla. Emme ole jaksaneet oikein mitään sen jälkeen kun saatiin muuttokuorma sisään.  Tuntuu utopistiselta miten haaveilin ja suunnittelin sisustusta ja nyt ei kiinnosta yhtään millainen kalustus talossa on, vanha sohvanrähjä,kelpaa hyvin. Pihakin on hunningolla.

Syyttelemme toisiamme siitä, että toinen ei tee mitään, vaikka kumpikin olemme yhtä saamattomia.

Mitä tämä kaikki voi olla? Olemme tietenkin iloisia siitä, että vihdoin saimme talomme valmiiksi, mutta kaikki on jotenkin niin latteaa.