Pitääkö kompostoria sekoittaa?

Kyllä ja ei.  Kyllä ja ei.  Riippuu tapauksesta.

Meillä tulee niin vähän kompostiin tavaraa että saa tyhjentää alta valmista.

Tässä on kattava kompostorin hoito-ohje.

Kompostorin hoito-ohje

Kompostorin tarkoitus

Kompostori muuttaa biojätteen ravinteikkaaksi mullaksi luonnollisen hajotustoiminnan avulla. Oikein hoidettu kompostori toimii ympäri vuoden, ei haise ja tuottaa laadukasta kompostia puutarhan käyttöön.

Mitä kompostoriin saa laittaa?

Kompostoriin voi laittaa esimerkiksi:

Hedelmien ja vihannesten kuoret sekä muut kasviperäiset biojätteet

Kahvinporot suodatinpusseineen

Teepussit (jos ne eivät sisällä muovia)

Leipä, puuro, riisi ja pasta

Liha- ja kalajätteet (vain suljettuun lämpökompostoriin)

Maitotuotteet pieninä määrinä

Kananmunankuoret murskattuina

Talouspaperit, lautasliinat ja paperiset munakennot pienittyinä

Pienet määrät kuihtuneita kukkia ja huonekasveja

Mitä kompostoriin ei saa laittaa?

Älä laita kompostoriin:

Muovia, metallia tai lasia

Kiviä tai hiekkaa suuria määriä

Kemikaaleja tai vaarallista jätettä

Tupakantumppeja

Vaippoja tai hygieniatuotteita

Imurin pölypussia

Suuria määriä nestettä

Tuhkaa suuria määriä

Vieraslajeja tai kasvitauteja sisältäviä kasveja (ellei kompostori kuumene riittävästi)

Kuivikkeen käyttö

Lisää jokaisen biojäte-erän päälle kuiviketta. Sopivia kuivikkeita ovat:

Puuhake

Kutterinlastu

Kuorike

Kompostikuivike

Kuivike:

sitoo kosteutta

ehkäisee hajuhaittoja

parantaa ilmankiertoa

edistää pieneliöiden toimintaa

Yleinen ohje on lisätä noin 1 osa kuiviketta 2–3 osaan biojätettä.

Älä sekoita. Kompostin eri kerroksissa on eri bakteerit

Perushoito

Kompostin perushoito on helppoa. Useimmiten riittää, että kerran pari viikossa tarkistetaan, miltä aines näyttää, tuoksahtaa ja tuntuu. Luonto hoitaa tehtävänsä, jos biojätettä ja seosainetta laitetaan kerroksittain oikeassa suhteessa.

Hoitoa ja tyhjennystä varten tarvitaan talikko ja lapio. Muita, joskaan ei välttämättömiä tarvikkeita ovat mm. ilmastussauva ja lämpömittari (asteikko 0–100), jolla kompostin toiminnan tehokkuutta voidaan seurata. Hoitotoimet ja havainnot kompostista on hyvä kirjata muistiin hoitovihkoon, jos käyttäjiä/hoitajia on useita. Korkean kompostorin eteen saatetaan kaivata koroketta. Keittiöön tarvitaan biojätettä varten oma keräilyastia.

Vinkki

Kompostointi on helppoa, mutta turha biojäte on tuhlausta. Kun heitämme pois esimerkiksi syömättä jääneitä elintarvikkeita, tuhlaamme samalla myös niiden tuotannon, jalostuksen, kuljetuksen, varastoinnin ja kaupan kuluttamat luonnonvarat. Fiksu tuottaa vähemmän biojätettä.

Eli vain biojäte kipataan kompostoriin ka peitetään kuivikkeella ja sama uudestaan Eikä sekoiteta???

Laita kompostiin

ruoantähteet

munankuoret, pienet luut

kahvin- ja teenporot, suodatinpussit ja teepussit

pehmopaperit

kotieläinten häkkien purut

kasvijätteet, myös rikkakasvit mieluummin ennen siementen kehittymistä, ja niiden auringossa kuivatetut tai jätesäkissä mädätetyt juuret.

Kompostoriin laitettavaa biojätettä ei tarvitse pakata. Laite jäte sellaisenaan keräysastiaan, tai laita pohjalle pala sanomalehteä, käytetty talouspaperi tai silputtua munakennoa.

Vinkki

Isot, kiinteät kappaleet, kuten kaalinpäät tai leivät, kannattaa pilkkoa ja munankuoret murskata, jotta ne lahoavat paremmin.

Älä laita kompostiin

Aineksia, jotka eivät lahoa tai jotka voivat myrkyttää kompostin

Ei tuhkaa tai kalkkia (komposti tulee liian emäksiseksi ja pieneliöiden toiminta estyy).

Ei tupakantumppeja eikä siivousjätettä.

Ei vaarallisia jätteitä, kuten lääkkeitä, kemikaaleja, painekyllästettyä puuta.

Ei haitallisten vieraskasvien ja muiden siemenistä leviävien, kuten jättiputkien tai jättipalsamin kukintoja ja siemeniä.

Suuri osa kasvitautien tai -tuholaisten runtelemista kasvinosista voidaan kompostoida. Osa kasvitaudeista on maalevintäisiä, joten niiden vahingoittamia kasveja ei kannata kompostoida. Muumiotautiset omenat voi laittaa hyvin toimivaan biojätekompostoriin.

Lemmikkikoirien, -kissojen, -possujen ja -rottien jätöksiä voi kompostoida käymäläjätekompostorissa. Älä käytä lemmikkien jätöksistä syntynyttä kompostimultaa ravintokasvien kasvattamiseen mahdollisten taudinaiheuttajien ja loisten vuoksi. Kompostimullan voi käyttää maanparannukseen.

Laita kompostiin

ruoantähteet

munankuoret, pienet luut

kahvin- ja teenporot, suodatinpussit ja teepussit

pehmopaperit

kotieläinten häkkien purut

kasvijätteet, myös rikkakasvit mieluummin ennen siementen kehittymistä, ja niiden auringossa kuivatetut tai jätesäkissä mädätetyt juuret.

Kompostoriin laitettavaa biojätettä ei tarvitse pakata. Laite jäte sellaisenaan keräysastiaan, tai laita pohjalle pala sanomalehteä, käytetty talouspaperi tai silputtua munakennoa.

Vinkki

Isot, kiinteät kappaleet, kuten kaalinpäät tai leivät, kannattaa pilkkoa ja munankuoret murskata, jotta ne lahoavat paremmin.

Älä laita kompostiin

Aineksia, jotka eivät lahoa tai jotka voivat myrkyttää kompostin

Ei tuhkaa tai kalkkia (komposti tulee liian emäksiseksi ja pieneliöiden toiminta estyy).

Ei tupakantumppeja eikä siivousjätettä.

Ei vaarallisia jätteitä, kuten lääkkeitä, kemikaaleja, painekyllästettyä puuta.

Ei haitallisten vieraskasvien ja muiden siemenistä leviävien, kuten jättiputkien tai jättipalsamin kukintoja ja siemeniä.

Suuri osa kasvitautien tai -tuholaisten runtelemista kasvinosista voidaan kompostoida. Osa kasvitaudeista on maalevintäisiä, joten niiden vahingoittamia kasveja ei kannata kompostoida. Muumiotautiset omenat voi laittaa hyvin toimivaan biojätekompostoriin.

Lemmikkikoirien, -kissojen, -possujen ja -rottien jätöksiä voi kompostoida käymäläjätekompostorissa. Älä käytä lemmikkien jätöksistä syntynyttä kompostimultaa ravintokasvien kasvattamiseen mahdollisten taudinaiheuttajien ja loisten vuoksi. Kompostimullan voi käyttää maanparannukseen.

Seosaineet

Seosainetta eli kuiviketta tarvitaan parantamaan kompostin ilmavuutta, sitomaan kosteutta ja hajuja ja tuomaan hiiltä hajottajien energialähteeksi. Tarkoitukseen käyvät lehti- ja neulaskarike, risuhake, vanha komposti, kutterinlastu, turve, puunkuorintajäte, silputtu olki tai erityinen kaupallinen valmiste. Eri seosaineilla on erilaisia ominaisuuksia.

Seosaineena biohiili sitoo hajuja ja kosteutta ja karkeana tekee kompostimassasta ilmavampaa - samalla se latautuu ravinteilla erinomaiseksi lannoitteeksi kasvimaalle.

Edullisinta on kuiva haravointijäte, jossa lehtien seassa on neulasia, kuivaa ruohoa tai oksanpätkiä. Tuoreet kasvijätteet ovat rinnastettavissa ruokajätteeseen, joten ne eivät käy seosaineeksi. Pihan risut ja oksat ovat haketettuna oivallista materiaalia; hakettimen voi vuokrata tai ostaa haketuspalvelun. Seosaineita voi kysyä myös höyläämöistä, lähikoulun teknisen työn luokasta, kierrätyskeskuksesta sekä puutarhaliikkeistä.

Biojäte peitetään samalla määrällä seosainetta, joten sitä on varattava reilusti. Hyvä säilytyspaikka on kompostorin lähellä sijaitseva kannellinen astia. Annostelua varten tarvitaan kauha.

Erilaisia seosaineita

Seosaine

Ominaisuudet

Kuiva lehti- ja neulaskarike

• Pelkkä lehtijäte painuu kostuessaan helposti tiiviiksi levyksi

• Kannattaa sekoittaa karkeampaan ainekseen

Kutterinlastu (käsittelemättömästä puusta)

• Ilmavaa

• Kuivana ei jäädy

• Ei sido tehokkaasti kosteutta eikä typpeä

• Vaatii jälkikompostointia

Risuhake

• Ilmavaa

• Lahoaa nopeasti

Kuorike

• Sitoo hajuja, ammoniakkia, kosteutta, paljon hivenaineita

• Pihka saattaa estää kärpästen lisääntymisen

• Hajoaa hitaasti

• Syntyy paljon humusta

Turve (lannoittamaton)

• Sitoo hajuja, ammoniakkia, kosteutta

• Ei kovin ilmavaa

• Jäätyy helposti

• Lahoaa nopeasti

• Hyvä seosaine sekoitettuna kutterin laskuun tai risuhakkeeseen 1:1

Olki, ruoho

• Hajoaa hitaasti

• Silputtuna hyvä seosaine

Kompostin perustaminen

Biojätteen kompostointi aloitetaan laittamalla säiliön pohjalle kerros karkeaa seosainetta. Kompostia täytetään tasaisesti ja biojäte peitetään reilulla kerroksella seosainetta joka kerta. Eläinperäinen jäte, erityisesti kalanperkuutähteet, on haudattava syvemmälle massan joukkoon ja peitettävä huolellisesti hajun ja kärpästen välttämiseksi. Myös puutarhajätekomposti pohjustetaan ilmavalla seosainekerroksella.

Pöyhiminen

Sopiva määrä hyvää seosainetta pitää kompostimassan yleensä riittävän kuohkeana. Viikoittain siihen voi pistellä reikiä talikolla tai ilmastussauvalla. Toimivaa kompostia ei tarvitse sekoittaa kovinkaan usein. Pintaosien (20–30 cm) pöyhiminen kerran pari kuukaudessa yleensä riittää; samalla reunoilta voidaan kääntää massaa kuumempaan keskiosaan. Suuremmissa yhteiskäyttökomposteissa perusteellisempi sekoittaminen viikon tai parin välein on usein tarpeen. Pidä huoli, että kompostimassa on pöyhittäessä kostea: kuivasta kompostista saattaa pölytä homeitiötä hengityselimiin.

Puunlehdet paakkuuntuvat kostuessaan tiiviiksi kerrokseksi, joten lehtikompostin ajoittainen pöyhiminen nopeuttaa lahoamista.

Kasteleminen

Kompostia kastellaan, jos se vaikuttaa kuivahtaneelta tai vilisee muurahaisia. Kastelun jälkeen sitä on hyvä hieman pöyhiä. Sopivan kostea kompostimassa tuntuu kädessä kostealta pesusieneltä. Kasteluun voi käyttää nokkosvettä, joka on hyvä vaihtoehto varsinkin lehtikompostille.

Puutarhajäte

Puutarhajätettä syntyy usein niin paljon, että vain osa voidaan kompostoida talousjätteen kera. Pelkän puutarhajätteen kompostoinnissa pätevät kuitenkin samat periaatteet kuin talousjätettä kompostoitaessa. Lahoaminen on tehokkainta, kun kompostissa on ilmavuutta, kosteutta ja sopivasti tuoretta ja karkeaa kasvijätettä. Seosainetta puutarhajätekomposti ei tarvitse.

Pääosin lakastuneita lehtiä ja risuja sisältävä lehtikomposti tarvitsee typpeä, jota saadaan esimerkiksi nokkosvedestä tai kanankakkarakeista. Myös jälkikompostoitumista vaativa ruokajäte on typpipitoista ja hyvä lisä puutarhajätteen joukkoon. Suurten ja paksujen lehtien maatumista voi nopeuttaa silppuamalla ne ruohonleikkurilla ennen kompostiin laittamista.

Rikkaruohot ja kasvitautien runtelemat kasvinosat voi kompostoida turvallisesti silloin, kun prosessin kuumavaihe on riittävän pitkä (useista vuorokausista noin viikkoon) ja lämpötila riittävän korkea (monille sienitaudeille vähintään +45 C ja rikkakasvien siemenille +65 C). Puutarhajätekompostissa näihin lämpötiloihin ei päästä, toisin kuin hyvin toimivan biojätekompostorin keskiosassa. Eri taudinaiheuttajat ja rikkakasvien siemenet tuhoutuvat eri lämpötiloissa. Ennen siemennysvaihetta kompostoitu rikkakasvi on haitaton. Juurakoista leviävien kasvien juuret voi kuivattaa auringossa tai mädättää jätesäkissä ennen kompostiin laittoa.

Käymäläjäte

Käymäläjätteen kompostoinnissa pätevät samat periaatteet kuin muillekin eloperäisille jätteille. Säiliö pohjustetaan esimerkiksi turpeen ja karkean seosaineen sekoituksella. Kuiviketta lisätään joka käyttökerran jälkeen tai laitteen käyttöohjeen mukaisesti. Tärkeää on, ettei suotoneste pääse valumaan maaperään. Jos nestettä kertyy paljon, erotteleva kuivakäymälä voi olla hyvä ratkaisu. Tällöin virtsa kerätään erikseen esimerkiksi toimittamalla se kanisterilla viemäriin ja kiinteä massa kompostoidaan.

Jälkikompostoitavan aineksen on oltava niin pitkälle hajonnutta ja rakenteeltaan sellaista, ettei se haise tai houkuttele haittaeläimiä.

Kompostikäymälöissä jätteen käsittely tapahtuu itse käymälässä, josta jäte siirretään jälkikompostiin. Kuuman vaiheen tulisi mielellään olla kesällä. Silloin massan lämpötila varmimmin nousee yli 50 C:een ja suolistoperäiset taudinaiheuttajat tuhoutuvat.

Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi. Kesto lasketaan siitä, kun tuoretta käymäläjätettä ei enää lisätä kompostiin.

Teen näin kerran vuodessa: on lämmöneristetty kompostori esim biolan, niin loppusyksyllä lapiolla pohjalta pois mustaa multaa kunnes alkaa olla tunnistettavia hedelmänosia. Sitten pohjalta yksi kuokkaisu päälle möhnää niin käynnistyy pinnallakin nopeat prosessit, ja parissa päivässä pinnalla oleva kama tipahtaa sinne tyhjennyksessä syntyvään pohjaonkaloon.

Eli kerran vuodessa tyhjennys. Tai useammin jos teette paljon biojätettä.

Vierailija kirjoitti:

Eli vain biojäte kipataan kompostoriin ka peitetään kuivikkeella ja sama uudestaan Eikä sekoiteta???

Riippuu mistä roikkuu, joskus joutuu sekoittamaan kun painuu liian tiiviiksi.  Kyllä sen tarpeen näkee.

Mutta miksi joku ääliö jakaa noita tekoäly juttuja näihin?

Vierailija kirjoitti:

Eli vain biojäte kipataan kompostoriin ka peitetään kuivikkeella ja sama uudestaan Eikä sekoiteta???

Ei sitä kuivikettakaan tarvitse. Kahvinpurut ja paperipussit hoitaa asian.

Huom. Kaikki paperipussit ei käy. Esim. myslipusseissa ja jauhopusseissa on muovikalvo.