"Köyhällä" Suomella oli aikanaan varaa koulujen omiin keittiöihin ja kunnon ruokaan lapsille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne kovin kaksisia olleet ne ruuat. Puuropäivä, hernaripäivä, pari pottua yhden verimakkaran tai verilätyn kanssa, pinaattikeittoa, keittoa, jossa ei juuri sattumia ollut

näkkileipää margariinilla

Meillä ainakin oli koulussa hyvät ruoat 70-80-luvuilla ja vielä 90- luvullakin, kun siirryin opettajaksi entiseen kouluni. 2000- luvulla ruoan laatu laski, kun siirryttiin keskuskeittiösysteemiin ja kouluista lakkautettiin omat keittiöt. Puuropäivä oli 70- ja 80- luvulla varmaan kerran viikossa, sisäelinruokia syötiin oli myös silakkalaatikkoa, mutta sitä oli kotonakin. Sitten oli lihakastikkeita mm. läskisoosia, palapaistia, poronlihakastiketta, jauhelihakastiketta, makkarakastiketta, kanaviillokkia, tillilihaa, juhlapäivinä poronkäristystä jne. Keittoja oli ainakin liha-, kala- ja makkarakeitto, italiankeitto, kesäkeitto, pinaattikeitto, nakkikeitto, siskonmakkarakeitto, kesäkeitto jne. Kiusauksia oli alkuvuosina harvemmin. Leipä oli yleensä näkkäriä, mutta esim. kesäkeitonmkanssa oli karjalanpiirakka munavoilla.

Miksikähän kommenttini lisäyksenä omaan viestiini jonoutettiin?

H e r n e k e i t t o  j a  p a n n u k a k k u  a l a k o u l u s s a  u n o h t u i v a t.

Olisikohan johtunut siitä, että ainaki; meidän koulu oli ala-aste, ei alakoulu.

Vierailija kirjoitti:

Sotien jälkeinen hyvinvointiyhteiskuntaprojektihan nojasi siihen että elättejä on erittäin vähän elättäjiin nähden. Eläkeläisiä esimerkiksi ajateltiin olevan kerrallaan niin vähän että mitättömän pieni eläkemaksu riittäisi kattamaan eläkemenot. Hyvinvointiyhteiskunta oli vielä 1990-luvulle asti edullista ylläpitää, sillä kaikki julkisen sektorin eläkevastuut olivat täysin ratkaisematta ja ajateltu maksatettaviksi tuleville sukupolville verovaroin hamassa tulevaisuudessa.

Demografisen muutoksen jälkeen ongelmaksi tuli moraalinen muutos, elätiksi jäämisestä tuli hyväksyttävää ja joissain piireissä jopa ihailtavaa. Viimeisin piirre murroksessa on se, että elättejä suorastaan aktiivisesti hankitaan ulkomaita myöten.

Nyt ontuu perustelut. Jos tuo on se perimmäinen ongelma, niin miksi töihin on niin vaikea päästä nykypäivänä?

Siinä mielessä totta, että kun nykyisen hallituksen aikana työttömyys lisääntyy lisääntymistään jo Euroopan huonoimmaksi, niin suurin osa ihmisistä kyllä ymmärtää että on ihan hyväksyttävää ettei terveetkään ole työelämässä, koska on ymmärrettävää että jos Puuiloon on vaikeampi päästä töihin, kuin päästä opiskelemaan lääkäriksi, niin silloin kaikki nyt ei vain ole töissä.

Vierailija kirjoitti:

Jep, ei taida syntyvyys nousta näillä arvoilla. 

Jep jep, selityksiä nuorten sukupolvien lapsihaluttomuuteen haetaan usein elämän epävarmuudesta ja heikosta tulevaisuususkosta, yms, mutta ei nähdä että ongelman aiheutti sen ettei suurten ikäluokkien lapset tehneet itse riittävästi niitä lapsia (miksi te ette haluneet?) ja joku ääliö keksi ongelmaan ratkaisun, tuodaan ulkomailta työvoimaa, joka maksaa meidän veromme ja hoitaa meidän vanhuksemme. Ulkoistetaan hyvinvointivaltion rahoitus ulkomaalaisille. Sitä niittää mitä kylvää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä maksanut paljon. Oli puolukoiden poimintapäivä. Mentiin opettajan johdolla metsään. Myöhemmin piti kotoa tuoda pieni määrä puolukoita. 1963 maito ja voileivät piti tuoda kotoa. Keiton sai koulusta. Mutta se ruoka maistui. Oli lihakeitto, kalakeitto, nistipata, jauhelihakastike ja perunat piti itse kuoria. Jos oli eilisen päivän ruoka jäänyt, niin sitä sai seuraavanakin päivänä jos halusi. Yksi poika otti aina "eilistä".

Oliko nistipataa jo 1963?

Meillä oli ainakin kymmenen vuotta myöhemmin. Varsinaista makroonilaatikkoa ei ollut koskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne kovin kaksisia olleet ne ruuat. Puuropäivä, hernaripäivä, pari pottua yhden verimakkaran tai verilätyn kanssa, pinaattikeittoa, keittoa, jossa ei juuri sattumia ollut

näkkileipää margariinilla

Meillä ainakin oli koulussa hyvät ruoat 70-80-luvuilla ja vielä 90- luvullakin, kun siirryin opettajaksi entiseen kouluni. 2000- luvulla ruoan laatu laski, kun siirryttiin keskuskeittiösysteemiin ja kouluista lakkautettiin omat keittiöt. Puuropäivä oli 70- ja 80- luvulla varmaan kerran viikossa, sisäelinruokia syötiin oli myös silakkalaatikkoa, mutta sitä oli kotonakin. Sitten oli lihakastikkeita mm. läskisoosia, palapaistia, poronlihakastiketta, jauhelihakastiketta, makkarakastiketta, kanaviillokkia, tillilihaa, juhlapäivinä poronkäristystä jne. Keittoja oli ainakin liha-, kala- ja makkarakeitto, italiankeitto, kesäkeitto, pinaattikeitto, nakkikeitto, siskonmakkarakeitto, kesäkeitto jne. Kiusauksia oli alkuvuosina harvemmin. Leipä oli yleensä näkkäriä, mutta esim. kesäkeitonmkanssa oli karjalanpiirakka munavoilla.

Olet saanut hyvää ruokaa ravintoa kun muisti pelaa noin hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sotien jälkeinen hyvinvointiyhteiskuntaprojektihan nojasi siihen että elättejä on erittäin vähän elättäjiin nähden. Eläkeläisiä esimerkiksi ajateltiin olevan kerrallaan niin vähän että mitättömän pieni eläkemaksu riittäisi kattamaan eläkemenot. Hyvinvointiyhteiskunta oli vielä 1990-luvulle asti edullista ylläpitää, sillä kaikki julkisen sektorin eläkevastuut olivat täysin ratkaisematta ja ajateltu maksatettaviksi tuleville sukupolville verovaroin hamassa tulevaisuudessa.

Demografisen muutoksen jälkeen ongelmaksi tuli moraalinen muutos, elätiksi jäämisestä tuli hyväksyttävää ja joissain piireissä jopa ihailtavaa. Viimeisin piirre murroksessa on se, että elättejä suorastaan aktiivisesti hankitaan ulkomaita myöten.

Nyt ontuu perustelut. Jos tuo on se perimmäinen ongelma, niin miksi töihin on niin vaikea päästä nykypäivänä?

Siinä mielessä totta, että kun nykyisen hallituksen aikana työttömyys lisääntyy lisääntymistään jo Euroopan huonoimmaksi, niin suurin osa ihmisistä kyllä ymmärtää että on ihan hyväksyttävää ettei terveetkään ole työelämässä, koska on ymmärrettävää että jos Puuiloon on vaikeampi päästä töihin, kuin päästä opiskelemaan lääkäriksi, niin silloin kaikki nyt ei vain ole töissä.

Siirryimme lapiohommista läppärin ääreen ja julkisesta sektorista on tullut palkkajohtaja jo 2000-luvun alusta. 1990-luvun alun syvä lama muutti suomalaisen työelämän pysyvästi. Silloin katkesi monen perinteinen ura, ja työmarkkinoille vakiintuivat pätkätyöt, vuokratyö ja pitkäaikaistyöttömyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sotien jälkeinen hyvinvointiyhteiskuntaprojektihan nojasi siihen että elättejä on erittäin vähän elättäjiin nähden. Eläkeläisiä esimerkiksi ajateltiin olevan kerrallaan niin vähän että mitättömän pieni eläkemaksu riittäisi kattamaan eläkemenot. Hyvinvointiyhteiskunta oli vielä 1990-luvulle asti edullista ylläpitää, sillä kaikki julkisen sektorin eläkevastuut olivat täysin ratkaisematta ja ajateltu maksatettaviksi tuleville sukupolville verovaroin hamassa tulevaisuudessa.

Demografisen muutoksen jälkeen ongelmaksi tuli moraalinen muutos, elätiksi jäämisestä tuli hyväksyttävää ja joissain piireissä jopa ihailtavaa. Viimeisin piirre murroksessa on se, että elättejä suorastaan aktiivisesti hankitaan ulkomaita myöten.

Nyt ontuu perustelut. Jos tuo on se perimmäinen ongelma, niin miksi töihin on niin vaikea päästä nykypäivänä?

Siinä mielessä totta, että kun nykyisen hallituksen aikana työttömyys lisääntyy lisääntymistään jo Euroopan huonoimmaksi, niin suurin osa ihmisistä kyllä ymmärtää että on ihan hyväksyttävää ettei terveetkään ole työelämässä, koska on ymmärrettävää että jos Puuiloon on vaikeampi päästä töihin, kuin päästä opiskelemaan lääkäriksi, niin silloin kaikki nyt ei vain ole töissä.

Siirryimme lapiohommista läppärin ääreen ja julkisesta sektorista on tullut palkkajohtaja jo 2000-luvun alusta. 1990-luvun alun syvä lama muutti suomalaisen työelämän pysyvästi. Silloin katkesi monen perinteinen ura, ja työmarkkinoille vakiintuivat pätkätyöt, vuokratyö ja pitkäaikaistyöttömyys.

Työhaluiset ihmiset ovat ilman työtä siksi, että nykyisessä järjestelmässä vain pääoma voi työllistää. Ja suurpääomallehan menee nykyään sitä paremmin mitä vähemmän se työllistää ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, ei taida syntyvyys nousta näillä arvoilla. 

Jep jep, selityksiä nuorten sukupolvien lapsihaluttomuuteen haetaan usein elämän epävarmuudesta ja heikosta tulevaisuususkosta, yms, mutta ei nähdä että ongelman aiheutti sen ettei suurten ikäluokkien lapset tehneet itse riittävästi niitä lapsia (miksi te ette haluneet?) ja joku ääliö keksi ongelmaan ratkaisun, tuodaan ulkomailta työvoimaa, joka maksaa meidän veromme ja hoitaa meidän vanhuksemme. Ulkoistetaan hyvinvointivaltion rahoitus ulkomaalaisille. Sitä niittää mitä kylvää. 

Suuret ikäluokat tekivät vähän lapsia: 1970-luvun alussa syntyi ennätyksellisen vähän lapsia ja uusi aborttilaki tuli voimaan 1973. Myös abortteja suuret ikäluokat tekivät ennätysmäärän.

Suurten ikäluokkien lapset eli -70-luvulla syntyneet ovat kyllä osallistuneet synnytystalkoisiin: 2010-luvun taitteessa parhaana vuonna syntyi yli 60 000 lasta, kun viime vuosina on syntynyt n. 45 000.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sotien jälkeinen hyvinvointiyhteiskuntaprojektihan nojasi siihen että elättejä on erittäin vähän elättäjiin nähden. Eläkeläisiä esimerkiksi ajateltiin olevan kerrallaan niin vähän että mitättömän pieni eläkemaksu riittäisi kattamaan eläkemenot. Hyvinvointiyhteiskunta oli vielä 1990-luvulle asti edullista ylläpitää, sillä kaikki julkisen sektorin eläkevastuut olivat täysin ratkaisematta ja ajateltu maksatettaviksi tuleville sukupolville verovaroin hamassa tulevaisuudessa.

Demografisen muutoksen jälkeen ongelmaksi tuli moraalinen muutos, elätiksi jäämisestä tuli hyväksyttävää ja joissain piireissä jopa ihailtavaa. Viimeisin piirre murroksessa on se, että elättejä suorastaan aktiivisesti hankitaan ulkomaita myöten.

Nyt ontuu perustelut. Jos tuo on se perimmäinen ongelma, niin miksi töihin on niin vaikea päästä nykypäivänä?

Siinä mielessä totta, että kun nykyisen hallituksen aikana työttömyys lisääntyy lisääntymistään jo Euroopan huonoimmaksi, niin suurin osa ihmisistä kyllä ymmärtää että on ihan hyväksyttävää ettei terveetkään ole työelämässä, koska on ymmärrettävää että jos Puuiloon on vaikeampi päästä töihin, kuin päästä opiskelemaan lääkäriksi, niin silloin kaikki nyt ei vain ole töissä.

Siirryimme lapiohommista läppärin ääreen ja julkisesta sektorista on tullut palkkajohtaja jo 2000-luvun alusta. 1990-luvun alun syvä lama muutti suomalaisen työelämän pysyvästi. Silloin katkesi monen perinteinen ura, ja työmarkkinoille vakiintuivat pätkätyöt, vuokratyö ja pitkäaikaistyöttömyys.

Jos työelämän muutoksen haluaa kiteyttää lyhyesti, niin Suomi muuttui maatalousyhteiskunnasta ensin teolliseksi, sitten…1990-luvun alun pitkä ja syvä lamakausi syöksi kuitenkin Suomen ennennäkemättömään työttömyyteen, pankkikriisiin ja julkisen talouden ongelmiin. Yrityksiä ajautui konkurssiin, tuotanto väheni ja samalla työttömyys kasvoi ja lamaannus jäi…

Olin koululla pk-seudulla työharjoittelussa 2016 syksyllä. Koululla oli oma keittiö ja 3 kokkia ja harjoittelija. Salaattipöytä oli ja oli liha- ja kasvisruoka vaihtoehdot. Myös erityisruokavaliot huomioitiin. Pääkokki eli Emäntä oli tosi hyvä, tehnyt 40 vuotta työtään. Toi oman osaamisensa ruokiin. Toki paljon tuli puolivalmisteina, mutta itse tehtiin esim. suklaamousse jonain eu-päivänä. Työ oli kovaa ja raskasta, koululla oli 600 oppilasta. 

Tuolloin yksi ja sama ruoka kelpasi kaikille. Jos ei kelvannut, niin mitään tusinaa eri ideolologiaa edustavaa ruokavaliovaihtoehtoa ei ollut tarjolla, vaan piti sietää pientä nälkää koulupäivän päättymiseen saakka tai olla omia eväitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne kovin kaksisia olleet ne ruuat. Puuropäivä, hernaripäivä, pari pottua yhden verimakkaran tai verilätyn kanssa, pinaattikeittoa, keittoa, jossa ei juuri sattumia ollut

näkkileipää margariinilla

Meillä ainakin oli koulussa hyvät ruoat 70-80-luvuilla ja vielä 90- luvullakin, kun siirryin opettajaksi entiseen kouluni. 2000- luvulla ruoan laatu laski, kun siirryttiin keskuskeittiösysteemiin ja kouluista lakkautettiin omat keittiöt. Puuropäivä oli 70- ja 80- luvulla varmaan kerran viikossa, sisäelinruokia syötiin oli myös silakkalaatikkoa, mutta sitä oli kotonakin. Sitten oli lihakastikkeita mm. läskisoosia, palapaistia, poronlihakastiketta, jauhelihakastiketta, makkarakastiketta, kanaviillokkia, tillilihaa, juhlapäivinä poronkäristystä jne. Keittoja oli ainakin liha-, kala- ja makkarakeitto, italiankeitto, kesäkeitto, pinaattikeitto, nakkikeitto, siskonmakkarakeitto, kesäkeitto jne. Kiusauksia oli alkuvuosina harvemmin. Leipä oli yleensä näkkäriä, mutta esim. kesäkeitonmkanssa oli karjalanpiirakka munavoilla.

Olet saanut hyvää ruokaa ravintoa kun muisti pelaa noin hyvin.

👍😂😂

Vierailija kirjoitti:

Katso väestöpyramidista mihin rahat menevät. Tämä on fakta, joka ei muutu eivätkä poliitikot sitä kerro, koska 1 600 000 äänestäjää. Helpompaa syyttää työttömiä, mm jne. Äänestäjät herätkää edes vähän: eläkepommin hinta on rapautunut hyvinvointiyhteiskunta. Tai sitten kohdennetaan raha toisin (lapset, nuoret, palvelut) ja eläkeläiset maksavat enemmän itse. Molempia ei voi saada.

Vuonna 1980 oli alle 15-vuotiaita alle 30 sataa työikäistä kohti ja yli 65-vuotiaita alle 20. Nyt luvut ovat 25 ja yli 30. 

Työikäisten rahoituskuorma on siis kasvanut 15% ja samalla palveluntarpeen sekä äänioikeitettujen pääpaino siirtynyt vanhuksien puolelle.

Julkisen talouden alijäämä on alle 4%, joten ylläoleva selittää koko talousahdingon. Ihme että on selvitty näinkin kauan ilman täydellistä maksukyvyttömyyttä.

Mutta ihmiset ei yhäkään vaan ymmärrä, kaikki verovaroista kustannettava on edelleen elintärkeää -keramiikkapajat sukupuolivähemmistöille, neljä erilaista somaliväestön omaa etujärjestöä, tupakoinnin lopettamisen tukeminen turkmenistanissa, apuraha kokeelliselle taiteelle yleisen käymälän ääniympäristössä, puhumattakaan kunnan kolmannen taajaman omasta terveyskeskuksesta koska 8km näytteenottolabraan on ihmisoikeusrikos, samoin kuin on pitkäaikaistyöttömän asuttaminen 4 kilometrin päähän Kluuvista tai hänen siirtäminen 64 neliötä pienempään asuntoon johon ei mahdu enää hänen kirjahyllynsä ja 6 hengen ruokailuryhmänsä ja vanhat tutut esineet ovat hänen mielenterveydelleen ehdottoman välttämättömiä.....

Vierailija kirjoitti:

Olin koululla pk-seudulla työharjoittelussa 2016 syksyllä. Koululla oli oma keittiö ja 3 kokkia ja harjoittelija. Salaattipöytä oli ja oli liha- ja kasvisruoka vaihtoehdot. Myös erityisruokavaliot huomioitiin. Pääkokki eli Emäntä oli tosi hyvä, tehnyt 40 vuotta työtään. Toi oman osaamisensa ruokiin. Toki paljon tuli puolivalmisteina, mutta itse tehtiin esim. suklaamousse jonain eu-päivänä. Työ oli kovaa ja raskasta, koululla oli 600 oppilasta. 

Oliko kaupungin koulu vai yksityinen vai yliopiston harjoittelukoulu? Siinä on eroa. Jälkimmäisissä on yleensä paremmat truoat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

en kyllä muista, että 80-90-luvulla oli erityisemmin salaatteja tarjoiltu. oli perunavelliä, makaronivelliä, puuroja, lihakastikjeita ja perunaa yleensä.. näkkäriä, silloin tällöin pinaattilettuja..

 

nykyään koulussa on useampaa salaattia tarjolla, joka päivä voi valita kasvisruoan, monenlaista ruokaa tarjolla.  leipiäkin on kolmea etilaista: näkkäri, tumma, vaalea.

No ei varmasti ole 80-luvulla enää mitään perunavellejä tai makaronivelliä..

t.66 syntynyt.

 

ÄLÄ valehtele.

Kyllä meillä ainakin makaronivelliä oli, ja puuroja hyvin usein. Olin 80-luvulla pienessä maalaiskoulussa, oma keittäjä. 

Puuroa oli kyllä ja sehän oli erinomaisen hyvää ohrasuurimopuuroa ja mehukeittoa koulun pihan viinimarjoista! Melkein kaikkien lempiruoka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Makaronivelli on terveellistä .  Kun keitä seuraavan kerran lyhyttä makaronia kypsäksi reilussa vedessä niin huuhtelett makaronit kylmässä vedessä nopeasti siivilässä ja olet heittänyt veden pois . Niin laita makaronit takaisin kattilaan .  Italialaisia kutsutaan makaroniksi koska se maa tuottaa makaroneja . No tuotetaan niitä muissakin maissa . Laita kattilaan ne makaronit mitkä keitit ja lisää 2 ei vettä ja puoli litraa maitoa . Kuumenna ja sekoittele . Sitten lisäät ripauksen suolaa puoli teelilusikallista ja sekoita. Sitten lisäät ruokalusikallisen sokeria ja sekoitat .  Anna hetki kuumentua ja nosta kattila pois liedeltä.  Maista ja lisää ripaus sokeria . Laita lautaselle ja syö lusikalla.  Ihmeen hyvää kylmässä ilmastossa .  Voit syödä tumman leivän palan ja voita sen kanssa.  Tai voit laittaa voi palan keiton päälle. 

Ei niitä makaroneja kuulu huuhdella. Liika vesi kaadetaan pois, jos edes kaadetaan ollenkaan, jos sitä on vain vähän. Siinähän menee tärkkelys viemäriin. Ja se juuri suurustaa sen vellin täyteläiseksi.

Makaroonivelli on pelkkää hiilaria, tuskin on terveellistä. Lapsena tosin tykkäsin siitä ja yhdelle lapsistani piti mummin aina keittää makaroonivelliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Julkisen sektorin koko on kasvanut koko 2000-luvun. Selvästikään lisääntyneet tehtävät ei tee mitään hyödyllistä kun asiakasta koitetaan suorastaan karkoittaa palveluista kun ei ole porukkaa asiakasta palvelemassa. 

Julkisen sektorin koko kasvaa ikääntyvän väestön vuoksi. 

ja kuitenkin suurin kasvuryhmä on sosiaalihuollon (ei terveydenhuolto) ohella opetus.

Mieti mikä olisi voinut kasvattaa molempien sektorien työntekijätarvetta, pinnistä pinnistä, ehkä se sieltä tulee..

Noh, ehkä se on sitten  vanhusten opettaminen ja vanhussosiaalityö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

en kyllä muista, että 80-90-luvulla oli erityisemmin salaatteja tarjoiltu. oli perunavelliä, makaronivelliä, puuroja, lihakastikjeita ja perunaa yleensä.. näkkäriä, silloin tällöin pinaattilettuja..

 

nykyään koulussa on useampaa salaattia tarjolla, joka päivä voi valita kasvisruoan, monenlaista ruokaa tarjolla.  leipiäkin on kolmea etilaista: näkkäri, tumma, vaalea.

No ei varmasti ole 80-luvulla enää mitään perunavellejä tai makaronivelliä..

t.66 syntynyt.

 

ÄLÄ valehtele.

Kyllä oli makaronivelliä kouluruokana 2000-luvullakin.

Ei meillä ikinä ja puuroa oli vain nälkäpäivänä. Meillä oli todella hyvää kouluruoka, ei ole valittamista. Makaronivelliä söin mummolassa kasarilla, hyvää oli sekin.

Vierailija kirjoitti:

80-90 luvun taitteessa meidän pienellä ala-asteella oli oma keittäjä, oo niitä aikoja.

Mites teillä silloin 80-90-luvun taitteessa siellä ruokailut järjestettiin, jos keittäjä oli sairaana? Eikö se ole aika haavoittuvaa, jos koululla on vain yksi keittäjä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

en kyllä muista, että 80-90-luvulla oli erityisemmin salaatteja tarjoiltu. oli perunavelliä, makaronivelliä, puuroja, lihakastikjeita ja perunaa yleensä.. näkkäriä, silloin tällöin pinaattilettuja..

 

nykyään koulussa on useampaa salaattia tarjolla, joka päivä voi valita kasvisruoan, monenlaista ruokaa tarjolla.  leipiäkin on kolmea etilaista: näkkäri, tumma, vaalea.

No ei varmasti ole 80-luvulla enää mitään perunavellejä tai makaronivelliä..

t.66 syntynyt.

 

ÄLÄ valehtele.

Kyllä oli makaronivelliä kouluruokana 2000-luvullakin.

Ei meillä ikinä ja puuroa oli vain nälkäpäivänä. Meillä oli todella hyvää kouluruoka, ei ole valittamista. Makaronivelliä söin mummolassa kasarilla, hyvää oli sekin.

En ole koskaan syönyt makaronivelliä. Kävin kouluni 70-luvulla. Ei meillä ollut.