Lue keskustelun säännöt.
"Köyhällä" Suomella oli aikanaan varaa koulujen omiin keittiöihin ja kunnon ruokaan lapsille
12.07.2026 |
73 itse koulun aloittaneena muistan ettei se nyt aina niin herkkua ollut omasta mielestä mutta kun katsoo tuota nykyistä puolivalmista, lämmitettävää ravintoköyhää sotkua mitä lapsille tarjotaan niin hirvittää . Ylikansalliset firmat maksimoi voitot ja ainesten laadusta viis.
Hävytöntä kehitystä.
Kommentit (207)
Vierailija kirjoitti:
70- luvulla oli jopa välipalat! Ja omat kirjat! Ja nyt ei muka ole varaa mihinkään.
Välipalat olivat hyviä, jogurttia, jäätelöä, hedelmiä, viiliä jne..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oltiin lapsena jo niin hyvätahtoisia, että jätettiin osa ruuasta syömättä, jotta voitiin kaataa isoon jämäastiaan Afrikan lapsia varten. Siitä tuli hyvä omatunto.
Vierailija kirjoitti:
Totta. Kouluilla oli keittäjä ja talonmies. Oi niitä aikoja!
Hän on vain ruuanjakelija, ei keittäjä.
Ruoka tuotiin valmiina lämpöastioissa, joista se sitten jaettiin oppilaille.
Asuimme lapsuuteni kyläkoululla jossa äitini oli keittäjänä, hyvää ruokaa. Nykyään koko kunnan lapset kirkonkylällä koulussa ja teininä kävimme kuten nykyäänkin käydään kaupungissa koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en kyllä muista, että 80-90-luvulla oli erityisemmin salaatteja tarjoiltu. oli perunavelliä, makaronivelliä, puuroja, lihakastikjeita ja perunaa yleensä.. näkkäriä, silloin tällöin pinaattilettuja..
nykyään koulussa on useampaa salaattia tarjolla, joka päivä voi valita kasvisruoan, monenlaista ruokaa tarjolla. leipiäkin on kolmea etilaista: näkkäri, tumma, vaalea.
No ei varmasti ole 80-luvulla enää mitään perunavellejä tai makaronivelliä..
t.66 syntynyt.
ÄLÄ valehtele.
meillä oli. meillä käytiin myös koko koulun kanssa aina syksyisin keräämässä marjojakin, jotta oli jälkiruoaksi marjapiirakkaa sitten 😁 ja eikä ollut edes mikään pieni koulu, noin 500 oppilasta alakoulussa.
Me kerättiin kans koulun keittiölle marjoja kukin oppilas. Niitä ei kyllä oppilaat saaneet missään muodossa. Meni sitten keittäjän paksulle pojalle ja opettajien perheisiin.
Taas pukkaa urbaanilegendaa. Itse aloitin koulun -62 enkä ole koskaan kerännyt marjan marjaa kouluun. En muista koskaan syöneeni jotain makaronivelliä tai ehkä Hgissä ei sitä ollut. Nyt 2000-luvulla olen kilpailuttanut useasti 850 oppilaan ja opiskelijan (eskarista ylioppilaaksi) kouluruoan ja syönyt sitä itsekin 20 vuotta. Voittajana aina voittoa tuottava yritys, joka on nykyään monikansallinen ja ruoka oli hyvää niin oppilaiden kuin henkilökunnankin mielestä. Oma valmistuskeittiö eikä mikään kunnallinen mukayritys tukityöllistettyineen jossain kehien tuolla puolen, josta ruoat sitten vatkataan haaleaksi kuormurilla pitkin kuntaa. Meillä oli aina pääruoka ja kasvisruoka tarjolla kaikille joka päivä. Lisäksi joka päivä sellainen saattipöytä, että siitä pystyi keräämään myös kasvisruoan proteiineineen. Maito, piimä ja leivät sekä Oivariinia. Yrittivät kerran jotain kevyt keijua laittaa tarjolle mutta oppilaat panivat vastaan. Olimme myös luomun tasolla kaksi, joka on aika helppo saavuttaa luomu maitotuotteiden sekä leipien avulla. Keittojen kanssa oli muuten itse leivottua leipää, mitä henkilökunta osti paljon kotiin.
Koulu toimi aivan samoin määrärahoin kuin muutkin ja nyt pientä itsekehua eli pitää osata kilpailuttaa. Pitää osata vaatia tiettyjä toimintatapoja, koska jokainen tarjoajahan tarjoaa hyvää ruokaa mutta millä sen hyvyyden arvioit paperisista tai sähköisistä tarjouksista eli pitää perehtyä itse valmistusprosessiin, henkilöstön määrään jne. Ongelmallisin oppilasryhmä on teinitytöt, jotka milloin laihduttavat, milloin muotiruoka on jotakin yms., heille itsekoottava salaatti proteiineinen oli kuin nenä päähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään ruoan tekee firma jonka pitää tehdä voittoa omistajalleen.
Vierailija kirjoitti:
Makaronivelli on terveellistä . Kun keitä seuraavan kerran lyhyttä makaronia kypsäksi reilussa vedessä niin huuhtelett makaronit kylmässä vedessä nopeasti siivilässä ja olet heittänyt veden pois . Niin laita makaronit takaisin kattilaan . Italialaisia kutsutaan makaroniksi koska se maa tuottaa makaroneja . No tuotetaan niitä muissakin maissa . Laita kattilaan ne makaronit mitkä keitit ja lisää 2 ei vettä ja puoli litraa maitoa . Kuumenna ja sekoittele . Sitten lisäät ripauksen suolaa puoli teelilusikallista ja sekoita. Sitten lisäät ruokalusikallisen sokeria ja sekoitat . Anna hetki kuumentua ja nosta kattila pois liedeltä. Maista ja lisää ripaus sokeria . Laita lautaselle ja syö lusikalla. Ihmeen hyvää kylmässä ilmastossa . Voit syödä tumman leivän palan ja voita sen kanssa. Tai voit laittaa voi palan keiton päälle.
Ei niitä makaroneja kuulu huuhdella. Liika vesi kaadetaan pois, jos edes kaadetaan ollenkaan, jos sitä on vain vähän. Siinähän menee tärkkelys viemäriin. Ja se juuri suurustaa sen vellin täyteläiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli lapsetkin hoikkia tuohon aikaan. Liikuttiin paljon ja ei mässytetty namia jatkuvasti kun ei ollut rahaa siihen.
Toisaalta munkki ja limsa oli monen välipala.
Aikuisille pulla, kermakahvi ja läskisoosi.
Ei varmasti ollut munkki ja limsa mikään välipala. Kasarilla limppareiden myynti oli hyvin vähäistä. Saunan jälkeen kerran viikossa saattoi saada pikkupullon.
Juuri näin. Meillä oli kuusihenkinen perhe ja ostettiin korillinen limsaa noin kuukauden välein. Saunan jälkeen sai pullon. Muuten yleensä ei kuin jossain poikkeustapauksessa. Vaikka kori oli kellarin kylmähuoneessa, ei sieltä omin luvin haettu pulloakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se ruoka oli jotain velliä ja juhkapäivinä tillilihaa. Ei taitaisi nykynuorille kelvata kasvustacojen korvikkeeksi.
"Köyhällä" Suomella oli aikanaan varaa koulujen omiin keittiöihin ja kunnon ruokaan lapsille"
Arvovalintoja, arvovalintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se ruoka oli jotain velliä ja juhkapäivinä tillilihaa. Ei taitaisi nykynuorille kelvata kasvustacojen korvikkeeksi.
Kyllä se oli varmaan silloinkin koulu, paikkakunta, kohtaista, kuten nykyisinkin.
Jep, ei taida syntyvyys nousta näillä arvoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli lapsetkin hoikkia tuohon aikaan. Liikuttiin paljon ja ei mässytetty namia jatkuvasti kun ei ollut rahaa siihen.
Miten tämä liittyy aloitukseen?
Vierailija kirjoitti:
Ne palkat oli surkeita. Äitini oli keittäjä eikä mitenkään olisi pärjännyt yksin palkallaan. Siihen aikaan varmaan ajateltiin että mies elättää.
Mun äiti teki kolmea työtä, kun sitä miestä ei talossa ollut. Ampu itsensä ja äiti jäi yksin kolmen lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ruoka oli jotain velliä ja juhkapäivinä tillilihaa. Ei taitaisi nykynuorille kelvata kasvustacojen korvikkeeksi.
Kyllä se oli varmaan silloinkin koulu, paikkakunta, kohtaista, kuten nykyisinkin.
Tekevätkö he Suomen parasta kouluruokaa? ”Saamme lapsilta jatkuvasti hyvää palautetta”
Kouluruokafinaaliin ylsi viisi keittiötiimiä eri puolilta Suomea.
https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000005522734.html
Vierailija kirjoitti:
"Köyhällä" Suomella oli aikanaan varaa koulujen omiin keittiöihin ja kunnon ruokaan lapsille"
Arvovalintoja, arvovalintoja.
Jossain vaiheessa keksittiin että valtion ei pidä omistaa juuri mitään ja nykyisinkin kovasti halutaan määritellä uudestaan että mitkä ne mukamas hyvinvointivaltion mukamas ydintoiminnot on joista vaan saa pitää kiinni, ja kaikki muu on kommunismia ja rälssiä.
Ensimmäistä kertaa koskaan, vuonna 2023 10% suomalaisista omisti jo 50% maan varallisuudesta, samalla kun 50% kaikista suomalaisista omisti enää 4%.
Ja voi vain miettiä mitkä luvut tulee olemaan 10 tai 20 vuoden päästä, kun edelleen on niin tärkeää että kaikki säästöt pitää tehdä leikkaamalla ja samalla annetaan vaan lisää veronalennuksia ja -vapautuksia sinne joilla on jo valmiiksi eniten.
Kuvaavaa on myös, kuinka sama 35 miljoonaa leikattiin koko Suomea hyödyttävistä julkisista liikuntapalveluista, samalla kun 35 miljoonaa haluttiin runtata ja junailla ilman hakemuksia puoluetoverin bisneksiin Helsinki Gardenissa.
Sotien jälkeinen hyvinvointiyhteiskuntaprojektihan nojasi siihen että elättejä on erittäin vähän elättäjiin nähden. Eläkeläisiä esimerkiksi ajateltiin olevan kerrallaan niin vähän että mitättömän pieni eläkemaksu riittäisi kattamaan eläkemenot. Hyvinvointiyhteiskunta oli vielä 1990-luvulle asti edullista ylläpitää, sillä kaikki julkisen sektorin eläkevastuut olivat täysin ratkaisematta ja ajateltu maksatettaviksi tuleville sukupolville verovaroin hamassa tulevaisuudessa.
Demografisen muutoksen jälkeen ongelmaksi tuli moraalinen muutos, elätiksi jäämisestä tuli hyväksyttävää ja joissain piireissä jopa ihailtavaa. Viimeisin piirre murroksessa on se, että elättejä suorastaan aktiivisesti hankitaan ulkomaita myöten.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne kovin kaksisia olleet ne ruuat. Puuropäivä, hernaripäivä, pari pottua yhden verimakkaran tai verilätyn kanssa, pinaattikeittoa, keittoa, jossa ei juuri sattumia ollut
näkkileipää margariinilla
Meillä ainakin oli koulussa hyvät ruoat 70-80-luvuilla ja vielä 90- luvullakin, kun siirryin opettajaksi entiseen kouluni. 2000- luvulla ruoan laatu laski, kun siirryttiin keskuskeittiösysteemiin ja kouluista lakkautettiin omat keittiöt. Puuropäivä oli 70- ja 80- luvulla varmaan kerran viikossa, sisäelinruokia syötiin oli myös silakkalaatikkoa, mutta sitä oli kotonakin. Sitten oli lihakastikkeita mm. läskisoosia, palapaistia, poronlihakastiketta, jauhelihakastiketta, makkarakastiketta, kanaviillokkia, tillilihaa, juhlapäivinä poronkäristystä jne. Keittoja oli ainakin liha-, kala- ja makkarakeitto, italiankeitto, kesäkeitto, pinaattikeitto, nakkikeitto, siskonmakkarakeitto, kesäkeitto jne. Kiusauksia oli alkuvuosina harvemmin. Leipä oli yleensä näkkäriä, mutta esim. kesäkeitonmkanssa oli karjalanpiirakka munavoilla.
Minä taas olen ollut koko ikäni autoton ja suurimman osan elämästäni rahaton = ei bussikorttia. Kävelen tai pyöräilen kouluun/töihin/kauppaan/harrastuksiin ym. Olen ollut alipainoinen, hoikka, normaalipainoinen ja ylipainoinen. Että ei se ihan noin yksinkertaista ole kuin väität.
-eri