Ystäväni Osku-orava

Osku on veikeä kaveri. Tulee grillin päälle tepastelemaan, kurkkii ikkunasta, josko minua näkyisi. Äsken kävi nostamassa sammalmätästä ja jep, siellä se käpynen oli. Eilen tonki kukkapenkkiä, koska piilotti pähkinät sinne. Osku Osku, ei vielä tarvitse piilotella, syksy ja talvi on vielä kaukana. Osku myllää kaikki sammaleet ja kukkapenkit ja sitten tulee taas kerjuulle. Osku on niin kesy, että istuu toisella tuolilla kun juon ulkona aamukahvia. Osku osaa jo kömpiä pitkät ja korkeat portaat ylös, vain nähdäkseen minut ja minun pähkinäpussin. Ottaa kädestä ja menee kuuliljojen alle mutustelemaan. Oskulla oli juhannuksen tienoilla poikaset mukana, opetti, että tuosta talosta saa helpon ja edullisen lounaan. Nytkin tonkii tuolla raparperimaalla, tulee huutaen luokse ja kovaa kyytiä. Onneksi tässä ei ole liikennettä juurikaan ja Osku voi palata luontoonsa kun syksy koittaa.