Hassua miten oivalsin tämän vasta. Jos jonkun seurassa on hyvä olla ja jopa kokee rakastuneensa, niin sen ei tarvitse johtaa mihinkään.
Olen ihastunut useita kertoja elämäni varrella. Monesta niistä muototui jonkinlainen suhde, tapailusuhde tai jopa parisuhde. Sehän on ollut ihan oletuksena, että jos ihastuu ja vastapuoli osoittaa myös kiinnostusta niin mieli ja opitut yhteiskunnalliset tavat jo suorastaan vaativat, että sen pitäisi johtaa johonkin tai sitten katkaista kokonaan, ns. "unohtaa" ja siirtyä seuraavaan.
Olen ollut nyt aika voimakkaasti ihastunut erääseen ihmiseen ja tuntenut ihan valtavaa turhautumista koko sen ajan mitä olen ollut ihastunut tähän ihmiseen. Sillä hän antaa vastavuoroisesti myös selvästi käytöksellään ymmärtää, että hänkin pitää minusta. Joka on ollut ihanaa, yhteys on ollut erittäin mielenkiintoista välillämme. Olen kuitenkin tehnyt päässäni ongelman tästä, sillä tavalla, että olen suorastaan päässäni vaatinut, että tämän pitäisi johtaa johonkin tai sitten lakkaan olemasta tämän ihmisen lähellä. Vasta ymmärsin, ettei mitää todellista ongelmaa edes ole. Ei ole mitään mitä minun pitäisi mielessäni vaatia tältä ihmiseltä tai suhteelta. Todellisuudessa tämä saa olla mitä se on ja se sitten jatkuu luonnollisella tavallaan miten vain.
Ei minulla aiemmin ollut ollenkaan tällaista ajatusta tai autuutta asian suhteen. Yhtäkkiä ymmärsin, että kaikkihan on oikeasti todella hyvin ja minulle oli tärkeää oivaltaa se, että yhteys saa soljua vapaasti ja tahdonkin, että se pysyy aitona ja sellaisena kuin se luonnostaan on.
Kommentit (25)
Sen jälkeen kun sä ymmärrät vielä sen symbolisen puolen että sillä koko asialla ei välttämättä ole mitään tekemistä edes sen toisen ihmisen kanssa, sä oot ymmärtäny jotain todella syvää elämästä ja itsestäs. Se toinen voi olla katalysaattori sille mihin sua itseäs kutsutaan. Olen kirjoittanut tästä monesti. Sua kutsutaan soturin tielle etkä sä välttämättä edes osaa pistää palasia yhteen ja hypätä.
Itselleni kävi niin, että romanttisen ja platonisen suhteen välimailla ollut suhde ihanaan, mutta varattuun tyyppiin katkesi juuri siksi, että olisin halunnut (en vaatinut mitään, mutta tein selkeän ehdotuksen siihen suuntaan) sen johtavan johonkin. Pelkästään järjellä ajateltuna ei sen olisikaan pitänyt johtaa.
En vain halunnut jatkaa näyttelemistä, että olemme vain ystäviä, kun itse olin jo siinä vaiheessa umpirakastunut, eikä kysymyksessä ollut joku ohi menevä ihastus. Meitä nyt ei vain oltu tarkoitettu yhteen ja sen kanssa pitää elää.
Kiva että joku ajattelee samoin! Elämää se vain on, sinulla ja minulla ei synkkää ja ikävää!
Vierailija kirjoitti:
Sen jälkeen kun sä ymmärrät vielä sen symbolisen puolen että sillä koko asialla ei välttämättä ole mitään tekemistä edes sen toisen ihmisen kanssa, sä oot ymmärtäny jotain todella syvää elämästä ja itsestäs. Se toinen voi olla katalysaattori sille mihin sua itseäs kutsutaan. Olen kirjoittanut tästä monesti. Sua kutsutaan soturin tielle etkä sä välttämättä edes osaa pistää palasia yhteen ja hypätä.
Olen itseasiassa ymmärtänyt tämän jo. Pidän toisia ihmisinä peileinä. Opin itsestäni muiden kautta. Etenkin tällaisissa tilanteissa joissa nousee voimakkaita tunteita käsiteltäviksi. Kun suurin tunnemyllerrys laantuu niin pystyn objektiivisesti tarkastelemaan tilannetta ns. lintuperspektiivistä zoomaillen, että mitä juuri tapahtui. Yritän oppia tuntemaan itseni ja tietenkin sen mitä elämä opettaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Sen jälkeen kun sä ymmärrät vielä sen symbolisen puolen että sillä koko asialla ei välttämättä ole mitään tekemistä edes sen toisen ihmisen kanssa, sä oot ymmärtäny jotain todella syvää elämästä ja itsestäs. Se toinen voi olla katalysaattori sille mihin sua itseäs kutsutaan. Olen kirjoittanut tästä monesti. Sua kutsutaan soturin tielle etkä sä välttämättä edes osaa pistää palasia yhteen ja hypätä.
.
Tämä. 6/5. Etenkään (nuorehko) mies ei välttämättä ihan heti ole valmis oivaltamaan tai hyväksymään sitä,
että joku nainen olisi hänen elämäänsä > vain 'katalyytin' asemaan
saapunut > evolution booster,
luonnonvoima. Eli ei seksuaalinen/
romanttinen kumppani 🤨🤨🤨
.
vaan >>> jotain aivan muuta. E
.
Olet siis tyrkky, jota hän pitää varalla. Tosi diippii.
Älkää menkö kevytsuhteisiin. Miksi antaisi jonkun käyttää itseään fyysisesti tai toinen dumppaa jotain energiaa. Jos tuntee ihmistä tietää minkälainen voi olla.
Ap, oletko siis läheisriippuvainen, eikö tuon tunteen soisi olevan molemminpuolista?
Niin, kyllä elämä varmasti helpottuu huomattavasti kun ei suhtaudu pakkomielteisesti/yrittäen kontrolloida sitä miten vaikkapa jokin ihmissuhde kehittyy. "Herran haltuun" sanottiin joskus, mikä tarkoittaa juuri sitä että egoistisesta kontrolloimisesta kannattaisi pyrkiä pois. Kaikki ei elämässä mene omien halujen mukaan, koska kaikkea ei voi kontrolloida
Vierailija kirjoitti:
Sen jälkeen kun sä ymmärrät vielä sen symbolisen puolen että sillä koko asialla ei välttämättä ole mitään tekemistä edes sen toisen ihmisen kanssa, sä oot ymmärtäny jotain todella syvää elämästä ja itsestäs. Se toinen voi olla katalysaattori sille mihin sua itseäs kutsutaan. Olen kirjoittanut tästä monesti. Sua kutsutaan soturin tielle etkä sä välttämättä edes osaa pistää palasia yhteen ja hypätä.
Mikä on soturin tie?
-eri
Joo, eiköhän ne joihin olet rakastunut löydä jonkun toisen ihmisen kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllä elämä varmasti helpottuu huomattavasti kun ei suhtaudu pakkomielteisesti/yrittäen kontrolloida sitä miten vaikkapa jokin ihmissuhde kehittyy. "Herran haltuun" sanottiin joskus, mikä tarkoittaa juuri sitä että egoistisesta kontrolloimisesta kannattaisi pyrkiä pois. Kaikki ei elämässä mene omien halujen mukaan, koska kaikkea ei voi kontrolloida
Ei miestä pyssyllä saa. Tämä ei ole mikään uusi oivallus.
Vierailija kirjoitti:
Joo, eiköhän ne joihin olet rakastunut löydä jonkun toisen ihmisen kuin sinä.
Pointti tais mennä ohi
Miten voi olla ajatukset niin samanlaiset...
Siis mulla on kirjaimellisesti tää sama! Välillä pannaan, mutta ei sen tarvi johtaa parisuhteeseen. Voidaan olla ihan vaan kavereita miehen kanssa. Jos elämäni rakkaus tulee joskus vastaan, niin sitten pitää kysyä haittaako tämä meidän ystävyys.
Mulla on kaksi tollasta ihastusta enkä halua pilata ns. mukavaa juttuseuraa turhilla kuvitelmilla. Nämä kaksi on suunnilleen ainoot miehet, jotka pysähtyy muuten vaan juttelee ja moikkaa kauempaakin. Haluaisin sen omastaa ihastumisesta huolimatta pysyvän vaan sellaisena.
Oisinpa mäkin tajunnut vähän aikaisemmin..
Se on juurikin noin.