Kuka muistaa 70- luvun lapsuuden nostalgisia makeisia?

Lakrisal (ehkä tätä on vieläkin saatavilla, en tiedä)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tetraedriin pakattu viinimarja-Trip!

Olikos aikoinaan jotkut jugurtitki paketti tetroihin?

Muistan että mansikkajugurtissa lapsuudessa oli isoja mansikoita siellä joukossa.

Jossain pahvipurkissa on saattanut ollakin, mutta ei ikinä tetrassa.

Niin taisi ollakin.

Jacky-jugurtteja sai 70-luvulla syödä sellaisista  tosi hienoista jalallisista pikareista, (löytyi kuvakin googlamalla)-

Amerikan toffee-niminen karkki (ainakin muistaakseni oli sen niminen). Se oli valkoinen toffeetyyny, jossa oli punaisia raitoja ja maistui tietysti piparmintulle. Ihan parasta, voi kun sitä tehtäisiin vielä.

Muita hyviä oli Galactica-purkka, Roope Ankan kolikot ja Jambo-Jambo-patukat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistatteko ne suklaiset pääsiäismunat, joiden sisältä löytyi upeita, isokivisiä todella hienoja sormuksia.  Me keräilimme kavereiden kanssa näitä hienoja suklaamunasormuksia. 

No muistan todellakin! Ja aina nykyisinkin vielä toivon, kun kauppojen hyllyjä pääsiäsen lähellä tiirailen, että olisiko vielä sellaisia munia saatavilla, mutta eihän niitä näytä olevan. 

Meilläpä oli joulukuusessa koristeina pyöreitä suklaapalloja foliopaperikääreessä. Uutena vuonna tai viimeistään loppiaisena ne saatiin syödä ja niissäkin oli sisällä joku sormus tmv.

Minä muistan myös ne ihanat joulukuusenkaramellit. Juhlavan kauniissa kullan/hopean hohtoisissa paperikääreissä ja karkkipapereiden päissäkin oli sellaiset viuhkamaiset leikkaukset. Joulun jälkeen saivat lapset ne syödä kun joulukuusi riisuttiin koristeista ja vietiin pois.

Nuo kuvaamasi on eri juttuja, pitkulaisia. Nuo sormuksia siältävät olivat pyöreitä palloja, muuten muistuttivat pääsiäismunia.

Niinhän tuossa sanotaan, että hän muistaa MYÖS nuo kuusenkaramellit. Minäkin muistan, kuten myös suklaapallot ja -kävyt.

Ne alkuperäiset Finlandia-marmeladit, jotka olivat hedelmän muotoisia. Pinta oli kuiva ja himmeä. Rakastin sitä pintaa ja niitä muotoja! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tetraedriin pakattu viinimarja-Trip!

Olikos aikoinaan jotkut jugurtitki paketti tetroihin?

Muistan että mansikkajugurtissa lapsuudessa oli isoja mansikoita siellä joukossa.

Jossain pahvipurkissa on saattanut ollakin, mutta ei ikinä tetrassa.

Niin taisi ollakin.

Jacky-jugurtteja sai 70-luvulla syödä sellaisista  tosi hienoista jalallisista pikareista, (löytyi kuvakin googlamalla)-

Pikarista tuli mieleen Gilda jäätelöpikarit.

Vielä 60-luvulla kauppojen karkkivalikoima oli pieni ja karkkia sai todella harvoin edes syödä. Mummo antoi aina yhden tai kaksi sellaista kovaa karamellia, josta en erityisesti pitänyt.

Sitten muutin lähiössä uuteen kerrostaloon ja heti ensimmäisenä päivänä pihalla talonmiehen tyttö kysyi: "Haluatko karkkia?" Minä ummikko en edes tiennyt mitä slangisana "karkki" tarkoitti, mutta nyökkäsin ja sain Kirsiltä ottaa pienestä rasiasta yhden sitruunakarkin. Nam. Hellaksen Sitro! Sininen rasia, jossa keltainen sitruuna. 

Sitten opin pyytämään viikkorahaa ja karkkeihin ne menivät. Muistan 60-70 -lukujen vaihteesta nimenomaan nämä pienet 20 pennin rasiat, yhdessä oli hedelmäkarkkeja. Hellaksen karkkeja olivat. 

Äidillä oli aina käsilaukussa Paxeja, rasiassa oli kuva rauhankyyhkystä. Tai sitten Pectusta. Ärsytti, nehän olivat kurkkupastilleja eivät karkkeja :D

Fazerin parhaiden kanssa enimmäkseen leikittiin, kaikki halusivat kerätä niitä pitkiä karkkeja kuten Jääkarhu ja Kis-Kis. Reginaa ei halunnut kukaan. 

Sitten 1970-luvulla alkoi tulla kunnon suklaapatukoita ja pehmeitä karkkeja, joita me nuoret haluttiin. Siksi varmaan Chewits oli suosittua ja jäänyt mieleen. Suklaapatukoista suosikki oli Kismet. Jäätelöistä suosikkini oli Midi, pitkä kapea puikko, jossa oli suklaajäätelöä ja kirsikoita sekä rommia. Aijjai. 

Rasioissa oli paljon erilaisia karkkeja, oli sellainen kuin TOP, jossa oli sellaisia värikkäitä tyynyjä. Salmiakista en niin välittänyt. Hellaksen ruusu-suklaat olivat äkkiämakeita, ei pystynyt montaa palaa syömään kerralla.

Meidän isä toi ulkomaan matkoiltaan Tobleronea. Äiti, joka ei ymmärtänyt yhtään lasten karkki-innostusta, osti vain minulle ja pikkuveljelle yhden suklaapatukan per nenä, aina Jimiä, tai Suffelia tai DaCapoa. Hän "piilotti" suklaat ruokakaappiin aina siihen samaan koriin. Kun tulin veljeä myöhemmin kotiin, hän oli jo "löytänyt" ne, ja syönyt kummatkin, etenkin jos oli Suffelia. DaCaposta pidin, velipoika ei, joten jos äiti oli niitä ostanut, saatoin saada edes omani. Jimeistä emme pitäneet, jätettiin ne koriin pahemman päivän varalle. 

Muistini mukaan 70-luvulla tulivat myös sipsit kauppoihin. Pussit olivat todella pieniä. Saimme Taffel-sipsipussin, ehkä joku 75 grammaa ja tämä piti jakaa veljen kanssa. Ne sipsit jaettiin toooodella tarkkaan muru murulta :D

Limpsakin oli vanhemmista haitallista, sitä sai harvoin kesällä yhden pikkupullon ja sekin oli jaettava pikkuveikan kanssa. Jos oli jossain hirveässä lastentaudissa yksin kotona (niin siihen aikaan), sitten sai lohdutukseksi pullon Jaffaa. Oranssi Jaffa oli hyvää, parempaa kuin nyt, mutta Punainen Jaffa oli suosikkini. Kannatti sairastaa tuhrarokko, sikotauti ja muut :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Musta Rudolf karkkiaski. Askissa oli laulunsanat.

Wau. Alkoi kiinnostaa. Mahtaisitko muistaa ko laulunsanat? Olisi kiva muistaa ne myös.

Vierailija kirjoitti:

Sanottiin uskovaisten pastilleiksi, semmonen Valkonen joka suli suuhun. Muistutti kai öylättiä mutta penikoina kainuussa kaikki kävi. 

😅😅😅

"Jos oli jossain hirveässä lastentaudissa yksin kotona (niin siihen aikaan), sitten sai lohdutukseksi pullon Jaffaa. Oranssi Jaffa oli hyvää, parempaa kuin nyt, mutta Punainen Jaffa oli suosikkini. Kannatti sairastaa tuhrarokko, sikotauti ja muut :D"

Äiti oli jostain syystä vakuuttunut siitä että vatsataudissa pitää juoda keltaista jaffaa.

En voi vieläkään sietää sitä kun yhdistän maun aina oksennukseen

Sprite kyllä maistuu kun sitä ostettiin aina kun käytiin kunnan uimahallissa joka rakennettiin sattumalta kilometrin päähän joten sinne pääsi kävellenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tetraedriin pakattu viinimarja-Trip!

Olikos aikoinaan jotkut jugurtitki paketti tetroihin?

Muistan että mansikkajugurtissa lapsuudessa oli isoja mansikoita siellä joukossa.

Jossain pahvipurkissa on saattanut ollakin, mutta ei ikinä tetrassa.

Niin taisi ollakin.

Jacky-jugurtteja sai 70-luvulla syödä sellaisista  tosi hienoista jalallisista pikareista, (löytyi kuvakin googlamalla)-

Mulla ne päätyivät pahvilaatikosta tehdyn nukketalon tuoleiksi 70-luvun alun tyyliin:)

Vierailija kirjoitti:

"Jos oli jossain hirveässä lastentaudissa yksin kotona (niin siihen aikaan), sitten sai lohdutukseksi pullon Jaffaa. Oranssi Jaffa oli hyvää, parempaa kuin nyt, mutta Punainen Jaffa oli suosikkini. Kannatti sairastaa tuhrarokko, sikotauti ja muut :D"

Äiti oli jostain syystä vakuuttunut siitä että vatsataudissa pitää juoda keltaista jaffaa.

En voi vieläkään sietää sitä kun yhdistän maun aina oksennukseen

Sprite kyllä maistuu kun sitä ostettiin aina kun käytiin kunnan uimahallissa joka rakennettiin sattumalta kilometrin päähän joten sinne pääsi kävellenkin.

Niinpä! Jostain levisi uskomus, että Jaffa alentaa kuumetta tai muuta. Ja lapsillehan se oli hyvä juttu jos ei muuten limpsaa saanut :D

Kissa salmiakki, muistaako kukaan? Oli karkkiaski, missä oli punaista ja musta kissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merkkareita oli niitä oikeita mustia, mutta myös keltaisia ja punaisia. Samanlainen liian iso, sitkeä ja ihana. Ihme että on hampaat tallella niiden jäljiltä. 

Isot merkkarit kiellettiin sittemmin, koska joku lapsi oli meinannut tukehtua, kun pehmeäksi imeskelty iso merkkari oli liimautunut lätkäksi kitalakeen tiiviisti estäen siten hengityksen.

No ei. Karkki mennyt kurkkuun tai tukkinut henkitorven.

Isot Pastirol - askit eri makuja.

Taisi olla ainakin anis ja tosi hyvän makuinen terva. Isoja pyöreitä karkkeja, pehmeä sisus.

Minä ainakin. 
M39v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain me lapset söimme silloin karkkeja pääosin/lähinnä. Nykyään kaikenikäiset syövät niitä. Kaupassa näin äsken vanhemman herrasmiehen poistuvan kassalta kaksi pulleaa irtokarkkipussia käsissään.

Kaikilla mummoilla ja papoilla oli karkkijemmoja. Ei ne niitä tylsiä karkkejaan lapsenlapsille jemmaillut, vaan omia varastojaan. Tätäkin ketjua kun lukee, niin eipä monella ole Fazerin Parhaat lempikarkkina tai Pectukset tai ne kamalat överimintun makuiset jauhoiset neliöt.

Toki tarjosivat, jos oli yllärikäynti, eikä muita namuja ollut.

Mun ukki söi karkkeja mutta ei salaa. Mutta kyllä mekin saatiin aina. Se söi tosin paljon hitaammalla ja maltillisemmalla tahdilla kuin mitä minä ja veli. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mun ensimmäinen makeinen jonka itse ostin oli da capo ja siksi se herättää aina muistoja. ihme kun eivät ole pilanneet sitä -vielä.

 

 

Kesällä 1968 sai yhdellä markalla kaupasta:

 

Karkkiaskin

Kaksi tai kolme Fazerin lakua

Ison tikkarin

Jenkki purkkapötkön (viisi palaa)

 

Markan käytin kerran viikossa. Oli se hianoo.

Markalla sai myös joistain erikoisliikkeistä oranssin, sipulipussin näköisen karkkipussin, jossa oli samanlainen satsi.. jotenkin muistelen että olisi ollut joku pieni suklaapatukkakin mukana. Tää voi olla tosin siellä 60 -luvun puolellakin.

Sitten oli salmiakki- Jenkki, sellainen aaltokuvioinen harmaa mötikkä purkka. Muistan maun vieläkin, samoin kuin litteän lehtipurkan, joka oli vihreässä kääreessä. Ja sokeriset, imeskeltävät markkinakarkit oli hyviä. Ja karkkirasiassa olleet Top- karkit ( tyynyn muotoisia, pastellivärisiä, kovia ja sitkeitä hedelmäkarkkeja)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jos oli jossain hirveässä lastentaudissa yksin kotona (niin siihen aikaan), sitten sai lohdutukseksi pullon Jaffaa. Oranssi Jaffa oli hyvää, parempaa kuin nyt, mutta Punainen Jaffa oli suosikkini. Kannatti sairastaa tuhrarokko, sikotauti ja muut :D"

Äiti oli jostain syystä vakuuttunut siitä että vatsataudissa pitää juoda keltaista jaffaa.

En voi vieläkään sietää sitä kun yhdistän maun aina oksennukseen

Sprite kyllä maistuu kun sitä ostettiin aina kun käytiin kunnan uimahallissa joka rakennettiin sattumalta kilometrin päähän joten sinne pääsi kävellenkin.

Niinpä! Jostain levisi uskomus, että Jaffa alentaa kuumetta tai muuta. Ja lapsillehan se oli hyvä juttu jos ei muuten limpsaa saanut :D

Se oli joku mainos, mikä uskomuksen loi. Minäkin sain aina oksutaudissa keltaista jaffaa :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jos oli jossain hirveässä lastentaudissa yksin kotona (niin siihen aikaan), sitten sai lohdutukseksi pullon Jaffaa. Oranssi Jaffa oli hyvää, parempaa kuin nyt, mutta Punainen Jaffa oli suosikkini. Kannatti sairastaa tuhrarokko, sikotauti ja muut :D"

Äiti oli jostain syystä vakuuttunut siitä että vatsataudissa pitää juoda keltaista jaffaa.

En voi vieläkään sietää sitä kun yhdistän maun aina oksennukseen

Sprite kyllä maistuu kun sitä ostettiin aina kun käytiin kunnan uimahallissa joka rakennettiin sattumalta kilometrin päähän joten sinne pääsi kävellenkin.

Niinpä! Jostain levisi uskomus, että Jaffa alentaa kuumetta tai muuta. Ja lapsillehan se oli hyvä juttu jos ei muuten limpsaa saanut :D

Ja mä en voi ymmärtää, miten Jaffaa yleensäkään suositeltiin/suositellaan vatsatautiin. Ne väkevät hapot oli aivan kauheita oksentaa. Tuntui että palaa koko sisukset. Joku neutraali on parempi, lihaliemi, mustikkakeitto, tee tai laimea mehu..