Kuka muistaa 70- luvun lapsuuden nostalgisia makeisia?

Banaanisuukot. Luulin, että valuivat korvistani, kun sain korvatulehduksen.

Valtavat merenneitosalmiakit, jotka kiellettiin ja myöhemmin kutistettiin.

Vierailija kirjoitti:

Nää ei oo karkkeja, mutta muistan frisco limun. Ja aurinko palman. Ja sellaiset ihanat keksit joissa oli kahvin makuinen kuorrute.

Minäkin muistan tuon Aurinko Palman! Samoin tuli joskus juotoa Omenaporetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää ei oo karkkeja, mutta muistan frisco limun. Ja aurinko palman. Ja sellaiset ihanat keksit joissa oli kahvin makuinen kuorrute.

Minäkin muistan tuon Aurinko Palman! Samoin tuli joskus juotoa Omenaporetta. 

Omenapore on edelleen kunkku. Se vaan on juotava kylmänä, lämpöisenä melko pahaa. Liian hapokasta sanoisi Kola-Olli.

Vierailija kirjoitti:

Vain me lapset söimme silloin karkkeja pääosin/lähinnä. Nykyään kaikenikäiset syövät niitä. Kaupassa näin äsken vanhemman herrasmiehen poistuvan kassalta kaksi pulleaa irtokarkkipussia käsissään.

Söivät salaa. Vietimme kesän mummin mökillä, äiti laittoi karkkeja mukaan, ukki söi osan niistä.

Kiisti, mutta söi. 

Omat suosikit oli Jambo ja Kilt jääsuklaa ja Juicy Fruit purukumit.

Ai että kun saisi jostain sitruunapommeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Faserin Maija-toffee karamellit. Kääressä söpö lehmänkuva, tyttö, aurinko ja puu.

Tämä oli mun lemppari Jambo-patukoiden ja Roope Ankan kolikoiden kanssa. Olisin ikionnellinen, jos nämä joskus palaisivat takaisin 😋

Eikös tuo Maija ollut sellainen rakenteeltaan pehmeämpi ja vaaleampi verratuna muihin toffeisiin? Pirun hyviä ne olivat kuitenkin.

Jep, eikä ollut sitkeää niinkuin toffeet yleensä. Oli muuten ihan sairaan hyvää syötynä yhdessä oikein suolaisen salmiakin kanssa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Salmiakkijauhoa oli pikkupusseissa, taisi olla pilli mukana.

Joo muistan! Muistatko ne makoisat leikkitupakit . Eipä nykyään tehdä lapsille niitä. Toki lakritsipiippuja on vielä nykyäänkin.

Leikkitupakit, muistan kuinka samassa talossa asunut täti kauhistuneena puuttui asiaan, kun huomasi suupielessä. 

Samis, leikittiin että ne on oikeita

Miltä noi maistui, en saa millään mieleen?

Meilläpäin oli kovaa lakritsia. Mä en ole niitä suklaisia maistanutkaan. 

Vielä fun fact. Me ei tiedetty onko se valkoinen paperi syötävää vai ei, niin syötiin joka toisesta se paperikin. Eihän sitä voinut antaa hukkaa mennä, jos se oliskin ollut sokerista tms.

Vierailija kirjoitti:

Nää ei oo karkkeja, mutta muistan frisco limun. Ja aurinko palman. Ja sellaiset ihanat keksit joissa oli kahvin makuinen kuorrute.

Kreippifrisco, appelsiinifrisco ja oliko vielä muitakin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Faserin Maija-toffee karamellit. Kääressä söpö lehmänkuva, tyttö, aurinko ja puu.

Tämä oli mun lemppari Jambo-patukoiden ja Roope Ankan kolikoiden kanssa. Olisin ikionnellinen, jos nämä joskus palaisivat takaisin 😋

Eikös tuo Maija ollut sellainen rakenteeltaan pehmeämpi ja vaaleampi verratuna muihin toffeisiin? Pirun hyviä ne olivat kuitenkin.

Jep, eikä ollut sitkeää niinkuin toffeet yleensä. Oli muuten ihan sairaan hyvää syötynä yhdessä oikein suolaisen salmiakin kanssa!

Maija takaisin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nallekarkit olivat halvimpia ja ihan toimivia. Maksoivatko ne jopa pennin kappale?

- aina ei mene nallekarkit tasan-

Nallekarkit 1969 maksoivat 1 penni / kappale.

Markassa on sata penniä.

Karkkeja ei ostettu usein.

Pienestä pitäen oppi rahan arvon, kun värkkäsi montako karkkia saa milläkin rahalla.

Ne kirppukarkit - mitkä jo mainittiin oli edullisia ja hyviä.

Mä en lapsenakaan välittänyt karkeista, esim merkkarit oli minusta pahoja. Suklaa maistui; lempipatukat oli Mansku ja Bansku, joita ostin kauppa-autosta 70-l. Niissä oli joko pinkki tai keltainen vaahtokarkkimainen täyte.

Da capo, Pätkis ja hopeatoffee oli myös hyviä sekä Chewitz. Ruotsin laivan Jätte-vaahtokarkit parhaita.

Vierailija kirjoitti:

Vain me lapset söimme silloin karkkeja pääosin/lähinnä. Nykyään kaikenikäiset syövät niitä. Kaupassa näin äsken vanhemman herrasmiehen poistuvan kassalta kaksi pulleaa irtokarkkipussia käsissään.

Kaikilla mummoilla ja papoilla oli karkkijemmoja. Ei ne niitä tylsiä karkkejaan lapsenlapsille jemmaillut, vaan omia varastojaan. Tätäkin ketjua kun lukee, niin eipä monella ole Fazerin Parhaat lempikarkkina tai Pectukset tai ne kamalat överimintun makuiset jauhoiset neliöt.

Toki tarjosivat, jos oli yllärikäynti, eikä muita namuja ollut.

Hyvän mielen ketju.

Ei lainkaan lähes joka ketjuun pakotettua persut sitä, persut tätä, woke sitä, woke tätä.

Jokainen varmasti huomaa itsessäänkin se  huiman eron omaan mielialaan sillä lukeeko vihan täyttämiä ketjuja vai hyvän mielen ketjuja.

Oho, unohdin mainita: Black Pete. Oli kaupoissa  vain vähän aikaa 70-l lopussa. En tiedä miksi poistui markkinoilta. Mainoksessa laulettiin: Black Pete, se tuli kaupunkiin, Black Pete, se heti huomattiin. Oranssi paperikääre ja vähän hopeatoffeen tyylinen musta levy. 

Sanottiin uskovaisten pastilleiksi, semmonen Valkonen joka suli suuhun. Muistutti kai öylättiä mutta penikoina kainuussa kaikki kävi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Faserin Maija-toffee karamellit. Kääressä söpö lehmänkuva, tyttö, aurinko ja puu.

Tämä oli mun lemppari Jambo-patukoiden ja Roope Ankan kolikoiden kanssa. Olisin ikionnellinen, jos nämä joskus palaisivat takaisin 😋

Joo, Jambo-patukat olinkin unohtanut :)

Vierailija kirjoitti:

Sanottiin uskovaisten pastilleiksi, semmonen Valkonen joka suli suuhun. Muistutti kai öylättiä mutta penikoina kainuussa kaikki kävi. 

Ovaalin muotoinen jauhoinen? Naapurin mummolla oli niitä jemmassa aina. 

Vierailija kirjoitti:

Hellaksen Tsinuski. Hellaksen upeat RUUSU-suklaakonvehtirasiat. Luxusta.

Minulla on vieläkin Hellaksen keltainen ruusu peltinen suklaarasia, semmoinen pyöreä.

Ja 70-luvulla on niinkuin savukeaski jossa ne savukkeet oli syötäviä. Tätä oli pohjoisessa.