Ammattikoulutus on nykyään pelkkää laiskottelua, paapomista ja päänsilittelyä
Kaikki otetaan sisään, jotka osaavat täyttää hakulomakkeen. Ja jos eivät osaa, työkkärissä tai open luona se täytetään yhdessä.
Koulutus on käytännössä vapaaehtoista koululla oleilua, josta suuri osa ajasta kuluu nettailuun. Opettajina ovat täysin ilman motivatiota olevat työelämästä pois potkitut kehäraakit tai sellaiset, jotka eivät sinne koskaan ole kelvanneetkaan. Koulupäiviä on vähän, ehkä 3-4 viikossa, koska ns. etäoppimista ja -töitä on runsaasti. Etätöitä ei kuitenkaan käytännössä tarvitse tehdä, joten ne ovat todellisuudessa vapaapäiviä.
Kouluille on tärkeää, että kaikki valmistuvat. Siksi tutkintotodistus annetaan kaikille, riippumatta siitä mitä he ovat oppineet. Koko homman karmeus paljastuu vasta työelämässä kun nämä ammatillisen koulutuksen putken läpäisseet saavat palautetta työnanatajilta, jotka huomaavat, että työntekijät eivät hallitse enää nykyisin edes perusasioita.
Kommentit (21)
Sinnehän ei edes huonolla todistuksella pääsisikään. Papereitakaan sieltä ei saa, jos on vähänkään heikompi.
Vierailija:
Sinnehän ei edes huonolla todistuksella pääsisikään. Papereitakaan sieltä ei saa, jos on vähänkään heikompi.
Ei meillä ainakaan saanut poissaoloja olla ja koulutus oli muutenkin yllättävän vaativaa! Lukiossa pärjäsi ulkoa opiskelulla, mutta ammattikoulussa (ainakin meillä) oli ihan pakko osatakkin jotain.
Parturi/kampaaja Hämeenlinna
ps. myös lukion käynyt..eli vertailukohtaa löytyy
Laboratorioala on esim. ammattioppilaitoksissa hyvinkin vaativa ja se antaa loistavan pohjakouluksen alalle.
http: //fi. wikipedia. org/wiki/Laborantti
pitää aikuisten lastentarhaa ja toivoa että nuput oppivat jossain vaiheessa elämäntaitoja kuin antaa heidän tippua ulkopuolelle jo varhain, tyotä kun on melkein mahdoton saada ilman papereita.
Ja ei meillä saanut olla poissaoloja tai lusmuilua. Omalla keskiarvollani olisin mennyt kirkkaasti lukioon, mutta valitsin amiksen ja sain heti ammatin =)
Jota lukiolaiset eivät saa heti.
Nykyään oman yrityksen pyörittämiseen meneekin aikaa ja amispohjalta =D
Varmasti jollain aloilla on tuollainen meininki, mutta ei kaikilla.
Kuten jo joku sanoi, monille aloille on pääsykokeet, eli ei sinne ihan kaikki niin vaan pääse.
Osittain totta. On paikkakuntakohtaisesti aina joku ala, johon otetaan vaikkei olisi peruskouluakaan kunnolla saanut lävitse. Noita tulee yhä enemmän koska oppilasmäärät pienenevät ja kaikki haluavat täyttää paikat, myös lukioissa on sisäänpäässeiden keskiarvo tippunut esim meidän kaupungissa 7,8sta 7,1een.
Miksi sitten oppilailla on paljon itsenäisiä etätehtäviä, johtuu rahoituksesta, eli kouluilla ei ole enää aina edes opea joka tunnille, kun ei ole varaa palkata. Meistä opettajista tuntuu, että hallintoon kyllä palkataan kaikenlaisia projekti-henkilöitä, jotka eivät ole edes oppilaiden kanssa tekemisissä. Esim meillä henkilökunnasta 62% on sellaisia, jotka eivät opeta. Niihin ne rahat menevät eivätkä opetukseen.
Mutta poissaoloja ei hyväksytä, ainakaan meillä, ilman lääkärin tms todisteita. Ja itse olen laitellut nollia arvosanoiksi näille pinnareille joka kurssilla. Toisaalta valmistumistavoite on, usein johto antaa ohjeeksi että oppilas saisi sen ykkösen, jos on ollut paikalla, me opettajat vastustamme tätä. Jos kaveri ei tee mitään, istuu vain ja pelaa kännykkänsä kanssa, tulkoon sitten uudelleen suorittamaan vuoden päästä kurssin kun peli ei enää kiinnosta.
Amis-järjestelmä on uudistunut, eli nyt ei ole enää edes kokeita, vaan opiskelija suorittaa tutkinnon 3-4 näytöllä työelämässä. Tätä vastaan kapinoidaan kovasti, varsinkin kun siitä on tullut koulu-arvioinnin korvaaja. Jos se olisi vaihtoehto kouluarvioinnille, sen hyväksyisi, mutta kun kaikki arvioinnit antaa nyt työpaikkakouluttaja yrityksessä, ei opettaja, mennään aika pahasti metsään.
Eikö teillä ole sekä tavallisia kokeita että nämä näytöt?
poista välilyönnit pisteiden perästä niin toimii
www. oph. fi/SubPage. asp?path=1,17627,1561
koska oph:n luennoitsija kielsi kaksoisarvioinnin eräässä koulutustilaisuudessa. Eli on vain yksi arviointitapa ja se on näyttö. Tai sitten hyväksiluku aiemmista opinnoista.
amiksen suurin vitsihuipentuma on " opinnäytetyö" joksi kelpaa mikätahansa teksti minkä on netistä kopioinut ja vähän muokkaillut, ei tunnu reilulta sellaisia kohtaan ketkä on oikeasti tehnyt paljon töitä ja nähnyt vaivaa työnsä eteen.
Itse olen melko ahkerasti tehnyt kouluhommia ja saanut tosi hyviä numeroita, toisaalta kun toisinaan on koulunkäynti tympäissyt olen jättänyt hommat tekemättä tai lorvinut ne jotenkin läpi ja silti saanut hyvät numerot. Opettajat ovat siis antaneet hyvät numeronsa vain mielikuvansa perusteella minusta numerot. Hyviä numeroita olen myös saanut juttuamalla ja olemalla hyvää pataa opettajien kanssa, tätä ei tarvitse edes paljoa tehdä.
TYöharjoittelujen näytöt ovat aivan huuhaata ja soopaa! Näytöt ovat niin eritasoisia ja eriarvoisia, etten käsitä miten opettajat kehtaavat niitö edes arvosteluttaa. Toinen voi joutua tekemään todella ison työn ja paljon itsenäistä hommaa kun toisen näytössä riittää että on jossain tiskillä päivän verran. Samoin työharjoittelujen arviointi on mielestäni melko omituista, miten opiskelijoita voidaan arvioida samoilla käyrillä ja arvoasteikoilla, kun eri opiskelijoiden tehtävät ovat aivan eri laatuisia. Parempi olisi lienee kirjallinen arviointi.
Näin meitä ammattilaisia valmistuu.
Opintoviikon voi saada aktiivisesta liikuntaharrastuksesta (esim. koiran ulkoilutus) ja ajokortista myös jos haluaa.
Itse en pärjää työelämässä joten olisin saanut tehdä työssäoppimisen koulun kirjastossa.
Jotkut olivat esim. kaupassa lajittelemassa pulloja ja opintoviikot ropisee. :D
uudistus vuosikymmeniin. Se tarkoittaa, että vähänkin teoreettisemmat tyypit menevät lukioon, koska ammatillisessa koulutuksessa niitä potkitaan arvioinnissa päähän, pinnari-opiskelija saa näytön avulla samanlaisen arvosanan.
Kai tätä seuraavat 10 vuotta on kestettävä, sitten se näytön keksijä jää OPH:sta eläkkeelle ja palataan pikkuhiljaa oppilaitoksessa annettavaan arviointiin, työelämälähtöisyys lisääntyy ehkä siten, että työssäoppimista on 60 kaikilla, eli puolet tutkinnosta.
Tutkinto koostuu näyttötodistuksesta ja päättötodistuksesta.
" Päättötodistus sisältää kaikki tutkinnon ammatillisiin opintoihin, yhteisiin opintoihin ja vapaasti valittaviin opintoihin kuuluvat opintokokonaisuudet. Ammatillisista opinnoista annettavat arvosanat muodostuvat ammattiosaamisen näyttöjen ja muun arvioinnin perusteella. Joissakin tapauksissa päättötodistuksen arvosana voi muodostua myös pelkän näytön perusteella."
Minä olen ymmärtänyt, että vain työharjotteluista tulee arvosana pelkän näytön perusteella. Muuten ariviointi tehdään kummankin, näytön ja kokeen perusteella.
kuitenkin kaikki halukkaat halutaan ottaa opiskelemaan, koska koulun rahoitus on kiinni oppilasmäärästä. Sillä että pääsevätkö nämä oppilaat kursseista läpi, ei ole rahoitukseen muuta vaikutusta, kuin että osa heikoimmista keskeyttää opiskelun, ja siitä oppilaasta ei enää seuraavan laskentapäivän jälkeen saada rahaa. Oppilaita myös pidetään koulun kirjoilla laskentapäivän yli, jotta saadaan rahan saanti maksimoitua.
Kyllä pitäs " amisopen" vähän paremmin perehtyä opimisen arviointiin.
Nykyinen järjestelmä on luotu sosiaalidemokraattien koulutuspolitiikan oppien mukaan demariministerien toimesta. Toivottavasti kokoomuslainen opetusministeri saa käännettyä kelkan oikeille raiteille.