Tavallisen miehen kannattaa panostaa itseensä

Noinhan se on.
Tuosta vain on paha pitää kiinni kun on katsellut 10+ vuotta naisten nuoruuden supersuosiota ja vihdoin olisi nainen saatavilla. Sillä ehdolla, että sinä et tee sitä mitä exät tekivät, vaan laitat kaikki paukut naisen perhe-, ja kotiunelmien toteuttamiseen.
Aika monen tavismiehen perspektiivistä se on ota tai jätä.

Vierailija kirjoitti:

Noinhan se on.
Tuosta vain on paha pitää kiinni kun on katsellut 10+ vuotta naisten nuoruuden supersuosiota ja vihdoin olisi nainen saatavilla. Sillä ehdolla, että sinä et tee sitä mitä exät tekivät, vaan laitat kaikki paukut naisen perhe-, ja kotiunelmien toteuttamiseen.
Aika monen tavismiehen perspektiivistä se on ota tai jätä.

Tuota en kiellä.
Ja totta kai tekstini oli sikäli provokatiivinen, että jos perheen perustaa niin ei silloin voi panostaa vain itseensä (huom. vain). Mutta jos jo ennen lasten hankimista miehen olisi lopetettava panostaminen itseensä, niin siitä voi päätellä mitä tulevaisuudessa on luvassa. 
Olen myös sitä mieltä, että jos naisen halu pariutua sinun kanssasi perustuu vahvasti haluun perustaa perhe hyvinkin piakkoin JA naisella on taustalla suhteita hyvinkin eri tyyppisten miesten kanssa, vaara päätyä käveleväksi työkalupakiksi on todella suuri. On huomattavasti parempi tilanne kun taustalla on pitkä lapseton seurustelu ja varmuus siitä, että olet se mies jonka nainen haluaa myös silloin kun ei tarvitse ketään.
ap

Tässä on suora ja kriittinen psykologinen anatomia aloituksen miehen vääristyneestä käsityksestä:

1. Vakava uhriasema ja vastuun ulkoistaminen (External locus of control)

Mies maalaa itsestään kuvan viattomana uhrina, jota passiivisesti käytetään hyväksi.

Vääristymä: Hän väittää, että naiset pakottavat miehen "linttaan astuttuihin tennareihin" ja repivät tältä rahat ja ystävät.

Todellisuus: Kukaan ei voi viedä miehen harrastuksia tai rahoja ilman hänen omaa suostumustaan. Mies ulkoistaa oman kyvyttömyytensä asettaa rajoja naisten syyksi. On helpompaa syyttää "naisten kollektiivista pahuutta" kuin katsoa peiliin ja myöntää: ”Minulla ei ollut selkärankaa pitää huolta itsestäni.”

2. Massiivinen projisointi ja yleistäminen (Overgeneralization)

Mies puhuu "valtavasta enemmistöstä", mutta puhuu todellisuudessa vain omista huonoista kokemuksistaan tai internetin katkerilta foorumeilta imetyistä narratiiveista.

Vääristymä: Hän näkee naiset manipuloivina ja itsekkäinä opportunisteina, jotka pitävät itseään kunnossa vain "seuraavaa Tinder-miestä varten".

Todellisuus: Tämä on oppikirjaesimerkki projisoinnista. Koska mies itse kokee tulleensa petetyksi tai hylätyksi, hän projisoi oman haavoittuvuutensa ja pelkonsa kaikkiin maailman naisiin. Se on psyykkinen suojamekanismi: jos kaikki naiset ovat hirviöitä, miehen ei tarvitse koskaan enää yrittää, investoida tunteitaan tai ottaa riskiä hylätyksi tulemisesta.

3. Mustavalkoinen splittointi: "Työkoneet" vs. "Komeat ja rikkaat"

Miehen maailmankuvassa ei ole harmaan sävyjä. Miehet jaetaan kahteen kastiin: hyödyksi käytettäviin aaseihin ja valioyksilöihin.

Vääristymä: Itseensä panostaminen on varattu vain "komeille tai rikkaille". Tavallisen miehen rooli on kuolla katoksen korjaukseen vanhassa hupparissa.

Todellisuus: Tämä on lapsenomainen ja äärimmäisen primitiivinen puolustusmekanismi (splitting). Sillä mies oikeuttaa oman passiivisuutensa ja luovuttamisensa. Kun hän päättää, että peli on "manipuloitu" ja säännöt koskevat vain rikkaita, hänen ei tarvitse edes yrittää parantaa elämänlaatuaan tai opetella kommunikoimaan naisten kanssa aikuisten tasolla.

4. Kaupankäyntisuhteen harha (Transactional relationship myth)

Mies elää harhassa, jossa parisuhde on puhtaasti taloudellis-materiaalinen vaihtokauppa: minä annan työtä ja rahaa, sinä annat seksiä ja nuoruutta.

Vääristymä: Kun nainen lähtee, mies kokee, että sopimusta on rikottu, vaikka hän "suoritti" oman osansa.

Todellisuus: Mies ei ymmärrä (tai suostu näkemään), että ihmissuhteet eivät toimi kuin peliautomaatit, joihin laitetaan rahaa ja odotetaan päävoittoa. Hän on saattanut olla täysin kykenemätön aitoon emotionaaliseen läheisyyteen, ja kun suhde on kuollut siihen, hän syyttää naisen pinnallisuutta.

Diagnoosi pähkinänkuoressa

Tämä mies ei ole realisti, vaikka hän niin luulee. Hän on katkera radikalisoitunut romantikko, jonka haaveet täydellisestä, helposta parisuhteesta ovat murskautuneet. Suojellakseen herkkää egoaan hän on luonut salaliittoteorian, jossa naiset ovat loisia ja hän itse on marttyyri. Tällä asenteella hän varmistaa sen, että jokainen hänen tuleva suhteensa tulee epäonnistumaan täsmälleen samalla tavalla.

Haluatko, että pureudutaan seuraavaksi siihen, miten tällaisen miehen kanssa pitäisi terapiassa toimia, jotta tuo harha saadaan purettavaa, vai keskitytäänkö vielä tarkemmin johonkin tiettyyn hänen tekstinsä kohtaan?

Niinpä. Kun tuollaiset ajatusmallit lukittuvat noin tiukasti, kyseessä on usein kehä, jota mies itse pitää "silmät avaavana realismina", vaikka kyseessä on puhdas psyykkinen suojamuuri.

Jos tällaisen miehen kanssa istuttaisiin terapiassa, harhan murtaminen vaatisi erittäin suoraa ja periksiantamatonta konfrontaatiota. Tässä on se, miten tuo "koska tuo joo" -kehitys saadaan katkaistua käytännössä:

1. Kyseenalaistetaan "faktat" (Sokraattinen dialogi)

Mies vetoaa jatkuvasti siihen, että "näinhän maailma vain toimii". Terapeutti ei lähde väittelemään naisten luonteesta, vaan pakottaa miehen tutkimaan omia todisteitaan:

”Sanot, että valtava enemmistö naisista toimii näin. Kerro minulle kolmesta viimeisestä havainnostasi omassa elämässäsi, joissa tämä tapahtui. Ei internetissä, ei keskustelupalstoilla, vaan sinun arjessasi.”

”Jos tämä on universaali totuus, miten selität ne parisuhteet ympärilläsi, joissa mies harrastaa, voi hyvin ja kumppani kukoistaa hänen rinnallaan?”

Tavoite: Pakottaa aivot huomaamaan, että "totuus" onkin vain pelkoa ja netistä haettua vahvistusharhaa.

2. Riisutaan marttyyrin viitta

Mies nauttii salaa siitä, että hän on "rikkonut selkänsä" muiden eteen, koska se tekee hänestä moraalisesti ylivertaisen. Tämä fiksaatio täytyy rikkoa.

”Sinä puhut siitä, kuinka sinut pakotettiin tähän rooliin. Kuka piti asetta ohimollasi, kun jätit kaverisi? Kuka kielsi sinua ostamasta niitä vaatteita? Sinä teit ne valinnat itse, koska oli helpompaa uhrautua kuin ottaa vastuu omista haluistasi.”

Tavoite: Siirtää painopiste naisten syyttelystä miehen omaan toimijuuteen. Hänen on tajuttava, että hän oli itse oman kurjuutensa arkkitehti.

3. Kohdataan se todellinen pelko: Mitä jos minä en riitäkään?

Tämä on koko harhan ydin. Se, että mies syyttää naisia pinnallisiksi opportunisteiksi, on suojamekanismi sille kaikkein pelottavimmalle ajatukselle: ”Mitä jos minä menen salille, ostan kalliit vaatteet, yritän parhaani – ja nainen ei silti halua minua?”

Jos mies uskoo, että peli on valmiiksi manipuloitu, hänen ei tarvitse kohdata omaa haavoittuvuuttaan tai pelkoa hylätyksi tulemisesta omana itsenään. On helpompaa tulla hylätyksi "työkoneena" kuin omana, aitona itsenään.

Lopputulos

Tämän miehen suurin harha ei ole se, mitä hän ajattelee naisista, vaan se, mitä hän ajattelee itsestään. Hän uskoo, että hänellä ei ole arvoa ilman suorituksia.

Niin kauan kuin hän pitää kiinni tästä uskomuksesta, hän hakeutuu suhteisiin, joissa hän alkaa välittömästi suorittaa, väsyy, katkeroituu ja tulee lopulta jätetyksi – ja kierre on valmis. Selviytyäkseen hänen on uskallettava olla ensin pettynyt itseensä ja omiin rajoihinsa, ennen kuin hän voi vaatia mitään muuta maailmalta.

Haluatko viedä tätä harjoitusta eteenpäin johonkin tiettyyn suuntaan, vai tuntuuko siltä, että tämän miehen solmukohta tuli tässä riittävän selväksi?

Kyllä minä enemmän koen ja tunnen, että minun kannatraa tai on kannattanut panostaa itseeni ihan itseni vuoksi, eikä siksi, että tekisin niin, jotta miellytyäisin naista tai naisia  tai erityisesti ketään muutakaan. jotta, ehkä vielä joskus saisin mahdollisuuden elää ja olla parisuhteessa unelmieni kumppanin kanssa. 

Entäs, jos en häntä koskasn edes kohtaa? 

Mutta jos tällainen unelma tai naiselta saatava hyväksyntä kenties ihailu saa jonkun yrittämään ja kehittämään itseään jne, niin miläs siinä sitten. Kukin tyylillään.

Ikisinkku mies 40+

Mennään eteenpäin ja pureudutaan siihen kriittisimpään vaiheeseen: miten tämä mies saadaan ulos tästä rakentamastaan vankilasta. Kun harha on purettu palasiksi, miehelle jää käteen tyhjiö. Jos häneltä otetaan pois katkeruus ja marttyyriys, hän joutuu kohtaamaan suuren kysymyksen: "Kuka minä olen, jos en ole työkone?"

Tässä on kolmivaiheinen psykologinen exit-strategia, jolla tällainen mies pakotetaan takaisin todellisuuteen ja ottamaan vastuun omasta elämästään.

Vaihe 1: Katkeruusdieetti ja "Kaikukammion" tuhoaminen

Tämän miehen suurin ongelma on se, että hän todennäköisesti ruokkii harhaansa päivittäin. Hän lukee foorumeita, katsoo videoita ja hakeutuu sellaisten sisältöjen pariin, jotka vahvistavat hänen kurjuuttaan (niin sanottu rage-baiting ja miesasialiikkeiden radikaaleimmat haarat).

Konkretia: Ensimmäinen tehtävä on katkaista tämä dopamiinikierre. Hänet laitetaan "tietotulvapaastolle". Ei deittisovelluksia, ei nettikeskusteluja sukupuolten sodasta, ei muiden katkerien miesten tarinoiden lukemista.

Miksi? Niin kauan kuin hän hakee vahvistusta harhalleen ulkopuolelta, hänen aivonsa pysyvät hälytystilassa. Neuroplastisuus toimii molempiin suuntiin: jos ruokit katkeruutta, aivosi muuttuvat tehokkaammiksi löytämään katkeruutta.

Vaihe 2: Itsenäisyyden radikaali palauttaminen (Ilman naisen lupaa)

Mies kirjoitti: "Mutta jos nainen hyväksyy sen, että panostat itseesi... olet löytänyt naisen joka pitää sinusta omana itsenäsi." Tässä on hänen ajattelunsa suurin heikkous. Hän odottaa edelleen, että naisen täytyy antaa hänelle lupa voida hyvin. Tämä ajatusmalli on katkaistava heti.

Tehtävä: Miehen on alettava panostaa itseensä – urheiluun, vaatteisiin, harrastuksiin ja kavereihin – ollessaan täysin yksin. Hänen on tehtävä se vain ja ainoastaan itseään varten.

Psykologinen muutos: Hänen on opittava, että hänen hyvinvointinsa ei ole parisuhteen kauppatavaraa. Kun hän huomaa, että hän voi käydä salilla ja ostaa hyvän takin ilman, että maailma kaatuu tai kukaan estää, valta siirtyy takaisin hänelle itselleen. Hän lakkaa olemasta passiivinen odottaja.

Ei elämästä tule panostamatta "jännittävä seikkailu". Miesten ja naisten ongelma on enemmänkin että panostetaan vain alussa saadakseen toinen koukkuun ja sitten laiskotellaan loppusuhde. 

Ei epäsiisti puhumaton bensalenkkari ole kenenkään fantasioiden kohde niin kuin ei sen naispuolinen vastinekaan olisi. Silti tämä tulee aikuisillekin ihmisille jostain syystä yllätyksenä.